Ujarlerit

Oqaasiliortut 2009 – 3 (gl)

OQAA – 020309(gl)

Oqaasiliortut Ataatsimiinnissaat ataasinngorneq marsip aappaanni 2009 nal. 10.00 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

Peqataasussat: Abia Abelsen, Stephen Heilmann aamma Carl Chr. Olsen

Allatsi: Katti Frederiksen

Peqquteqarlutik peqataanngitsut: Ellen J.Karlsen aamma Eva Møller Thomassen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq
  2. Kingullermik imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Saaffiginnissutit suliassartallit
    a) Den gyldne snit (dec.12-ianni)
    b) Grønlands Nationalgalleri for Kunst (febr.6.-anni)
    c) Kap København, lærketræ, 2.5 mio.år (febr.11-anni)
    d) kalaallisut kisitsisit taaguutaat (jan .27-anni)
    e) KNR-imit saaffiginnissutit (jan.29-anni)
    f) rammeprogram kalaallisut qanoq taaguuteqassava+
    g) tusarliineq sumut atorneqartarpa?
    h) naqquttarfik (febr.1.-at)
    i) Nunatta atuagaateqarfianit (febr.27-anni)
  4. Allat

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

 

1 aamma 2 pillugit:

Siulittaasoq tikilluaqqusereermat Oqaasiliortunut ilaasortat Eva Ellenilu peqquteqarlutik peqataassannginnerat nalunaarutigineqarpoq.

Ullormut oqaluuserisassaq aammalu kingullermik ataatsimiinnermit februaarip 13-anni imaqarniliaq akuerineqarput.

3a. pillugu:

Kingullermik ataatsimiinnermi taaguut ‘det gyldne snit’ kalaallisut taaguuserneqanngimmat maanna imatut inissinneqarpoq qallunaatut taaguutaa atuinnarlugu ungaluuserlugu kalaallisut nassuiarneqartassasoq.

Det gyldne snit kalaallisut ima taaguuteqassaaq tangertaq

nassuiaatitaa: titarneq oqimaaqatigiissaarissut ersinngitsoq, qalipakkap titartakkalluunniit – sinneranut tamarmut naleqqiullugu – pisoqarfiunerpaaffianik takunninniarluni, misissueqqissaarnermi ikiuutissatut atorneqartartoq.

3b. pillugu:

Grønlands Nationalgalleri for Kunst kalaallisut taaguutissaanut siunnersuummut qisuariaat pillugu, saqqummersitsineq imalt. katersugaasivik – sorleq saaffiginnittup salliutikkusunneraa apeqqutigeriarlugu taaguutivissaa aalajangiunneqassaaq, tassami siunertap pingaarnertaa taaguutip oqaasertaani ersersinneqaruni pingaarnerpaavoq. Taamaattumik saaffiginnittoq nalunaarfigineqassaaq Oqaasiliortut kingullermik siunnersuutertik allanngortinngikkallaraat, tassaasoq:

Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia

3c. pillugu:

Kap København, lærketræ, 2.5 mio.år kalaallisut imatut allaqqassaaq:

Kap København, kanunniusaq ukiunik 2,5mio.-nik pisoqaassusilik.

3d pillugu:

Kisitsisit kalaallisut taaguutaat pillugit Oqaasileriffimmut saaffiginnissuteqartoqarpoq, tamannalu Oqaasiliortunit ima oqaaseqarfigiumaneqarpoq:

Kalaallisuinnaq atuinerit paatsuungatitsisinnaasarnerat pillugu qularnaanneruvoq kisitsisit qallunaatut taaguutaat atorneqassappata, naak kisitsisinik taaguisarnermi immikkut inatsiseqanngikkaluartoq.

Taamaattoq Oqaasiliortunit erseqqissaatigineqassaaq paatsuungananngitsumik atuinissaq anguniarlugu kisitsisit kalaallisut 1-imiit 12-imut taaguutaat tamanit paatsoorutaanngitsumik qularnaatsumillu atorneqartarmata akuerineqartutut isigisarialiusut.

Kisitsisit sinneri, tassa kisitsisit 13-imiit qummut kalaallisut taaguutaat tamanit atugaajunnaarnikuunerat pillugu qallunaatut taaguutit atuinnassapput, kisiannili erseqqissaatigalugu kalaallisut taaguutit aamma atorunnaarsinneqanngimmata.

3e pillugu:

Qallunaat imalt.danskit?

Saaffiginnissummi apeqqutigineqarpoq taaguut sorleq qallunaatut imalt. danskisut eqqortuunerunersoq. Apeqqut tamanna Oqaasiliortunit aggustip 22-anni 2008-mi ima nassuiarneqarpoq:

“…erseqqissaatigineqassaaq oqaaseq qallunaaq inuiannut kalaaliunngitsunut pingaartumik Europamit kingoqqisunut tamanut taaguutaammat, danskillu tassaallutik inuiannut aalajangersimasunut, tassa Danmarkimiit kingoqqisunut taaguut. Ullutsinnili taakkuninnga atuinitsinni qallunaamik oqaraangatta danskit eqqarsaatiginerusarpavut, taamaattorli Danmarkimiit pisuuneri erseqqissaaviginiaraangatsigik taaguut danskit atortarlutigu.”

Qernertormiut imalt. taartumik amillit?

Qernertormiut tassaapput qernertumik amillit, inuiaat imaluunniit racimut atatinneqarluni atorneqartartoq.

Taaguut taartumik amilik tassaaneruvoq inuit qanoq isikkoqarnerinut nassuiaat.

Eqqillit imalt. Indianerit?

Taaguut ‘eqqillit’ qanga naggueqatitta saniliinut taaguutitut atorpoq, taamaattumillu Amerika Kujallermiut eqqilinnik taasinnaanngilavut, kisiannili naggueqatitta sanilerisimasaat indianerit kisiisa eqqilinnik taaneqartarsimallutik. Tassa attaveqarfigisarsimasaat kulturikkullu paarlaasseqatigisarsimasaat.

Taamaattumik ‘Indianerit’ taaguutaavoq tamanut atuuttoq, Amerika Avannarlermiulli pineqartillugit Indiaanernik eqqilinnilluunniit taaneqarnissaat apeqqutaasussaanani.

Silamik nalunaarut imalt. ilimasaarut?

Silamik nalunaarut tassaavoq ulluup ingerlanerani silap qanoq issimaneranik nalunaarut, tassa pereersumut attuumatillugu atorneqartartoq.

Taaguut eqqortoq atugassaq tassaavoq:

Silap qanoq innissaanik ilimasaarut

tassaallunilu siunissamut isigisoq, taamaattumik taaguutip taassuma pisortatigoortumik atorneqarnissaa aalajangiunneqarpoq.

seksuel krænkelse – kinguaassiuutitigut innimiilliorneq

seksuel misbrug – kinguaassiuutitigut atornerluineq

renæssance – misissoqqitassanngorpoq, kisianni renæssanciugallarpoq, atuileqqinneq nassuiaatitut atorneqarsinnaalluni.

prøveløsladelse – iperagallagaaneq, imalt. ordbogimi allassimasutut: misiligummik iperagaaneq

3f pillugu:

Rammeprogram 2009-2012 kalaallisut ima taaneqarpoq:

2009-miit 2012-imut iliuusissatut sinaakkutissat

3g pillugu:

Oqaaseq tusarliineq/tusarliussineq immikkut nuanninngitsumik pisoqarsimaneranut attuumassuteqarnera apeqqutigineqarmat oqaasiliortunut allatsip akissusioreersimammagu tapersiinnarneqarpoq.

Tusarliuppaa tassaasinnaavoq arlaanik suugaluarnersumik paasisimasamik nalunaaruteqarnermut tunnganerusoq, tassa ingerlatitseqqiilluni paasissutissamik tusartitsineq. Qallunaatut ordbogeeraq malillugu nutserneqarsimalluni meddeler ham/hende noget.

Tusartippaa tassaanerugunarluni toqqaannarpalaarnerusumik nalunaaruteqarneq, ordbogit malillugit imatut nutserneqarsimasoq: lader ham høre det, få ham til at høre det.
Taamaattumik taaguu tusarliineq/tusarliussineq immikkut nuanninngitsumut attuumassuteqannginnera erseqqissarneqaannarpoq.

3h pillugu:

Oqaaseq naqquttarfik oqaasiunersoq isumaqarnersorluunniit apeqqutigineqarmat

Oqaasiliortut eqqartuiffigivaat. Paasinarsivoq oqaaseq naqquttarfik oqaasiunngitsoq immikkut isumalik. Imaassimasinnaavoq paatsoornerusimasinnaasoq, imaluunniit imaattussaasimassagunaraluartoq:

[tassuu]naqquttarfik

3i pillugu:

Oqaaserpassuit Nunatta Atuagaateqarfiata katersugaatai tullissaanimut misissoreerlugit ataatsimiissutigineqassapput. Ilanngullugit tullissaani oqaatsit sammineqartussat tassaassapput:

Nordpolen, Sydpolen, Polarområde, Nordpolarområde, Sydpolarområde, Arktisk

Ishavet, il.il.

4 pillugu

Ataatsimiinnermi ilanngullugu oqaatsit allat akuerineqartut eqqartorneqartullu tassaapput:

Gør en forskel ullumikkut sumi tamaani takussaasoq kalaallisut nutserneqassaguni imaassaaq malunniuteqarit

Velfærd ullumikkut atugarissaarnermik taaneqartarpoq, tamatigulli atuuffimmini naapertuuttanngimmat isummerfigeqqinneqartariaqartoq aalajangiunneqarpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

Ataatsimiinnermi oqaatsit akuerisat aalajangersaaffigineqartullu:

det gyldne snit – tangertaq

Grønlands Nationalgalleri for Kunst – Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia

Qernertormiut – qernertumik amillit, inuiaat imaluunniit racimut atatinneqarluni atorneqartartoq.

Taartumik amillit – inuit qanoq isikkoqarnerinut nassuiaat.

Eqqillit – qanga naggueqatitta saniliinut taaguut

Indiaanerit taaguut Amerika Avannarlermiut Kujallermiullu inoqqaavinut taaguut (overbegreb).

Silamik nalunaarut tassaavoq ulluup ingerlanerani silap qanoq issimaneranik nalunaarut, tassa pereersumut attuumatillugu qangaaniit atorneqartartoq.

Silap qanoq innissaanut ilimasaarut – tassaallunilu siunissamut isigisoq, taamaattumik taaguutip taassuma pisortatigoortumik atorneqarnissaa aalajangiunneqarpoq.

seksuel krænkelse – kinguaassiuutitigut innimiilliorneq imalt. kanngutsaatsuliorneq

seksuel misbrug – kinguaassiuutitigut atornerluineq

renæssance – misissoqqitassatut, kisianni renæssanciugallarpoq, atuileqqinneq nassuiaatitut atorneqarsinnaavoq

prøveløsladelse – iperagallagaaneq, imalt. ordbogimi allassimasutut: misiligummik iperagaaneq

Rammeprogram 2009-2012 – 2009-miit 2012-imut iliuusissatut sinaakkutissat

Oqaasiliortut 2009 – 3 (gl)

OQAA – 020309(gl)

Oqaasiliortut Ataatsimiinnissaat ataasinngorneq marsip aappaanni 2009 nal. 10.00 Ilimmarfimmi Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

Peqataasussat: Abia Abelsen, Stephen Heilmann aamma Carl Chr. Olsen

Allatsi: Katti Frederiksen

Peqquteqarlutik peqataanngitsut: Ellen J.Karlsen aamma Eva Møller Thomassen

 

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq
  2. Kingullermik imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Saaffiginnissutit suliassartallit
    a) Den gyldne snit (dec.12-ianni)
    b) Grønlands Nationalgalleri for Kunst (febr.6.-anni)
    c) Kap København, lærketræ, 2.5 mio.år (febr.11-anni)
    d) kalaallisut kisitsisit taaguutaat (jan .27-anni)
    e) KNR-imit saaffiginnissutit (jan.29-anni)
    f) rammeprogram kalaallisut qanoq taaguuteqassava+
    g) tusarliineq sumut atorneqartarpa?
    h) naqquttarfik (febr.1.-at)
    i) Nunatta atuagaateqarfianit (febr.27-anni)
  4. Allat

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

 

1 aamma 2 pillugit:

Siulittaasoq tikilluaqqusereermat Oqaasiliortunut ilaasortat Eva Ellenilu peqquteqarlutik peqataassannginnerat nalunaarutigineqarpoq.

Ullormut oqaluuserisassaq aammalu kingullermik ataatsimiinnermit februaarip 13-anni imaqarniliaq akuerineqarput.

3a. pillugu:

Kingullermik ataatsimiinnermi taaguut ‘det gyldne snit’ kalaallisut taaguuserneqanngimmat maanna imatut inissinneqarpoq qallunaatut taaguutaa atuinnarlugu ungaluuserlugu kalaallisut nassuiarneqartassasoq.

Det gyldne snit kalaallisut ima taaguuteqassaaq tangertaq

nassuiaatitaa: titarneq oqimaaqatigiissaarissut ersinngitsoq, qalipakkap titartakkalluunniit – sinneranut tamarmut naleqqiullugu – pisoqarfiunerpaaffianik takunninniarluni, misissueqqissaarnermi ikiuutissatut atorneqartartoq.

3b. pillugu:

Grønlands Nationalgalleri for Kunst kalaallisut taaguutissaanut siunnersuummut qisuariaat pillugu, saqqummersitsineq imalt. katersugaasivik – sorleq saaffiginnittup salliutikkusunneraa apeqqutigeriarlugu taaguutivissaa aalajangiunneqassaaq, tassami siunertap pingaarnertaa taaguutip oqaasertaani ersersinneqaruni pingaarnerpaavoq. Taamaattumik saaffiginnittoq nalunaarfigineqassaaq Oqaasiliortut kingullermik siunnersuutertik allanngortinngikkallaraat, tassaasoq:

Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia

3c. pillugu:

Kap København, lærketræ, 2.5 mio.år kalaallisut imatut allaqqassaaq:

Kap København, kanunniusaq ukiunik 2,5mio.-nik pisoqaassusilik.

3d pillugu:

Kisitsisit kalaallisut taaguutaat pillugit Oqaasileriffimmut saaffiginnissuteqartoqarpoq, tamannalu Oqaasiliortunit ima oqaaseqarfigiumaneqarpoq:

Kalaallisuinnaq atuinerit paatsuungatitsisinnaasarnerat pillugu qularnaanneruvoq kisitsisit qallunaatut taaguutaat atorneqassappata, naak kisitsisinik taaguisarnermi immikkut inatsiseqanngikkaluartoq.

Taamaattoq Oqaasiliortunit erseqqissaatigineqassaaq paatsuungananngitsumik atuinissaq anguniarlugu kisitsisit kalaallisut 1-imiit 12-imut taaguutaat tamanit paatsoorutaanngitsumik qularnaatsumillu atorneqartarmata akuerineqartutut isigisarialiusut.

Kisitsisit sinneri, tassa kisitsisit 13-imiit qummut kalaallisut taaguutaat tamanit atugaajunnaarnikuunerat pillugu qallunaatut taaguutit atuinnassapput, kisiannili erseqqissaatigalugu kalaallisut taaguutit aamma atorunnaarsinneqanngimmata.

3e pillugu:

Qallunaat imalt.danskit?

Saaffiginnissummi apeqqutigineqarpoq taaguut sorleq qallunaatut imalt. danskisut eqqortuunerunersoq. Apeqqut tamanna Oqaasiliortunit aggustip 22-anni 2008-mi ima nassuiarneqarpoq:

“…erseqqissaatigineqassaaq oqaaseq qallunaaq inuiannut kalaaliunngitsunut pingaartumik Europamit kingoqqisunut tamanut taaguutaammat, danskillu tassaallutik inuiannut aalajangersimasunut, tassa Danmarkimiit kingoqqisunut taaguut. Ullutsinnili taakkuninnga atuinitsinni qallunaamik oqaraangatta danskit eqqarsaatiginerusarpavut, taamaattorli Danmarkimiit pisuuneri erseqqissaaviginiaraangatsigik taaguut danskit atortarlutigu.”

Qernertormiut imalt. taartumik amillit?

Qernertormiut tassaapput qernertumik amillit, inuiaat imaluunniit racimut atatinneqarluni atorneqartartoq.

Taaguut taartumik amilik tassaaneruvoq inuit qanoq isikkoqarnerinut nassuiaat.

Eqqillit imalt. Indianerit?

Taaguut ‘eqqillit’ qanga naggueqatitta saniliinut taaguutitut atorpoq, taamaattumillu Amerika Kujallermiut eqqilinnik taasinnaanngilavut, kisiannili naggueqatitta sanilerisimasaat indianerit kisiisa eqqilinnik taaneqartarsimallutik. Tassa attaveqarfigisarsimasaat kulturikkullu paarlaasseqatigisarsimasaat.

Taamaattumik ‘Indianerit’ taaguutaavoq tamanut atuuttoq, Amerika Avannarlermiulli pineqartillugit Indiaanernik eqqilinnilluunniit taaneqarnissaat apeqqutaasussaanani.

Silamik nalunaarut imalt. ilimasaarut?

Silamik nalunaarut tassaavoq ulluup ingerlanerani silap qanoq issimaneranik nalunaarut, tassa pereersumut attuumatillugu atorneqartartoq.

Taaguut eqqortoq atugassaq tassaavoq:

Silap qanoq innissaanik ilimasaarut

tassaallunilu siunissamut isigisoq, taamaattumik taaguutip taassuma pisortatigoortumik atorneqarnissaa aalajangiunneqarpoq.

seksuel krænkelse – kinguaassiuutitigut innimiilliorneq

seksuel misbrug – kinguaassiuutitigut atornerluineq

renæssance – misissoqqitassanngorpoq, kisianni renæssanciugallarpoq, atuileqqinneq nassuiaatitut atorneqarsinnaalluni.

prøveløsladelse – iperagallagaaneq, imalt. ordbogimi allassimasutut: misiligummik iperagaaneq

3f pillugu:

Rammeprogram 2009-2012 kalaallisut ima taaneqarpoq:

2009-miit 2012-imut iliuusissatut sinaakkutissat

3g pillugu:

Oqaaseq tusarliineq/tusarliussineq immikkut nuanninngitsumik pisoqarsimaneranut attuumassuteqarnera apeqqutigineqarmat oqaasiliortunut allatsip akissusioreersimammagu tapersiinnarneqarpoq.

Tusarliuppaa tassaasinnaavoq arlaanik suugaluarnersumik paasisimasamik nalunaaruteqarnermut tunnganerusoq, tassa ingerlatitseqqiilluni paasissutissamik tusartitsineq. Qallunaatut ordbogeeraq malillugu nutserneqarsimalluni meddeler ham/hende noget.

Tusartippaa tassaanerugunarluni toqqaannarpalaarnerusumik nalunaaruteqarneq, ordbogit malillugit imatut nutserneqarsimasoq: lader ham høre det, få ham til at høre det.
Taamaattumik taaguu tusarliineq/tusarliussineq immikkut nuanninngitsumut attuumassuteqannginnera erseqqissarneqaannarpoq.

3h pillugu:

Oqaaseq naqquttarfik oqaasiunersoq isumaqarnersorluunniit apeqqutigineqarmat

Oqaasiliortut eqqartuiffigivaat. Paasinarsivoq oqaaseq naqquttarfik oqaasiunngitsoq immikkut isumalik. Imaassimasinnaavoq paatsoornerusimasinnaasoq, imaluunniit imaattussaasimassagunaraluartoq:

[tassuu]naqquttarfik

3i pillugu:

Oqaaserpassuit Nunatta Atuagaateqarfiata katersugaatai tullissaanimut misissoreerlugit ataatsimiissutigineqassapput. Ilanngullugit tullissaani oqaatsit sammineqartussat tassaassapput:

Nordpolen, Sydpolen, Polarområde, Nordpolarområde, Sydpolarområde, Arktisk

Ishavet, il.il.

4 pillugu

Ataatsimiinnermi ilanngullugu oqaatsit allat akuerineqartut eqqartorneqartullu tassaapput:

Gør en forskel ullumikkut sumi tamaani takussaasoq kalaallisut nutserneqassaguni imaassaaq malunniuteqarit

Velfærd ullumikkut atugarissaarnermik taaneqartarpoq, tamatigulli atuuffimmini naapertuuttanngimmat isummerfigeqqinneqartariaqartoq aalajangiunneqarpoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

Ataatsimiinnermi oqaatsit akuerisat aalajangersaaffigineqartullu:

det gyldne snit – tangertaq

Grønlands Nationalgalleri for Kunst – Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia

Qernertormiut – qernertumik amillit, inuiaat imaluunniit racimut atatinneqarluni atorneqartartoq.

Taartumik amillit – inuit qanoq isikkoqarnerinut nassuiaat.

Eqqillit – qanga naggueqatitta saniliinut taaguut

Indiaanerit taaguut Amerika Avannarlermiut Kujallermiullu inoqqaavinut taaguut (overbegreb).

Silamik nalunaarut tassaavoq ulluup ingerlanerani silap qanoq issimaneranik nalunaarut, tassa pereersumut attuumatillugu qangaaniit atorneqartartoq.

Silap qanoq innissaanut ilimasaarut – tassaallunilu siunissamut isigisoq, taamaattumik taaguutip taassuma pisortatigoortumik atorneqarnissaa aalajangiunneqarpoq.

seksuel krænkelse – kinguaassiuutitigut innimiilliorneq imalt. kanngutsaatsuliorneq

seksuel misbrug – kinguaassiuutitigut atornerluineq

renæssance – misissoqqitassatut, kisianni renæssanciugallarpoq, atuileqqinneq nassuiaatitut atorneqarsinnaavoq

prøveløsladelse – iperagallagaaneq, imalt. ordbogimi allassimasutut: misiligummik iperagaaneq

Rammeprogram 2009-2012 – 2009-miit 2012-imut iliuusissatut sinaakkutissat