Oqaasiliortut ataatsimiinnerat pingasunngorneq, apriilip 2-anni 2014, nal. 10.00
Oqaasileriffimmi.
Peqataasut: Carl Chr.Olsen, Stephen Heilmann, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.
Allatsi: Katti Frederiksen
Eva M.Thomassen angalanini pissutigalugu peqataasinnaanani nalunaarpoq.
Oqaluuserisassatut siunnersuutit:
- Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
Siulittaasoq CCO tikilluaqqusivoq, oqaluuserisassallu taamaatsillugit akuerineqarput.Inuit Aqqinik Akuersisartut pillugit ataatsimiissimaneq oqaluseerisassat sisamaattut inissinneqarsimasoq ilisimatitsissutigineqarpoq, taamaattumillu uterfigeqqinneqassalluni.Qarasaasiaq kalaallisut atuffassisinnaasoq pillugu suliaqartut Oqaasileriffimmiissimanerat pillugu ilisimatitsineqarpoq, ilanngullugu atuffassissutip maannamut killiffia pisinnaasai/pisinnaanngisaalu tusaatinneqarput.
Atuffassissut suli pitsanngorsagassaavoq, tamakkiisumillu naammassilluni piareerpat sumut inissinneqarsinnaanera siulittaasup isumaliuteqarfigaa. Oqaasileriffimmiissanera apeqquserneqarpoq, tulluarnerusutut isigineqarluni oqaatsinik ilinniartitsisartunit tiguneqarpat. - Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap
Kingullermik ataatsimiinnermit imaqaniliami naqqiutit ilanngullugit taamaatsillugu akuerineqarpoq. - a. Pelagisk fisk kalaallisut qanoq pisortatigoortumik taaguuteqarnersoq apeqqutigineqarpoq.
Pelagisk Oqaasileriffiup nittartagaani www.oqaasileriffik.gl-imi siumugassaanngilaq, taamaattoq oqaatsinik katersaatit allattorsimaffianniippoq www.oqaaserpassualeriffik.org-imi. Tassani manna takuneqarsinnaavoq:
| Oqaaseq | Suussusia | Atuuffik |
| pelagic | Pissusilerissut | |
| ikerinnarsiortartoq | Taggit |
Ikerinnaasiortartumik taaneqarsimavoq, kisianni tassa aalisakkat pelagiskiusut tassaapput [immap] ikermiut.
ORDBOGEN malillugu ima nassuiarneqarpoq: ikerinnarmiippoq2 o befinder sig et sted mellem havbunden og havoverfladen
Immap naqqaniittut aamma [immap] natermiuinik imalt. immap naqqamiunik taasarpaat.
Taamatut taagorneqarneri Issittumi Mingutsitsinemik Apeqqutit: Issittumi Avatangiisit pillugit Nalunaarutip killiffiani (AMAP-imi) 1997-imeersumi atuarneqarsinnaapput.
Assersuutit: ”Uumasut immap natermiut…”, ”Natermiunik nerisut…”, ”…immap naqqamiut…” AMAP qupp.47+48+49
Qulaani ordbogini nittartakkani atuakkanilu misissukkat tunngavigalugit ikerinnarsiortartoq Oqaasiliortunit ippigineqarpoq, eqqornerusumillu taaguusiinissamut immap ikermiut naapertuunnerutinneqarluni. SH isumaqarpoq pelagiskip fremmedordbogini nassuiarneqarnera malillugu itissusermut tunngassuteqanngitsoq, taamaattorli aalisakkat pelagiskiusut sineriammiinnginnerinik, tassalu imarpimmiuunerinik taaguutaalluni.
Pelagisk maanna danskisut ordbogini nutaanerni ilaanngimmat Dansk Sprognævnimut apeqqutigineqassaaq atorunnaarsimanersoq imalt.oqaatsimut tassunga taarsiullugu alla atorneqartalersimanersoq.
Taamaakkaluartoq aalisakkat immap suatungaaniitsillugit aalisarneqartarneri saaffiginnittup apeqqutigimmagu, taanna akineqassaaq immap ikermiunik aalisarneq atussagaa, taannalu Oqaasiliortut tamarmik akuerisatut atuutilersissallugu isumaqatigiissutigivaat.
Aalisakkat sumiinnerinik itissutsinut taaguutit uku atorneqassapput:
immap natermiu aamma immap ikermiu.
b. Fjernmiljø aamma nærmiljø kalaallisut
Saaffiginnissut fjernmiljøp nærmiljøllu kalaallisut qanoq oqaasertalerneqarsinnaanneranik imaqarpoq. Nærmiljømut ”eqqangiisit” atorneqarsinnaanersoq apeqqutigineqarpoq, naak oqaaseq ”eqqangiisit” ordbogini nutaanerusuni siumugassaanngikkaluartoq.
Misissorneqarnerani paasinarsivoq Atuagagdliutitorĸane marlussoriarlugu qallunaatuumiit nutsigaaqqaarsimasuni atorneqartoq ataani allassimasuni siumorpara, qallunaatuuanilu nutserneqarsimasuni ima ”omgivelser”:
”uvdlup ĸerĸata sujornagut seĸínarigssûgâ ôĸátaissarneĸ táuna erĸigsisimarpaloĸaoĸ — nauk serĸortarneĸ ãma radare niaĸorornavêrĸutitdlo tássaugaluartut. erĸangîssit ãmátaoĸ taimáiput, tingmissartorniarfiup tamatuma sujunertâ puigutsiarneĸardluarsínauvdlune.” (Palle Brandt: ”thuleme sákutôĸarfik”, Atuagagdliutit nr. 12, 14.juni 1956, q. 13)
”Denne øvelse en solskinsformiddag virker egentlig meget fredelig — trods knald og radar og stålhjelme. Omgivelserne er også sådan, at man godt et øjeblik kan glemme formålet med dette batteri.” (Palle Brandt: ”Thulebasen”, Atuagagdliutit nr. 12, 14. juni 1956, s. 15)
”pingârtumik Danmarkime ilíniarniartunut tamána atorpoĸ, tássa inûnerup ilâtigut tamatigôrtumik erĸangîssit atugáinut nalerĸútúngorsardluínartariaĸartarmata ilíniarniagaĸ nãmagsisínáusagáine.” (Chr. Berthelsen: ”Kalâtdlit-nunãne ilíniartitsineĸ – inuit atugaisigut súniutaussut”, Atuagagdliutit nr. 18, 31. august 1972, q. 15)
”Det gælder ikke mindst uddannelser i Danmark, at man i en overgangsperiode må gå helt og holdent ind i socialt fællesskab med omgivelserne for at kunne gennemføre uddannelsen med held.” (Chr. Berthelsen: ”Uddannelse i Grønland – og de sociale aspekter”, Atuagagdliutit nr. 17, 17. august 1972, q.4.)
Taakkua tunngavigalugit Oqaasiliortut aalajangerput:
miljø nalinginnaasumik tassaassasoq avatangiisit, tassunga fjernmiljø ilaalluni
nærmiljølu taaguuteqassasoq eqqangiisinik, soorluttaaq oqaaseq aamma qangalili Chr.Berthelsenip atortareertarsimagaa.
c. Temperaturip kalaallisut taaguutaa kissassutsimut nillussutsimullu tunngatinnagu suusinnaanersoq apeqqutigineqarpoq. Tassani pineqarpoq taaguut naturfagimut tunngatillugu atorneqartussaq, tassaalluni atomit qanoq pissuseqarneri pineqartarlutik.
Oqaasiliortut eqqartorpaat erngup/ermup nikeriarsinnaajunnaarluni qerisarnera/issortarnera tassaasoq 0 grader, atormit imermi issorartarmata. Taanna tunngavigalugu stoffit allat fysik/kemimi sammineqartartut issorartarfii pineqarmata taaguut taanna tulluuttutut paasinartutullu isigalugu aalajangiuppaat temperatur siunissami ordbogissani ima allassimassasoq:
temperatur1 sb. (-en, -er) (hos mennesket) inuup kissarnera (fx tager hans ~ kissarnersiorpaa, kiassiorpaa) (NV.GRL.)
har forhøjet ~ kissarneqarpoq
har høj ~ kissaruluppoq
slår ~en ned på en syg napparsimasup kissarneqarnera millisippaa
temperatur2 sb. (-en, -er) (udendørs)
-
- (om varme) kiassuseq
- (om kulde) nillissuseq
temperatur3 sb. (-en, -er) (naturvidenskab)
-
- (om atomernes bevægelse) issorartarfik
d. Terrænbefæstigelsesarbejde
Illuliornerup saniatigut nuna assigiinngitsumik suliarineqartarpoq, ujaraaralersorneqarsinnaalluni, ivigaaralersorneqarluni, manngersarlugu allatulluunniit qallersorlugu. Taamatut iliorneq danskisut aalajangersimasumik taaguuteqarpoq, kalaallisullu ima taaguuteqassasoq isumaqatigiissutigineqarluni:
nunamik pertujaallisaaneq.
e. Samråd kalaallisut qanoq taaguuteqassanersoq, aammali siunnersuuteqarlutik saaffiginnittut pillugit Oqaasiliortut isummerput tassunga tulluarnerpaajusoq taaguut siunersiuineq.
Taamaammat saaffiginnissummi samråd aamma orienteringsmøde ima kalaallisut taaguuteqartillugit akuerineqartussatut isumaqatigiissutigineqarput:
samråd – siunersiuineq
orienteringsmøde – ilisimatitsiffiusumik ataatsimiinneq
f. Digital kalaallisut qanoq nassuiarneqarsinnaava? Saaffiginnittoq nassuiaanneqarpoq digitalip tunngavigigai ‘digit’, tassa qarasaasiaq aqqutigalugu (qarasaasiap kisitsisitigut katiterinera) malillugu paasissutissat takuneqarsinnaanngortinnerigaat (assiliangortinnerigaat).
Nalunaaqutaaqqat kisitsisitaat immaqa tassunga assersuutigalugit paasinarsaatigineqarsinnaapput, tassa kisitsisit ‘naqinninngornerinit’ kisitsisit ‘assiliartanngorlugit’ saqqummerneri digitalini takussaasarmata, taamaammat 6-imiit 8-mut assilissat nikinnera unaannaasarpoq assitaani amigaatit ilanngunneri.
Digitaliseriineq tassa paasissutissat elektroniskimik inissitsiterneri ‘assiliangorsinnaanngorlugit’, nipinngorsinnaanngorlugit, kisitsisinngorsinnaanngorlugit.
Ullumikkut kalaallisut oqaatsitsinni oqaasersiatut ikkutivissimasutut taaneqarsinnaavoq, danskisut nassuiaataa kalaallisut nassuiarneqarneranut naleqquppoq:
digital adj. med trinvis overgang fra en tilstand til en anden så hver tilstand entydigt kan udtrykkes vha. fx tal;
g. Danefæ aamma danekræ kalaallisut taaguuteqarnersut apeqqutigineqarpoq, taakkua misissorneqarneranni paasinarsivoq ordbogini kalalaallisut nutserneqarsimanngitsut taaguuserneqarsimanatillu.
Danekræ ordbogimi aviisitoqqanilu allassimanngilaq, danefæli ukiut ingerlanerini kalaallisut imatut nutserneqartarsimavoq:
»inuiaitdle eriagissagssânik« inatsit Kalâtdlit-nunãnut atúngilaĸ.
(Atuagagdliutit nr. 3, 17. januar 1980, q. 15-16)
”navssâtdle Danmarkime itsaĸ sanâjusimassunut erdlingnartutut issigineĸartunut sanigdliúneĸarsinaussut katerssugausivingmut túniuneĸásáput. (Atuagagdliutit nr. 21, 13. oktober 1966, q. 4+7)
”orĸat ajortut oĸautigât, tingmissartuaraĸ — oberst Hasselimut pigissarisorineĸartoĸ —ĸavdlunât pigissãtut nautsorssũtariaĸartoĸ.” (Atuagagdliutit nr.20, 26. september 1968, q. 16-17.)
Oqaasiliortut danefæ aamma danekræ kalaallisut taaguuserneqassasut isumaqatigiissutigaat, danefæ danskit eriagisassaataannik taaneqassaaq, danekrælu danskit eriagisassaataat pinngortitameersunik taaneqassalluni, nunatsinnili tunngasuni atorneqassappata ima taaneqartassapput:
danefæ – eriagisassat itsarnitsat (sanaat)
danekræ – eriagisassat pinngortitameersut
h. Pablop allagaqaataa pillugu Oqaasiliortut isummersorlutillu qisuariarput. Allagaqaammi ujartorneqarpoq kalaallisut oqaatsit ullumikkut kukkuneqarpallaamik atugaalerneri pissutigalugu nakkutigineqarnissaat, naqqiissuteqarfigisarnissaat kiisalu ilinniartitsissutigineqarnissaat. Allagaq Oqaasiliortunut Oqaasileriffimmullu saaffiginnissutaavoq, taamaattorli Oqaasiliortut erseqqissarusuppaat namminneq sulinerminni inatsisitigut ilinniartitsinissamik nakkutilliinissamilluunniit pisussaaffeqannginnamik, taamaattoq malinnaanissamik aalajangersaanissamillu pisussaaffeqarlutik. Oqaasiliortut sulinerminni siunertaraat oqaatsitigut assigiimmik atuinissaq, taaguutinik ineriartortitsinissaq allattaatsimillu aalajangersaanissaq. Taamaattumik allagaq Oqaasileriffimmut apuunneqartoq arlalinnut saaffiginnittuuvoq, ilaatigut ilinniartitsisunut, tusagassiortunut minnerunngitsumillu politikerinut.
Saaffiginnittup maalaarutaa Oqaasiliortut paasilluarsinnaagaluarlugu namminneq sulinerminni tunngavitsik nassuiaatigiinnarsinnaavaat, allagaqartorlu kajumissaarlugu tusagassiutit AG Sermitsiaq allaluunniit aqqutigalugu allagaqaateqaqqullugu.
i. Ytringsfrihedip kalaallisut taaguutaa
Imaqarniliaq kingullermi ataatsimiinnermeersoq eqqartorneqalaarpoq, imaqarniliamili nassuiaatai naammagineqarmata taamaatillugu taaguut akuerineqarluni.
j. Nunniffiit nittartakkap atissaatut akuerineqarsinnaanersoq apeqqutigineqartoq Oqaasiliortunit akuersaarneqarpoq, oqaaseq kukkuneqaranilu paatsoortitsissutaasinnaanngimmat.
k. Videokonferenceudstyr kalaallisut qanoq taaneqarnissaat apeqqutigineqarmat Oqaasiliortut siunnersuutigaat videokonferencerutinik taagorneqaannarsinnaasut.
4. Inuit Aqqinik Akuersisartut pillugit Naalakkersuisoqarfimmi ataatsimiinnerit pillugit ilisimatitsissuteqartoqarpoq, tassunga ilanngullugit imaqarniliat Oqaasiliortunut apuunneqarlutik. Suliaq suli ingerlammat annertunerusumik eqqartuiffigineqaqqinngilaq.
5. Taasariaqartut allat
Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen Katti Frederiksen
Siulittaasoq Allatsi