Ujarlerit

Oqaasiliortut 2013 – 4 (gl)

OQAA – 310513(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat tallimanngorneq, maajip 31-anni 2013, nal. 13.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen, Lotte Holm aamma Katti Frederiksen.
LH-p tunuarniutaanut tunngasumik eqqartuinermi IAA allattaat Nuka Møller peqataavoq.

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq ullormullu oqaluuserisassat pillugit allannguuteqalaartoqariarluni ataatsimiinneq aallartippoq.

    – Naalakkersuisoqarfimmi ataatsimiissimaneq pillugu siulittaasoq ilisimatitsivoq Oqaasileriffiup sprogteknologi suliassaqarfimmisut aamma aningaasartuutit eqqarsaatigalugit tigumminnittariqarnera piumasarisimallugu, tassalu Oqaasiliortut aqutaatut inissillugu.

    – Nordisk Sprogmøde aggustip naanerani pisussaq pillugu siulittaasup oqaatigaa Oqaasileriffiup akiligaanik Oqaasiliortunit ataaseq peqataasinnaasoq, taamatullu Eva M.Thomassen Islandimi Akureyrimi ataatsimiinnermi pisussamut isumaqatigiinnikkut toqqarneqarluni. Oqaasileriffik sinnerlugu Per Langgaard qulequtaritinneqartumut tunngasumik De nordiske sprogs fremtid indenfor informationsteknologien-imut tunngasumik saqqummiussissaaq.

    – Siusinnerusukkut ilisimatitsissutitut tusarliunneqarnikuuvoq Islandimi oqaasilerisut ilaata Audurip suliamik aallartitsiniarnermini kalaallit oqaasii ilanngukkusukkai, tassani pineqarpoq Nunat Avannarliit Killiit danskisut ilinniarnialernerminni oqariartaatsinik aalajangersimasunik eqqortumik oqaatiginnittarnissaannut qarasaasiakkut ikiuummik pilersitsiniarnissaq. Tassunga tunngatillugu aningaasanik Nordisk Kulturfondimut qinnuteqaateqartoqarpoq. Aningaasat qinnutigisat 60.000 euro pissarsiarineqarsimasut nalunaartoqarpoq, suliarlu ukiamut aallartissaaq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera. Naqqiutissat aaqqinneqareermata imaqarniliaq taamaatillugu akuerineqarpoq. Ilanngullugu eqqaaneqarpoq kingullermik ataatsimiinnermit Ilimmarfiup immikkoortortaasa ilaata aqqanik Kultur og Samfundip kalaallisoortaanik aalajangiussisimaneq qanoq qisuariarfigineqarnersoq.

    2a. – Lottep tunuarniuteqarnera.
    Oqaasiliortut siulittaasuata oqaatigaa tunuarniummik tigusaqarsimallutik, tassungalu tunngasumik Oqaasiliortunut ilaasortap Lottep tunngavilersuutini nassuiaateqarfigaa.
    Eqqarsaatigilluareerlugu taamatut aalajangertariaqalersimanermini nalornissuteqarani paasinnillunilu tunuarniuteqarnini oqaatigaa. Qanoq tunuartoqarsinnaaneranik Naalakkersuisoqarfimmut paasiniaareerluni periusissaasoq malillugu tunuarniuteqarneq ingerlavoq. Nammineq inuttut Tunumiutullu sumiorpaluuteqarluni kitaamiutut tassungalu atasumik allattaatsimik inatsimmik malitsitsiniarneq isumassaqartippallaarnagu oqarpoq.
    CCO oqarpoq qulaajariikkat imminik nassuiaataammata namminerlu isumaqarsinnaaneq ataqqisassaammat taamatut tunuarniutaa akuerisariaqarlugu. Nammineq aalajangiineq ataqqisassaasoq oqaatigaa, aammalu suleqatiginerani pingaartumillu nunat aqqinik Tunumi katersinermi periusaasimasut paaseqatigiiffiusumillu ingerlasimaneq eqqaallugu.
    LH nunat aqqinik katersinermini periusaasimasoq suliarujussuaq pillugu qanoq iliortoqarsimaneranik nassuiaavoq inatsimmillu tunngaveqarluni sulineq nammineq sumiorpaluutiminut tamatigut naapertuuttanngimmat inatsimmut pituttorsimarusunnani aalajangiinini tunngavilersorlugu. Ilaatigut kisimiinnarpallaarnerarpaa taamatut Tunumiut akornanni attaveqatitigullu akuulluarluni saniatigullu Oqaasiliortunit inatsimmik tunaartalimmik malitsitseqqusiniarneq.
    CCO-p oqaatigaa Oqaasiliortunut ilaasortaajunnaanerani aamma taamaaqataanik Inuit Aqqinik Akuersisartuni aammalu Nunat Aqqinik Aalajangiisartuni ilaasortaajunnaarnissaa uggorigaluarlugu taamaattoq tusaatissatut tiguneqartoq.
    Nuka Møller Inuit Aqqinik Akuersisartuni allattaasup aamma uggoreqaa LH-ip tunuarniuteqarnera, aammalu allattaatsimik inatsimmik tunngaveqartumik aalajangerneruppat aalajangernera ilalernartinnagu. Kalaallisut aqqit pingaartumik Tunumiutut aqqit pineqartillugit LH iluaqutigingaatsiartarlugu unnerpoq.
    LH tunuaraluarluni taamaattoq Tunumiut sumiorpaluutaanik suliaqartoqassatillugu sukkulluunniit saaffigineqarsinnaanini neqeroorutigaa, aammalu suleqatiserineqarnissi sulerusuttaqigami iluatigalugu.
    SH oqarpoq maanna oqaatsinut politikimi sumiorpaluutit taaneqarneri aatsaat siullermeersumik pisoq, taamaattumik taamatut sinaakkusiineq arlaatigut siunissami sumiorpaluutinut aamma ajunngitsumik sunniuteqarsinnaanera isumalluarnarsinnaasuusoq oqaatigalugu.
    NM-ip uggoraa isumaqarami LH imminut sunneeqataasinnaassusiaartoq, tassami sumiorpaluutit allanneqarnissannut naqinnerit suut atorneqassanersut kisiat isumaqatigiinngissutaammat.
    LH isumaqarpoq nammineq qanoq iliorsinnaassutsi tamaat iliuuserereerlugu, tassalu Tunumiut sumiorpaluutaasa eqqortumik taaneqarlutit atuarneqarsinnaanissaat angorusullugu oqariartuutimik apuussisaqattaareernerarpoq, tamannarpiarlu pillugu suli kinguneqartitsinngimmat isumassaqartinnagu.
    CCO naggasiisumik oqaaseqarpoq kalaallit oqaasii tassaammata sumiorpaluutit tamarmik inissaqarfiat taamaattumillu taakkununnga ilaasut kitaamiutut, Tunumiutut Avanersuarmiutullu sumiorpaluutit, taamaakkaluartorli Ilinniusiorfik aamma ilinniusiornissamik ilinniartitsinissamillu pisussaaffilik, kiisalu kommunit ataasiakkaat akisussaaffeqarneri ataqatigiissumik aaqqissuussiffigineqartariaqarneri pisariaqartoq. Tunuarniut taamatut tusaatissatut tigullugu Oqaasiliortunit akuerineqarpoq.

  3. Saaffiginnissutit.
    a) dafnia, kalaallisut dafnia imalt.peqquminiaraq
    dansemyglarven kalaallisut eqisaavaraq

    b) Black Hole kalaallisut qanoq taaneqarsinnaanera misissugassanngorpoq uterfigineqaqqissallunilu.

    c) Tunumiutut sumiorpaluutit allanneqartarnerat pillugu tunngaviusumik isummiutit allanngortinneqanngillat, taamaattoq LH-ip Tunumiutut nipisiuinnarluni allassimasani allattaatsip tunngavii malillugit allanneqassagaluarpat qanoq isikkoqassanera pillugu Oqaasileriffimmut apeqqutigaa taamaattumik takussutissiamik pisinnaassanerluni. Tamanna akuerineqarpoq allagarlu naammassippat Oqaasiliortunut LH-mullu ingerlateqqinneqassaaq.

    d) Læring og Udvikling kalaallisut qanoq taaneqarsinnaaneranik apeqqutilliisoqarpoq. Matumani kingulleqqiutit –mi, -mik aammalu –mut sorleq arlaat eqqornerunersoq apeqqutigineqarpoq. Taakkunani paatsoorneq pisarmat takussutissiamik suliaqartoqarnissaa siunniunneqarpoq.

    -mi atorneqarpat taava immikkoortortaqarfiup pineqartup ataani aamma immikkoortortaqarsimassaaq. Ass. Oqaasileriffimmi ataatsimiititaliat.

    -mut atorneqarpat taava isumaqartinneqassaaq tassunga/uunga tunngasunut isumaginnittoq/sullissisoq/ingerlatsisoq, ass. Oqaasilerinermut immikkoortortaq.

    -mik atorneqarpat taava suut sakkut atorlugit ingerlatsisoqarneranik oqaatiginnittoqassaaq, ass. Saviminilerinermik Ilinniarfik.

    e) udsatte børn kalaallisut ima oqaasertalerneqarsinnaavoq:
    meeqqat eqqugaaratarsinnaanerusut.
    Forsømte tassaasarput sumiginnakkat.

    f) globalisering kalaallisut imaaliallaannarlugu nutsiinnassallugu akunnatsitsilersinnaasarpoq, taamaammat sumut qanorlu isumaqartillugu atorniarneqarnersoq apeqqutaanerpaasarluni. Nunarsuarmioqataanermut ilaatigut nutserneqartarpoq, allatigulli aamma atorneqassatillugu nagguia atorlugu aamma allatulaaq saatsinneqarsinnaasarluni, ass. ramt af globaliseringen kalaallisut tassaasoq nunarsuarmioqataalernermit kalluarneqarneq.

  4. Allat
    Saaffiginnissut alla malleol imalt. ankelknude kalaallisut taaguutaa inissinneqarpoq tassaasoq napasortaq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi

Oqaasiliortut 2013 – 4 (gl)

OQAA – 310513(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat tallimanngorneq, maajip 31-anni 2013, nal. 13.00
Oqaasileriffimmi.

 

Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Stephen Heilmann, Eva M.Thomassen, Lotte Holm aamma Katti Frederiksen.
LH-p tunuarniutaanut tunngasumik eqqartuinermi IAA allattaat Nuka Møller peqataavoq.

Allatsi: Katti Frederiksen

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq ullormullu oqaluuserisassat pillugit allannguuteqalaartoqariarluni ataatsimiinneq aallartippoq.

    – Naalakkersuisoqarfimmi ataatsimiissimaneq pillugu siulittaasoq ilisimatitsivoq Oqaasileriffiup sprogteknologi suliassaqarfimmisut aamma aningaasartuutit eqqarsaatigalugit tigumminnittariqarnera piumasarisimallugu, tassalu Oqaasiliortut aqutaatut inissillugu.

    – Nordisk Sprogmøde aggustip naanerani pisussaq pillugu siulittaasup oqaatigaa Oqaasileriffiup akiligaanik Oqaasiliortunit ataaseq peqataasinnaasoq, taamatullu Eva M.Thomassen Islandimi Akureyrimi ataatsimiinnermi pisussamut isumaqatigiinnikkut toqqarneqarluni. Oqaasileriffik sinnerlugu Per Langgaard qulequtaritinneqartumut tunngasumik De nordiske sprogs fremtid indenfor informationsteknologien-imut tunngasumik saqqummiussissaaq.

    – Siusinnerusukkut ilisimatitsissutitut tusarliunneqarnikuuvoq Islandimi oqaasilerisut ilaata Audurip suliamik aallartitsiniarnermini kalaallit oqaasii ilanngukkusukkai, tassani pineqarpoq Nunat Avannarliit Killiit danskisut ilinniarnialernerminni oqariartaatsinik aalajangersimasunik eqqortumik oqaatiginnittarnissaannut qarasaasiakkut ikiuummik pilersitsiniarnissaq. Tassunga tunngatillugu aningaasanik Nordisk Kulturfondimut qinnuteqaateqartoqarpoq. Aningaasat qinnutigisat 60.000 euro pissarsiarineqarsimasut nalunaartoqarpoq, suliarlu ukiamut aallartissaaq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera. Naqqiutissat aaqqinneqareermata imaqarniliaq taamaatillugu akuerineqarpoq. Ilanngullugu eqqaaneqarpoq kingullermik ataatsimiinnermit Ilimmarfiup immikkoortortaasa ilaata aqqanik Kultur og Samfundip kalaallisoortaanik aalajangiussisimaneq qanoq qisuariarfigineqarnersoq.

    2a. – Lottep tunuarniuteqarnera.
    Oqaasiliortut siulittaasuata oqaatigaa tunuarniummik tigusaqarsimallutik, tassungalu tunngasumik Oqaasiliortunut ilaasortap Lottep tunngavilersuutini nassuiaateqarfigaa.
    Eqqarsaatigilluareerlugu taamatut aalajangertariaqalersimanermini nalornissuteqarani paasinnillunilu tunuarniuteqarnini oqaatigaa. Qanoq tunuartoqarsinnaaneranik Naalakkersuisoqarfimmut paasiniaareerluni periusissaasoq malillugu tunuarniuteqarneq ingerlavoq. Nammineq inuttut Tunumiutullu sumiorpaluuteqarluni kitaamiutut tassungalu atasumik allattaatsimik inatsimmik malitsitsiniarneq isumassaqartippallaarnagu oqarpoq.
    CCO oqarpoq qulaajariikkat imminik nassuiaataammata namminerlu isumaqarsinnaaneq ataqqisassaammat taamatut tunuarniutaa akuerisariaqarlugu. Nammineq aalajangiineq ataqqisassaasoq oqaatigaa, aammalu suleqatiginerani pingaartumillu nunat aqqinik Tunumi katersinermi periusaasimasut paaseqatigiiffiusumillu ingerlasimaneq eqqaallugu.
    LH nunat aqqinik katersinermini periusaasimasoq suliarujussuaq pillugu qanoq iliortoqarsimaneranik nassuiaavoq inatsimmillu tunngaveqarluni sulineq nammineq sumiorpaluutiminut tamatigut naapertuuttanngimmat inatsimmut pituttorsimarusunnani aalajangiinini tunngavilersorlugu. Ilaatigut kisimiinnarpallaarnerarpaa taamatut Tunumiut akornanni attaveqatitigullu akuulluarluni saniatigullu Oqaasiliortunit inatsimmik tunaartalimmik malitsitseqqusiniarneq.
    CCO-p oqaatigaa Oqaasiliortunut ilaasortaajunnaanerani aamma taamaaqataanik Inuit Aqqinik Akuersisartuni aammalu Nunat Aqqinik Aalajangiisartuni ilaasortaajunnaarnissaa uggorigaluarlugu taamaattoq tusaatissatut tiguneqartoq.
    Nuka Møller Inuit Aqqinik Akuersisartuni allattaasup aamma uggoreqaa LH-ip tunuarniuteqarnera, aammalu allattaatsimik inatsimmik tunngaveqartumik aalajangerneruppat aalajangernera ilalernartinnagu. Kalaallisut aqqit pingaartumik Tunumiutut aqqit pineqartillugit LH iluaqutigingaatsiartarlugu unnerpoq.
    LH tunuaraluarluni taamaattoq Tunumiut sumiorpaluutaanik suliaqartoqassatillugu sukkulluunniit saaffigineqarsinnaanini neqeroorutigaa, aammalu suleqatiserineqarnissi sulerusuttaqigami iluatigalugu.
    SH oqarpoq maanna oqaatsinut politikimi sumiorpaluutit taaneqarneri aatsaat siullermeersumik pisoq, taamaattumik taamatut sinaakkusiineq arlaatigut siunissami sumiorpaluutinut aamma ajunngitsumik sunniuteqarsinnaanera isumalluarnarsinnaasuusoq oqaatigalugu.
    NM-ip uggoraa isumaqarami LH imminut sunneeqataasinnaassusiaartoq, tassami sumiorpaluutit allanneqarnissannut naqinnerit suut atorneqassanersut kisiat isumaqatigiinngissutaammat.
    LH isumaqarpoq nammineq qanoq iliorsinnaassutsi tamaat iliuuserereerlugu, tassalu Tunumiut sumiorpaluutaasa eqqortumik taaneqarlutit atuarneqarsinnaanissaat angorusullugu oqariartuutimik apuussisaqattaareernerarpoq, tamannarpiarlu pillugu suli kinguneqartitsinngimmat isumassaqartinnagu.
    CCO naggasiisumik oqaaseqarpoq kalaallit oqaasii tassaammata sumiorpaluutit tamarmik inissaqarfiat taamaattumillu taakkununnga ilaasut kitaamiutut, Tunumiutut Avanersuarmiutullu sumiorpaluutit, taamaakkaluartorli Ilinniusiorfik aamma ilinniusiornissamik ilinniartitsinissamillu pisussaaffilik, kiisalu kommunit ataasiakkaat akisussaaffeqarneri ataqatigiissumik aaqqissuussiffigineqartariaqarneri pisariaqartoq. Tunuarniut taamatut tusaatissatut tigullugu Oqaasiliortunit akuerineqarpoq.

  3. Saaffiginnissutit.
    a) dafnia, kalaallisut dafnia imalt.peqquminiaraq
    dansemyglarven kalaallisut eqisaavaraq

    b) Black Hole kalaallisut qanoq taaneqarsinnaanera misissugassanngorpoq uterfigineqaqqissallunilu.

    c) Tunumiutut sumiorpaluutit allanneqartarnerat pillugu tunngaviusumik isummiutit allanngortinneqanngillat, taamaattoq LH-ip Tunumiutut nipisiuinnarluni allassimasani allattaatsip tunngavii malillugit allanneqassagaluarpat qanoq isikkoqassanera pillugu Oqaasileriffimmut apeqqutigaa taamaattumik takussutissiamik pisinnaassanerluni. Tamanna akuerineqarpoq allagarlu naammassippat Oqaasiliortunut LH-mullu ingerlateqqinneqassaaq.

    d) Læring og Udvikling kalaallisut qanoq taaneqarsinnaaneranik apeqqutilliisoqarpoq. Matumani kingulleqqiutit –mi, -mik aammalu –mut sorleq arlaat eqqornerunersoq apeqqutigineqarpoq. Taakkunani paatsoorneq pisarmat takussutissiamik suliaqartoqarnissaa siunniunneqarpoq.

    -mi atorneqarpat taava immikkoortortaqarfiup pineqartup ataani aamma immikkoortortaqarsimassaaq. Ass. Oqaasileriffimmi ataatsimiititaliat.

    -mut atorneqarpat taava isumaqartinneqassaaq tassunga/uunga tunngasunut isumaginnittoq/sullissisoq/ingerlatsisoq, ass. Oqaasilerinermut immikkoortortaq.

    -mik atorneqarpat taava suut sakkut atorlugit ingerlatsisoqarneranik oqaatiginnittoqassaaq, ass. Saviminilerinermik Ilinniarfik.

    e) udsatte børn kalaallisut ima oqaasertalerneqarsinnaavoq:
    meeqqat eqqugaaratarsinnaanerusut.
    Forsømte tassaasarput sumiginnakkat.

    f) globalisering kalaallisut imaaliallaannarlugu nutsiinnassallugu akunnatsitsilersinnaasarpoq, taamaammat sumut qanorlu isumaqartillugu atorniarneqarnersoq apeqqutaanerpaasarluni. Nunarsuarmioqataanermut ilaatigut nutserneqartarpoq, allatigulli aamma atorneqassatillugu nagguia atorlugu aamma allatulaaq saatsinneqarsinnaasarluni, ass. ramt af globaliseringen kalaallisut tassaasoq nunarsuarmioqataalernermit kalluarneqarneq.

  4. Allat
    Saaffiginnissut alla malleol imalt. ankelknude kalaallisut taaguutaa inissinneqarpoq tassaasoq napasortaq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi