Ujarlerit

Oqaasiliortut 2013 – 3 (gl)

OQAA – 290413(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, apriilip 29-anni 2013, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen
LH ullaatungaa nalunaarpoq peqataasinnaajunnaarluni.

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq Torontomullu angalasimanini ilisimatitsissutigalugu. Tassani Issittumi Siunnersuisoqatigiit marsimi ataatsimiissimanerat nalunaarutigaa. Issittumi oqaatsit pillugit suliassat pingasunik immikkoortullit sammineqarsimapput, tassaasut:

    a) oqaatsit uummaarissusiinnik misissuinissaq
    b) oqaatsinut politikeqarneq, kiisalu
    c) oqaasertusiartorneq.

    Ilisimatooq Mary Jane Norris saqqummiussisorineqarsimavoq, misissuinermilu uuttuutit tamanut atorsinnaasut qanoq iluseqarsinnaanissaat atorsinnaanissaallu misissorneqassasut isumaqatigiissutigineqarsimavoq. Misissuineq naammassippat Issittormiut oqaasiini kisitsisit annertunerpaat pigineqalissapput, taakkununnga ilanngullugit Saamit Indianerillu oqaasii.

    Tassunga aamma tunngatillugu SH-p eqqaavaa maani nunatsinni oqaasertusiartorneq eqqartorneqartillugu aamma oqaasikilliartorneq eqqartussallugu pisariaqartoq, ilaatigut nutserinermit danskisullu eqqarsarnermit aallaavilimmik atuukkiartuinnartoq.

    Aappaattut ilisimatitsissutigineqarpoq suliffeqarfeeqqamik namminersortumik Robobraillemik Oqaasileriffiup Naalakkersuisoqarfiullu ataatsimeeqateqarsimanerat. Taanna kalaallisut atuffassissummik suliaqarniartoqarneranik suleqatissarsiornermik aningaasanillu pissarsiornermik siunertaqarpoq. Atuffassissummik peqalernerup isigiarsuttut, tappiitsut, tusilartut, atuarniarnermikkut ajornartorsiutillit allallu ikiorsersinnaalissavai.

    Matuamani ataatsimiinnermi maanna Oqaasileriffimmit suliaasimasut, pingaartumillu atuffassissut Marthamik taasaq saqqummiunneqarput.

    Oqaasileriffimmit erseqqissaatigineqarpoq inuttaqarnikkut aningaasaliissutitigullu maanna periarfissaalatsineq. Periarfiusinnaasorli tassaavoq Oqaasiliortut suliami aqutsinermi ilisimasalittut nalilersuisussatullu peqataasinnaanerat. Oqaasileriffimmiit makkua periarfissatut taakkartorneqarput:

    Oqaasileriffimmi Ilinniartutut atorfiliisinnaaneq, piumasaqaatigalugu immikkut ilinniakkamik ingerlaasiliornissaq, sulineq aqqutigalugu akisussaaneruleriartornissaq nunatsinnilu ilisimat ilisimatusaatit suliallu aallaaveqarnissaannik qulakkeerinninneq.

    Maannakkutut Oqaasileriffik inissisimatillugu Robobraillekkunnit suliassat aqunneqarneranni ingerlanneqarnerannilu peqataasussamik Oqaasiliortunit toqqaasinnaanissaq periarfissaassaaq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq taamaatillugu akuerineqarpoq.
  3. Saaffiginnissutit:
    a) Atuagaateqarfimmit saaffiginnissutit ima inaarneqarput:

    billedværker eqqumiitsuliatut assilialiat
    byliv illoqarfimmi inuuneq
    drilleri qinngasaarineq
    døden toqu
    folkeviser ileqqorsuutit
    grønlandsk grammatik kalaallisut oqaaasilerissutit
    grønlandsk sprog kalaallit oqaasii, kalaallisut
    hjernesvulster qaratsami tinusoqarnerit
    Ilulissat Isfjord Kangiata Sullua
    Koreakrigen Koreami Sorsunneq
    landliv nunaannarmi inuuneq
    lymfekræft imerajukkut kræfteqarneq
    mobning malersuineq, pimmatiginninneq
    musiketnologi inuiaat nipilersortaasiinik ilisimatusaatit
    plakatkunst eqqumiitsuliatut allagartarsualiat
    radiokommunikation radiukkut attaveqaqatigiinneq
    socialpædagogik inunnik perorsaaneq
    socialpædagogisk arbejde inunnik perorsaanermi sulineq
    socialpædagogisk uddannelse inunnik perorsaasutut ilinniarneq
    socialt arbejde isumaginninnermi sulineq
    tandsundhed kigutigissuuneq
    udstillingskataloger saqqummersitanik ujarliutit
    folkesundhed innuttaasut peqqissuunissaat
    sundhedspolitik peqqissuunermik politik

    b) Ilimmarfimmi taaguutit akuereqqusat:
    Inuiaqatigiilerinermut Immikkoortortaq
    Afdeling for Samfundsvidenskab

    Inuiaat Kultureqarneranni Oqaluttuarisaanerannilu Immikkoortortaq
    Afdeling for Kultur- og Samfundshistorie

    Inuussutissarsiornermi Oqaatsinut Nutserinermullu Immikkoortortaq
    Afdeling for Erhvervssprog og Oversættelse

    Inoqutigiit Atugaannut Immikkoortortaq
    Afdeling for Sociale Forhold

    Oqaasilerinermut Atuakkialerinermut Tusagassiutilerinermullu Immikkoortortaq
    Afdeling for Sprog, Litteratur og Medier

    Tusagassialerinermut Immikkoortortaq
    Afdeling for Journalistik

    Upperisarsiornermik Immikkoortortaq
    Afdeling for Teologi

    Ilinniarfissuaq – Ilinniartitsisunngorniarnermut Immikkoortortaq
    Afdeling for Læreruddannelse

    Inerisaavik – Atuartitseriaatsinut Immikkoortortaq
    Afdeling for Uddannelsesvidenskab

    c) Oqaaseq bræt pillugu saaffiginnittoq akineqassaaq danskisut bræt tassaammat qisuk nerriviusaq qanga kalaaliminernik tuniniaanerminni ilitsivigalugu nerrivigisartagaat. Taamaattumik ajortumik arlaatigut isumaqarneranik imaqarani.

    d) kontaktelever – atuartut attaveqatigiit
    kontaktlærer – ilinniartitsisoq attaveqarfik
    kontaktfamilie – ilaqutariit attaveqarfigisat

    e) Oqaatsip igalaap qanoq isumaqarneranik paasiniaasoqarpoq. Saaffiginnittoq nalunaarfigineqassaaq oqaaseq taanna suli misissugassaasoq. Comparative dictionary malillugu ’ ïgaler’ tassaavoq tuluttut smokehole, tamannalu Yup’iit illuanni illup qingaanut taaguutaavoq. /ï/ tassani pineqarpoq Inuit oqaasiini fonemit sisamarisimasaat, kingorna i-tut –utullu saqqummersartoq (qaqutigullu a-tut).Igaleq qanga kalaallit illuanni torsuummiittarpoq, tassa illup silallu ’attaveqaataatut’ atuuffeqarluni, igalaarlu arlaatigut aamma taamatut paasineqarsinnaaratarsinnaanera

    f) Taaguutit Avannaamioqatigiit Ministerrådiannit misissoqquneqartoq naqqiissuteqarfigineqarluni uterteqqinneqassaaq. Taaguutit quppernerni kingullerni takuneqarsinnaapput.

    g) tegningsregler kalaallisut ima taaguuteqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq: [sinniisutut] atsiorsinnaatitaanermut malittarisassat

    h) klimaændring kalaallisut: silap pissusiata allanngornera.

    i) Tae Kwon Do-mi taaguutit Oqaasiliortunit siunnersuusiorfigineqarlutillu akuerineqartut pillugit apeqquteqartoqarpoq siuliini oqaasertaasa maannakkullu oqaasertariligaasa suut assiginngissutigineraat.
    Matumani saaffiginnittoq akineqassaaq oqaasertaat siulliit ilaatigut eqqoqqissaartunik oqaasertalerneqarsimanngimmata kukkunertaqarlutillu ilaatigut nutsiinnagarpaluppallaartut.
    Assersuutigalugu Integrity danskisut ærlighed kalaallisut peqqusersuissusermik taaneqarsimasoq ima allanngortinneqarpoq: unneqqarissuseq. Siullermik taaguutaa ajortumik pinaveersaagassamik imaqarpoq, tassa nagguigigamiuk peqqusersooq, tassa ajortumik isumalik. Alla aamma self-control taamatut kalaallisut oqaasertalersimanera siullermik eqqoqqissaanngimmat allanngortinneqarpoq. Saaffiginnittup oqaatsit nalornisani pillugit apeqquteqaqqissappat allatsimit nassuiaanneqaannarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq.

    j) Uumasut taaguuterpassui Pinngortitamut Naalakkersuisoqarfimmit apeqqutigineqartut qanoq suliarineqassaneri pillugit Oqaasiliortut eqqartuipput. Uumasorpassuit nunatsinni uumasuunngitsut, taamaattumillu taaguuteqartinngisavut suunerinik taaneqaannartassapput immikkoqqissaaq aalajangersimasunik taaguusersunngikkaluarlugit. Assersuutigalugu trane qarluutitoorsuummat prærietranemik (qarluutitoorsuit ilaannik) taaneqaannassaaq. Taaguutit aamma sinneri allat taamaaliorneqassasut Oqaasiliortut isumaqatigiipput, taaguuteqanngippatali naggueqatitta taaguutaannik misissuereernikkut danskisut taaguutaannik oqaasersiatut atuuttunngortitsisariaqaannassalluta.

    Nunap qanoq ittuuneranik, naasunik assigisaannillu taaguutit pillugit nassuiaatinik tigusaqarnissaq utaqqimaassallugu isumaqatigiittoqarpoq. Taaguutit Europamiorpaluttut, ilaatigullu suuneriluunniit ilisimanngisatsinnik kalaallisut taaguusiiniarsinnaaneq ajornakusoormat saaffiginnittup nassiussaminik nassuiaataasunik ilalerlugit nassiusseqqinnissaa utaqqiinnarneqassaaq.

  4. Allat
    KNR-imit saaffiginnittoqarpoq lykkepiller kalaallisut qanoq taaguuteqarnersut apeqqutigalugu. Katersani isumatsangaarnermut iisartakkanik taaneqarsimagaluartut, taamaattoq KNR-ip siornatigut atuisimanera maliinnarlugu Oqaasiliortut taaguutissatut akueraat: iisartagaq nanertisimanaveersaat.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

Oqaasiliortut 2013 – 3 (gl)

OQAA – 290413(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat ataasinngorneq, apriilip 29-anni 2013, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen
LH ullaatungaa nalunaarpoq peqataasinnaajunnaarluni.

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq Torontomullu angalasimanini ilisimatitsissutigalugu. Tassani Issittumi Siunnersuisoqatigiit marsimi ataatsimiissimanerat nalunaarutigaa. Issittumi oqaatsit pillugit suliassat pingasunik immikkoortullit sammineqarsimapput, tassaasut:

    a) oqaatsit uummaarissusiinnik misissuinissaq
    b) oqaatsinut politikeqarneq, kiisalu
    c) oqaasertusiartorneq.

    Ilisimatooq Mary Jane Norris saqqummiussisorineqarsimavoq, misissuinermilu uuttuutit tamanut atorsinnaasut qanoq iluseqarsinnaanissaat atorsinnaanissaallu misissorneqassasut isumaqatigiissutigineqarsimavoq. Misissuineq naammassippat Issittormiut oqaasiini kisitsisit annertunerpaat pigineqalissapput, taakkununnga ilanngullugit Saamit Indianerillu oqaasii.

    Tassunga aamma tunngatillugu SH-p eqqaavaa maani nunatsinni oqaasertusiartorneq eqqartorneqartillugu aamma oqaasikilliartorneq eqqartussallugu pisariaqartoq, ilaatigut nutserinermit danskisullu eqqarsarnermit aallaavilimmik atuukkiartuinnartoq.

    Aappaattut ilisimatitsissutigineqarpoq suliffeqarfeeqqamik namminersortumik Robobraillemik Oqaasileriffiup Naalakkersuisoqarfiullu ataatsimeeqateqarsimanerat. Taanna kalaallisut atuffassissummik suliaqarniartoqarneranik suleqatissarsiornermik aningaasanillu pissarsiornermik siunertaqarpoq. Atuffassissummik peqalernerup isigiarsuttut, tappiitsut, tusilartut, atuarniarnermikkut ajornartorsiutillit allallu ikiorsersinnaalissavai.

    Matuamani ataatsimiinnermi maanna Oqaasileriffimmit suliaasimasut, pingaartumillu atuffassissut Marthamik taasaq saqqummiunneqarput.

    Oqaasileriffimmit erseqqissaatigineqarpoq inuttaqarnikkut aningaasaliissutitigullu maanna periarfissaalatsineq. Periarfiusinnaasorli tassaavoq Oqaasiliortut suliami aqutsinermi ilisimasalittut nalilersuisussatullu peqataasinnaanerat. Oqaasileriffimmiit makkua periarfissatut taakkartorneqarput:

    Oqaasileriffimmi Ilinniartutut atorfiliisinnaaneq, piumasaqaatigalugu immikkut ilinniakkamik ingerlaasiliornissaq, sulineq aqqutigalugu akisussaaneruleriartornissaq nunatsinnilu ilisimat ilisimatusaatit suliallu aallaaveqarnissaannik qulakkeerinninneq.

    Maannakkutut Oqaasileriffik inissisimatillugu Robobraillekkunnit suliassat aqunneqarneranni ingerlanneqarnerannilu peqataasussamik Oqaasiliortunit toqqaasinnaanissaq periarfissaassaaq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq taamaatillugu akuerineqarpoq.
  3. Saaffiginnissutit:
    a) Atuagaateqarfimmit saaffiginnissutit ima inaarneqarput:

    billedværker eqqumiitsuliatut assilialiat
    byliv illoqarfimmi inuuneq
    drilleri qinngasaarineq
    døden toqu
    folkeviser ileqqorsuutit
    grønlandsk grammatik kalaallisut oqaaasilerissutit
    grønlandsk sprog kalaallit oqaasii, kalaallisut
    hjernesvulster qaratsami tinusoqarnerit
    Ilulissat Isfjord Kangiata Sullua
    Koreakrigen Koreami Sorsunneq
    landliv nunaannarmi inuuneq
    lymfekræft imerajukkut kræfteqarneq
    mobning malersuineq, pimmatiginninneq
    musiketnologi inuiaat nipilersortaasiinik ilisimatusaatit
    plakatkunst eqqumiitsuliatut allagartarsualiat
    radiokommunikation radiukkut attaveqaqatigiinneq
    socialpædagogik inunnik perorsaaneq
    socialpædagogisk arbejde inunnik perorsaanermi sulineq
    socialpædagogisk uddannelse inunnik perorsaasutut ilinniarneq
    socialt arbejde isumaginninnermi sulineq
    tandsundhed kigutigissuuneq
    udstillingskataloger saqqummersitanik ujarliutit
    folkesundhed innuttaasut peqqissuunissaat
    sundhedspolitik peqqissuunermik politik

    b) Ilimmarfimmi taaguutit akuereqqusat:
    Inuiaqatigiilerinermut Immikkoortortaq
    Afdeling for Samfundsvidenskab

    Inuiaat Kultureqarneranni Oqaluttuarisaanerannilu Immikkoortortaq
    Afdeling for Kultur- og Samfundshistorie

    Inuussutissarsiornermi Oqaatsinut Nutserinermullu Immikkoortortaq
    Afdeling for Erhvervssprog og Oversættelse

    Inoqutigiit Atugaannut Immikkoortortaq
    Afdeling for Sociale Forhold

    Oqaasilerinermut Atuakkialerinermut Tusagassiutilerinermullu Immikkoortortaq
    Afdeling for Sprog, Litteratur og Medier

    Tusagassialerinermut Immikkoortortaq
    Afdeling for Journalistik

    Upperisarsiornermik Immikkoortortaq
    Afdeling for Teologi

    Ilinniarfissuaq – Ilinniartitsisunngorniarnermut Immikkoortortaq
    Afdeling for Læreruddannelse

    Inerisaavik – Atuartitseriaatsinut Immikkoortortaq
    Afdeling for Uddannelsesvidenskab

    c) Oqaaseq bræt pillugu saaffiginnittoq akineqassaaq danskisut bræt tassaammat qisuk nerriviusaq qanga kalaaliminernik tuniniaanerminni ilitsivigalugu nerrivigisartagaat. Taamaattumik ajortumik arlaatigut isumaqarneranik imaqarani.

    d) kontaktelever – atuartut attaveqatigiit
    kontaktlærer – ilinniartitsisoq attaveqarfik
    kontaktfamilie – ilaqutariit attaveqarfigisat

    e) Oqaatsip igalaap qanoq isumaqarneranik paasiniaasoqarpoq. Saaffiginnittoq nalunaarfigineqassaaq oqaaseq taanna suli misissugassaasoq. Comparative dictionary malillugu ’ ïgaler’ tassaavoq tuluttut smokehole, tamannalu Yup’iit illuanni illup qingaanut taaguutaavoq. /ï/ tassani pineqarpoq Inuit oqaasiini fonemit sisamarisimasaat, kingorna i-tut –utullu saqqummersartoq (qaqutigullu a-tut).Igaleq qanga kalaallit illuanni torsuummiittarpoq, tassa illup silallu ’attaveqaataatut’ atuuffeqarluni, igalaarlu arlaatigut aamma taamatut paasineqarsinnaaratarsinnaanera

    f) Taaguutit Avannaamioqatigiit Ministerrådiannit misissoqquneqartoq naqqiissuteqarfigineqarluni uterteqqinneqassaaq. Taaguutit quppernerni kingullerni takuneqarsinnaapput.

    g) tegningsregler kalaallisut ima taaguuteqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq: [sinniisutut] atsiorsinnaatitaanermut malittarisassat

    h) klimaændring kalaallisut: silap pissusiata allanngornera.

    i) Tae Kwon Do-mi taaguutit Oqaasiliortunit siunnersuusiorfigineqarlutillu akuerineqartut pillugit apeqquteqartoqarpoq siuliini oqaasertaasa maannakkullu oqaasertariligaasa suut assiginngissutigineraat.
    Matumani saaffiginnittoq akineqassaaq oqaasertaat siulliit ilaatigut eqqoqqissaartunik oqaasertalerneqarsimanngimmata kukkunertaqarlutillu ilaatigut nutsiinnagarpaluppallaartut.
    Assersuutigalugu Integrity danskisut ærlighed kalaallisut peqqusersuissusermik taaneqarsimasoq ima allanngortinneqarpoq: unneqqarissuseq. Siullermik taaguutaa ajortumik pinaveersaagassamik imaqarpoq, tassa nagguigigamiuk peqqusersooq, tassa ajortumik isumalik. Alla aamma self-control taamatut kalaallisut oqaasertalersimanera siullermik eqqoqqissaanngimmat allanngortinneqarpoq. Saaffiginnittup oqaatsit nalornisani pillugit apeqquteqaqqissappat allatsimit nassuiaanneqaannarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq.

    j) Uumasut taaguuterpassui Pinngortitamut Naalakkersuisoqarfimmit apeqqutigineqartut qanoq suliarineqassaneri pillugit Oqaasiliortut eqqartuipput. Uumasorpassuit nunatsinni uumasuunngitsut, taamaattumillu taaguuteqartinngisavut suunerinik taaneqaannartassapput immikkoqqissaaq aalajangersimasunik taaguusersunngikkaluarlugit. Assersuutigalugu trane qarluutitoorsuummat prærietranemik (qarluutitoorsuit ilaannik) taaneqaannassaaq. Taaguutit aamma sinneri allat taamaaliorneqassasut Oqaasiliortut isumaqatigiipput, taaguuteqanngippatali naggueqatitta taaguutaannik misissuereernikkut danskisut taaguutaannik oqaasersiatut atuuttunngortitsisariaqaannassalluta.

    Nunap qanoq ittuuneranik, naasunik assigisaannillu taaguutit pillugit nassuiaatinik tigusaqarnissaq utaqqimaassallugu isumaqatigiittoqarpoq. Taaguutit Europamiorpaluttut, ilaatigullu suuneriluunniit ilisimanngisatsinnik kalaallisut taaguusiiniarsinnaaneq ajornakusoormat saaffiginnittup nassiussaminik nassuiaataasunik ilalerlugit nassiusseqqinnissaa utaqqiinnarneqassaaq.

  4. Allat
    KNR-imit saaffiginnittoqarpoq lykkepiller kalaallisut qanoq taaguuteqarnersut apeqqutigalugu. Katersani isumatsangaarnermut iisartakkanik taaneqarsimagaluartut, taamaattoq KNR-ip siornatigut atuisimanera maliinnarlugu Oqaasiliortut taaguutissatut akueraat: iisartagaq nanertisimanaveersaat.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi