Ujarlerit

Oqaasiliortut 2017 – 5 (gl)

OQAA – 150917 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

Sumiiffik: Ilimmarfik – rektorip ataatsimiittarfia
Ulloq: 15.09.2017
Nalunaaqutaq: 10:00 – 15:00
Peqataasut: Mette L. Lyberth, Mariia Simonsen, Juaaka Lyberth, Niels-Henrik Lynge aamma Jens Danielsen (ullup qeqqata tungaanut)
Oqaasileriffimmit peqataasut: Katti Frederiksen, Camilla Kleemann-Andersen aamma Maren L. Brandt
Allatsi: Minik Jeremiassen
Ataatsimiinnerup normua: 5
  • Oqaluuserisat
  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit
  4. Aternik akuersisarnermut najoqqutassat
  5. Atertut qinnutigineqartut:
    5.1. Serrat
    5.2. Assak
  6. Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq:
    6.1. Ingerlatseqatigiiffiit taaguutaat
    6.2. Juridisk person
    6.3. Fag læsning
    6.4. Kalaallisut aamma dansk i Grønland
    6.5. Gletsjertunge
  7. Taasariaqartut allat
    7.1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq
    7.2. Killiffimmik ilisimatitsineq (Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq)
    7.3. Ilaasortanit taasariaqartut allat

 

Imaqarniliaq

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat:
    Oqaluuserisassatut siunnersuutigineqartut akuerineqarput.

 

  1. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera:
    Imaqarniliami 5.c.-mi navianassutsimut ilisarnaatit taaguutaasa sammineqarneranni ”stop uheld”-imut nutserutigineqartoq ”ajutoornissaq pinaveersaartiguk” aalajangiussanut ilanngussaanngimmat peerneqassaaq.
    Imaqarniliami quppernerit normulersorneqassapput.
    Aaqqitassat aaqqinneqareerpata imaqarniliaq akuerineqarluni nittartakkamut ilineqaannarianngussaaq.Ataatsimiinnermi tassani Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfiit taaguutaannut tunngasunik eqqartuisoqarpoq. Taaguutit ilaat marluk ”Eqqartuussisoqarfik Qaasuitsup” aamma ”Eqqartuussisoqarfik Qeqqata” pisariaqanngitsumik allamooruserneqarsimapput, taamaariarmallu Oqaasiliortut siunnersuisussaanertik tunngavigalugu ataatsimiinnermi eqqartuussisoqarfiit taaguutigisinnaasaannik eqqartuipput taaguutissanillu siunnersuuteqarlutik. Taaguutissatut siunnersuutigineqartut Oqaasileriffimmiit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinnut tusarniaassutigineqarput akissutisinissarlu utaqqisaaginnarpoq.Suliffeqarfinnik allanissaaq allamoorummik atuisoqarsimasinnaammat Oqaasileriffimmiut ataatsimeeqqinnissap tungaanut misissueqquneqarput, taamaattoqassappallu Oqaasiliortut suliffeqarfinnut siunnersuisussaatitaanertik tunngavigalugu siunnersueqqikkumaarput.

 

  1. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit:
    Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit Oqaasileriffiup ningiuanit Katti Frederiksenimit Oqaasiliortunut ataatsimiinnissaq sioqqullugu ilisimatitsissutigineqarsimapput. Ilisimatitsissutigineqartut quppernermi kingullermi takuneqarsinnaapput.

 

  1. Aternik akuersisarnermut najoqqutassat:
    2016-imi aggustip qaammataani Inuit Aqqinik Akuersisartut atorunnaarsinneqarmata IAA-kkut suliassaqarfiat Oqaasiliortuniilerpoq, Oqaasiliortullu piffissami sivitsortumi atertut qinnutigineqartunut akuersisarnerminni siornatigut najoqqutarineqartarsimasut tunngavigalugit akuersillutillu itigartitsisarsimapput. Maannakkullu aternik akuersisarnermut najoqqutassat sukumiisumik suliarineqarnissaannut piffissanngorsoraat, taamaaliornikkummi inuit aqqinik akuersisarnermi itigartitsisarnermilu tunngavilersuutigineqartussat erseqqinnerulissapput pitsaanerulissallutillu.Oqaasileriffimmi inuit aqqinik isumaginnittup Camilla Kleemann-Andersenip eqqaavaa atertut qinnutigineqartut akuerineqarsimanngitsut misissorneramigit paasisimallugu Inuit Aqqinik Akuersisartut ilaatigut imminnut akerlilertutut ittumik aalajangiisarsimasut, assersuutigalugu naalisaatinik atsiisarnermi Uka ”Nuka”-mit naalisaataasoq akuerineqarsimagaluartoq Uma “Umaamaaq”-miit naalisaasaasoq akuersissutigineqarsimanngilaq.Aternik akuersisarnermut najoqqutassat oqaluuserineqarnissaat ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq. Oqaluuserinninnissami aternik akuersisarnermut innersuussutit najoqqutarineqassapput. Ataatsimeeqqinnissamullu aternik akuersisarnissamut najoqqutassatut siunnersuutigineqartut maannamut arfineq-pingasuusut assersuutitalersorneqassapput.

    Naqinnerit kalaallit allattaasiannut ilaanngitsut aternik akuersiniarnermi ajornartorsiutaanerpaasartut ilagaat. Assersuutigalugu Iddimanngiiu d-mik allallugu itigartitsissutigineqarsimavoq atsersuisarnermi ilitsersuutini allassimammat ”tti” ”ddi”-tut nipeqartoq.
    Tunumiut Avanersuarmiullu atsiisarnerannut tunngasumik allattaatsip malittarisassaanut naapertuutinngikkaluartunik immikkut aalajangersaasoqarnissaanik periarfissat qanoq innersut misissorneqassapput.

    Inuinnartut kiffaanngissuseqarnissaq Oqaasiliortuniit eqqarsaatigineqartariaqartoq eqqaaneqarportaaq, assersuutigalugu upperisaqarneq apeqqutaatinnagu atermik qinnuteqartoqarsinnaassaaq, soorlu Kanku akuerineqarsimanngilaq kristumiutuunngimmat.

    Atertut qinnutigineqartut ilaatigut ittoorutaasinnaanerat pillugu itigartitsissutigineqartarput, ittoortussalli kikkuuppat? Aternik akuersisarnermut najoqqutassani eqqarsaatigilluarneqartariaqarpoq.

    Kalaallit Nunaanni navnelov pillugu suliap sumut killinneranik Oqaasiliortut tusagaqarusupput. Oqaasileriffimmi sulisoq Tikaajaat Kristensen navnelov pillugu ataatsimiinnernut peqataanikuummat ataatsimeeqqinnissamut peqataaqquneqassaaq.

    Aternik akuersisarnermut najoqqutassat eqqartorneqarnerat naggaserlugu atsiiniarnermi Avanersuarmiut aamma Tunumiut nipaat, soorlu Iddimanngiiumi, akuerineqarsinnaalernissaat eqqartorneqarpoq. Eqqaaneqareersutut taakku allattaatsimut naapertuutinngikkaluarput, kisianni ataatsimeeqqinnissamut akuersissutigineqartussanngorlugit assersuusersorlugit takusassiarineqassapput. D aamma H pineqarput.

 

  1. Atertut qinnutigineqartut:
    5.1. Serrat:
    Atertut qinnutigineqartoq akuerineqanngilaq. Serratip nalinginnarineqannginnissaa innimigisassatullu isigineqarnissaa akuersinnginnermut tunngaviupput.5.2. Assak
    Atertut qinnutigineqartoq akuerineqarpoq.
    Atertut qinnutigineqartoq ileqqorissaarnerup ajuallatsitsinaveersaarnerullu (alm. etisk moral) killinganniikkaluartoq atertut qinnutigineqartoq akuerineqarpoq. Ilaatigut Saamiup atertut atugaanera akuersinermi tunngavilersuutigineqarpoq; Saamik atiuvoq timip pisataanut ilaasutut oqaatigineqarsinnaasoq.

 

  1. Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq:6.1. Ingerlatseqatigiiffiit taaguutaat:
    Ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut taaguutaat Inatsisartut Allattoqarfiannit nutarsaqquneqarlutik saaffiginnissutaasimasut Oqaasiliortunit ukioq kingulleq 2016-imi decembarip 16-ianni oqaluuserineqarput. Taaguutit aalajangiunneqartut Inatsisartut Allattoqarfiannut ilisimatitsissutigineqareersullu qaammatit qassiit qaangiummata aalajangiunneqarsimasunut pingasunut isumaqataanatik akissuteqarput. Aallaqqaammulli siunnersuutigisimasamik sulinerminnilu atortakkamik akuerineqarnissaat Oqaasiliortunut oqallisigeqquaat. Taaguutissatut siunnersuutaat imaapput:moderselskab: ingerlatseqatigiiffik aqutsisoq
    datterselskab: ingerlatseqatigiiffik aqutaq
    koncern: ingerlatseqatigiiffissuaq

    Siunnersuutigineqartut Inatsisartut Allattoqarfiata atugarereersimammatigik ingerlatseqatigiiffiillu taaguutaasa assigiissaarneqarnissaat tunngavigalugit Oqaasiliortut akuersipput.

    6.2. Juridisk person
    Pineqartup kalaallisut assigiinngitsorpassuarnik nutserneqartarsimanera pillugu Inatsisartut Allattoqarfianit saaffiginnissutigineqareersorlu Oqaasiliortut ukioq manna 2017-imi februaarip aqqaneq-aappaanni ima aalajangiipput:

    Oqaasileriffiup saqqummersitaani “Taaguusersuutit – pinerluttulerinermut, eqqartuussisarnermut, aningaaserivinnut, timillu pisataanut tunngasut”-ni 2000-imeersumi juridisk personimut “inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu” Oqaasiliortuniit akuerisaasutut allassimagaluartoq Inatsisartut Allattoqarfianiit Oqaasileriffimmut nalunaarutigineqarpoq pineqartoq assigiinngitsorpaalunnik kalaallisut taagorneqartarsimasoq.

    Oqaasiliortut taaguutip allanngortinneqarnissaanik patsisissaqarsorinnginnamik taaguutaareersoq atorneqaannassasoq aalajangiuppaat.

    Inatsisartut Allattoqarfianiit taaguutissatut siunnersuutigineqaraluartoq tassaavoq “inatsisilerinermi immikkoortut inuttut isigineqarsinnaasut”, taanna Kapisilinniarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 20-mi, 9. oktober 2015-imeersumi atorneqarsimavoq.

    Oqaasiliortut taama aalajangereersullu Inatsisartut Allattoqarfianit siunnersuutigeriikkamik akuerineqarnissaanik saaffiginneqqikkaluartut Oqaasiliortut itigartitsissutigaat.

    6.3. Faglig læsning
    Ilinniusiorfimmiut nutserinerminni taaguutit kalaallisut taaguuteqartinngisamik kalaallisut taaguuserneqarnissaannut saaffiginnissutaannut Oqaasiliortut ima aalajangersaapput:

    fag: atuartitsissut
    faglig læsning: atuartitsissummut tunngasunik atuarneq
    læsesyn: atuarnermik isiginnittaaseq
    læseforståelsesstrategi: atuagaq paasiumallugu iliuuseqarneq
    læsekompetence: atuarnermik piginnaasaqarneq
    afkodningsevne: naqinnernik katiterisinnaaneq
    læseproces: atuarnerup ingerlarnga / atuarnerup ingerlarna

    central meningsskabende funktion: atuarnermi paasinnilersitsisoq pingaarutilik
    (Nutsigassaannaammat taaguutitut akuerisatut isigisariaanngilaq)

    funktionel læsekompetence: atuarnermi piginnaasamik atuisinnaaneq
    læsemængde: atuagassap annertussusaa
    læsehastighed: atuarnerup sukkassusaa
    genrekendskab: suussutsinik ilisimasaqarneq

    evne til at drage følgeslutninger: paasissutissat assigiinngitsut ataqatigiissinnerisigut inerniliisinnaaneq
    (Nutsigassaannaammat taaguutitut akuerisatut isigisariaanngilaq)

    læseformål: atuarnermi siunertaq
    læseudbytte: atuarnermi pissarsiaq
    metakognitiv færdighed: imminut ilisimaarineq
    Nassuiaataanut naqqiut:
    atuagassap siunertaanik namminerlu piginnaasanik ilisimaarinnilluni iliuuseqarneq

    en teksts kohæsion: atuakkap ataqatigiissaarnera
    praksisteori: teori atorneqartoq
    læsefærdighed: atuarsinnaassuseq
    afkodning: atuarneq
    læseforståelse: paasinnilluni atuarneq
    interaktive læsemodel: atuarnerup ataqatigiissagaaneranik takutitassiaq
    danne interenser: inerniliineq
    bogstav-lyd kendskab: naqinnerit nipaasalu ilisimanerat
    ordkendskab: oqaatsinik ilisimasaqarneq
    ordbillede: oqaatsinik ilisarsineq
    metabevidsthed: imminut eqqumaffigineq
    korehæns: ataqatigiissuseq
    arbejdshukommelse: suliaqarnermi eqqaamannissinnaaneq
    langstidshukommelse: ilikkakkanik eqqaamannissinnaaneq
    tekstens informationsstruktur: atuakkami paasissutissat inississorneri

    Taaguutit oqaluuserineqartussat tamakkerneqanngimmata sinneri ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarput.

    6.4. Kalaallisut aamma dansk i Grønland:
    Immikkoortoq una angumerineqarsinnaanngimmat ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

    6.5. Gletsjertunge
    Gletsjertunge pillugu Oqaasileriffimmut ataasiarani saaffiginnittoqartarmat taaguuserneqarsimanngimmallu Oqaasiliortunit taaguuserneqarpoq:
    sermip sisoortup nuggersimanera

    Mariane Petersenip siunnersuutaa ”sermit sinaasa nuggersimaneri” serminut sunulluunniit tunngasinnaammat oqaaseq ”sisoortup” ilanngunneqarpoq.
    Marianep saaffiginnilluni allakkamini eqqaavaa Robert Petersenip, Robap, “sermip siuarsimarnga/siuarsimanera” piukkunnerusimagaluaraa nammineq isumaqarluni ”siuarsimarnga/siuarsimanera” silittorsuusinnaammat ”nuggersimanera” piukkunnarnerusoq.

    Juaakap taaguutissatut aalajangiunneqartoq isumaqatigivallaanngikkaluarlugu tusaatissatut tigunerarpaa. Kingorna allakkatigut ima nassuiaavoq:
    Nuggersimaneq uanga paasisarakku = ‘et lille næs’ (nuummiit minneq – nuuk-imiit minneq), nuunnguamut (pynt-imut) eqqaanarnerusoq, kisianni sillajaajusinnaalluni, nunap/sissap ilaa ilaminit sassarsimanerulaaginnartoq, nuunnguinnani, nuggersimaneruinnarluni. ‘gletsjer tunge’ takisoorujussuusinnaasarmata nuggersimanerinnaanatik – ‘nuugaatsianngorsinnaasaramik’, ‘nuussuanngorlutilluunniit’.
    Sermip siuarsimarnga imaluunniit sermip oqaa atorneqassappat ajorissanngikkaluarpara. Tassami inuup pisataanik qaqqanik/nunanik atsersuisarnerit atorneqareerput – ass. qingaa, qingaarsuaq, qilertinnguaq, uummannaq, il.il.
    Sermeq nuggersimaneqarsinnaavoq, sermip ilusaa ‘næs/pyntitut’ isikkoqaruni, uanili pineqartoq tassa takkajaarsuaq ‘nuggersimanerinnarmik’ taanissaa tulluarsorinnginnakku.

 

  1. Taasariaqartut allat7.1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq:
    Ataatsimeeqqinnissaq sap. ak. 44-mi (okt. 23-27) pissasoq aalajangiunneqarpoq.7.2. Killiffimmik ilisimatitsineq (Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq):
    Ataatsimiinnermi eqqaaneqanngilaq ataatsimeeqqinnissamili Oqaasiliortut allattaannit ilisimatitsisoqarumaarpoq.

    7.3. Taasariaqartut allat:
    Timersornermi taaguutinik katersisoqarnissaanik Oqaasiliortut siulittaasuat kaammattuivoq. Timersoqatigiiffiit taaguutinik katersuinissami ikiortigineqarsinnaasut aammalu isikkamik-arsarnermi taaguutit siulliunneqarsinnaasut eqqaavaa.
    Oqaasileriffimmiut timersornermi taaguutinik katersinissaminnik piareersimallutik nalunaarput.

 

Oqaasiliortut siulittaasuat Allatsi

Mariia Simonsen Minik Jeremiassen

Oqaasiliortut 2017 – 5 (gl)

OQAA – 150917 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

Sumiiffik: Ilimmarfik – rektorip ataatsimiittarfia
Ulloq: 15.09.2017
Nalunaaqutaq: 10:00 – 15:00
Peqataasut: Mette L. Lyberth, Mariia Simonsen, Juaaka Lyberth, Niels-Henrik Lynge aamma Jens Danielsen (ullup qeqqata tungaanut)
Oqaasileriffimmit peqataasut: Katti Frederiksen, Camilla Kleemann-Andersen aamma Maren L. Brandt
Allatsi: Minik Jeremiassen
Ataatsimiinnerup normua: 5
  • Oqaluuserisat
  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
  3. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit
  4. Aternik akuersisarnermut najoqqutassat
  5. Atertut qinnutigineqartut:
    5.1. Serrat
    5.2. Assak
  6. Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq:
    6.1. Ingerlatseqatigiiffiit taaguutaat
    6.2. Juridisk person
    6.3. Fag læsning
    6.4. Kalaallisut aamma dansk i Grønland
    6.5. Gletsjertunge
  7. Taasariaqartut allat
    7.1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq
    7.2. Killiffimmik ilisimatitsineq (Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq)
    7.3. Ilaasortanit taasariaqartut allat

 

Imaqarniliaq

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat:
    Oqaluuserisassatut siunnersuutigineqartut akuerineqarput.

 

  1. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera:
    Imaqarniliami 5.c.-mi navianassutsimut ilisarnaatit taaguutaasa sammineqarneranni ”stop uheld”-imut nutserutigineqartoq ”ajutoornissaq pinaveersaartiguk” aalajangiussanut ilanngussaanngimmat peerneqassaaq.
    Imaqarniliami quppernerit normulersorneqassapput.
    Aaqqitassat aaqqinneqareerpata imaqarniliaq akuerineqarluni nittartakkamut ilineqaannarianngussaaq.Ataatsimiinnermi tassani Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfiit taaguutaannut tunngasunik eqqartuisoqarpoq. Taaguutit ilaat marluk ”Eqqartuussisoqarfik Qaasuitsup” aamma ”Eqqartuussisoqarfik Qeqqata” pisariaqanngitsumik allamooruserneqarsimapput, taamaariarmallu Oqaasiliortut siunnersuisussaanertik tunngavigalugu ataatsimiinnermi eqqartuussisoqarfiit taaguutigisinnaasaannik eqqartuipput taaguutissanillu siunnersuuteqarlutik. Taaguutissatut siunnersuutigineqartut Oqaasileriffimmiit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivinnut tusarniaassutigineqarput akissutisinissarlu utaqqisaaginnarpoq.Suliffeqarfinnik allanissaaq allamoorummik atuisoqarsimasinnaammat Oqaasileriffimmiut ataatsimeeqqinnissap tungaanut misissueqquneqarput, taamaattoqassappallu Oqaasiliortut suliffeqarfinnut siunnersuisussaatitaanertik tunngavigalugu siunnersueqqikkumaarput.

 

  1. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit:
    Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit Oqaasileriffiup ningiuanit Katti Frederiksenimit Oqaasiliortunut ataatsimiinnissaq sioqqullugu ilisimatitsissutigineqarsimapput. Ilisimatitsissutigineqartut quppernermi kingullermi takuneqarsinnaapput.

 

  1. Aternik akuersisarnermut najoqqutassat:
    2016-imi aggustip qaammataani Inuit Aqqinik Akuersisartut atorunnaarsinneqarmata IAA-kkut suliassaqarfiat Oqaasiliortuniilerpoq, Oqaasiliortullu piffissami sivitsortumi atertut qinnutigineqartunut akuersisarnerminni siornatigut najoqqutarineqartarsimasut tunngavigalugit akuersillutillu itigartitsisarsimapput. Maannakkullu aternik akuersisarnermut najoqqutassat sukumiisumik suliarineqarnissaannut piffissanngorsoraat, taamaaliornikkummi inuit aqqinik akuersisarnermi itigartitsisarnermilu tunngavilersuutigineqartussat erseqqinnerulissapput pitsaanerulissallutillu.Oqaasileriffimmi inuit aqqinik isumaginnittup Camilla Kleemann-Andersenip eqqaavaa atertut qinnutigineqartut akuerineqarsimanngitsut misissorneramigit paasisimallugu Inuit Aqqinik Akuersisartut ilaatigut imminnut akerlilertutut ittumik aalajangiisarsimasut, assersuutigalugu naalisaatinik atsiisarnermi Uka ”Nuka”-mit naalisaataasoq akuerineqarsimagaluartoq Uma “Umaamaaq”-miit naalisaasaasoq akuersissutigineqarsimanngilaq.Aternik akuersisarnermut najoqqutassat oqaluuserineqarnissaat ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq. Oqaluuserinninnissami aternik akuersisarnermut innersuussutit najoqqutarineqassapput. Ataatsimeeqqinnissamullu aternik akuersisarnissamut najoqqutassatut siunnersuutigineqartut maannamut arfineq-pingasuusut assersuutitalersorneqassapput.

    Naqinnerit kalaallit allattaasiannut ilaanngitsut aternik akuersiniarnermi ajornartorsiutaanerpaasartut ilagaat. Assersuutigalugu Iddimanngiiu d-mik allallugu itigartitsissutigineqarsimavoq atsersuisarnermi ilitsersuutini allassimammat ”tti” ”ddi”-tut nipeqartoq.
    Tunumiut Avanersuarmiullu atsiisarnerannut tunngasumik allattaatsip malittarisassaanut naapertuutinngikkaluartunik immikkut aalajangersaasoqarnissaanik periarfissat qanoq innersut misissorneqassapput.

    Inuinnartut kiffaanngissuseqarnissaq Oqaasiliortuniit eqqarsaatigineqartariaqartoq eqqaaneqarportaaq, assersuutigalugu upperisaqarneq apeqqutaatinnagu atermik qinnuteqartoqarsinnaassaaq, soorlu Kanku akuerineqarsimanngilaq kristumiutuunngimmat.

    Atertut qinnutigineqartut ilaatigut ittoorutaasinnaanerat pillugu itigartitsissutigineqartarput, ittoortussalli kikkuuppat? Aternik akuersisarnermut najoqqutassani eqqarsaatigilluarneqartariaqarpoq.

    Kalaallit Nunaanni navnelov pillugu suliap sumut killinneranik Oqaasiliortut tusagaqarusupput. Oqaasileriffimmi sulisoq Tikaajaat Kristensen navnelov pillugu ataatsimiinnernut peqataanikuummat ataatsimeeqqinnissamut peqataaqquneqassaaq.

    Aternik akuersisarnermut najoqqutassat eqqartorneqarnerat naggaserlugu atsiiniarnermi Avanersuarmiut aamma Tunumiut nipaat, soorlu Iddimanngiiumi, akuerineqarsinnaalernissaat eqqartorneqarpoq. Eqqaaneqareersutut taakku allattaatsimut naapertuutinngikkaluarput, kisianni ataatsimeeqqinnissamut akuersissutigineqartussanngorlugit assersuusersorlugit takusassiarineqassapput. D aamma H pineqarput.

 

  1. Atertut qinnutigineqartut:
    5.1. Serrat:
    Atertut qinnutigineqartoq akuerineqanngilaq. Serratip nalinginnarineqannginnissaa innimigisassatullu isigineqarnissaa akuersinnginnermut tunngaviupput.5.2. Assak
    Atertut qinnutigineqartoq akuerineqarpoq.
    Atertut qinnutigineqartoq ileqqorissaarnerup ajuallatsitsinaveersaarnerullu (alm. etisk moral) killinganniikkaluartoq atertut qinnutigineqartoq akuerineqarpoq. Ilaatigut Saamiup atertut atugaanera akuersinermi tunngavilersuutigineqarpoq; Saamik atiuvoq timip pisataanut ilaasutut oqaatigineqarsinnaasoq.

 

  1. Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq:6.1. Ingerlatseqatigiiffiit taaguutaat:
    Ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut taaguutaat Inatsisartut Allattoqarfiannit nutarsaqquneqarlutik saaffiginnissutaasimasut Oqaasiliortunit ukioq kingulleq 2016-imi decembarip 16-ianni oqaluuserineqarput. Taaguutit aalajangiunneqartut Inatsisartut Allattoqarfiannut ilisimatitsissutigineqareersullu qaammatit qassiit qaangiummata aalajangiunneqarsimasunut pingasunut isumaqataanatik akissuteqarput. Aallaqqaammulli siunnersuutigisimasamik sulinerminnilu atortakkamik akuerineqarnissaat Oqaasiliortunut oqallisigeqquaat. Taaguutissatut siunnersuutaat imaapput:moderselskab: ingerlatseqatigiiffik aqutsisoq
    datterselskab: ingerlatseqatigiiffik aqutaq
    koncern: ingerlatseqatigiiffissuaq

    Siunnersuutigineqartut Inatsisartut Allattoqarfiata atugarereersimammatigik ingerlatseqatigiiffiillu taaguutaasa assigiissaarneqarnissaat tunngavigalugit Oqaasiliortut akuersipput.

    6.2. Juridisk person
    Pineqartup kalaallisut assigiinngitsorpassuarnik nutserneqartarsimanera pillugu Inatsisartut Allattoqarfianit saaffiginnissutigineqareersorlu Oqaasiliortut ukioq manna 2017-imi februaarip aqqaneq-aappaanni ima aalajangiipput:

    Oqaasileriffiup saqqummersitaani “Taaguusersuutit – pinerluttulerinermut, eqqartuussisarnermut, aningaaserivinnut, timillu pisataanut tunngasut”-ni 2000-imeersumi juridisk personimut “inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu” Oqaasiliortuniit akuerisaasutut allassimagaluartoq Inatsisartut Allattoqarfianiit Oqaasileriffimmut nalunaarutigineqarpoq pineqartoq assigiinngitsorpaalunnik kalaallisut taagorneqartarsimasoq.

    Oqaasiliortut taaguutip allanngortinneqarnissaanik patsisissaqarsorinnginnamik taaguutaareersoq atorneqaannassasoq aalajangiuppaat.

    Inatsisartut Allattoqarfianiit taaguutissatut siunnersuutigineqaraluartoq tassaavoq “inatsisilerinermi immikkoortut inuttut isigineqarsinnaasut”, taanna Kapisilinniarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 20-mi, 9. oktober 2015-imeersumi atorneqarsimavoq.

    Oqaasiliortut taama aalajangereersullu Inatsisartut Allattoqarfianit siunnersuutigeriikkamik akuerineqarnissaanik saaffiginneqqikkaluartut Oqaasiliortut itigartitsissutigaat.

    6.3. Faglig læsning
    Ilinniusiorfimmiut nutserinerminni taaguutit kalaallisut taaguuteqartinngisamik kalaallisut taaguuserneqarnissaannut saaffiginnissutaannut Oqaasiliortut ima aalajangersaapput:

    fag: atuartitsissut
    faglig læsning: atuartitsissummut tunngasunik atuarneq
    læsesyn: atuarnermik isiginnittaaseq
    læseforståelsesstrategi: atuagaq paasiumallugu iliuuseqarneq
    læsekompetence: atuarnermik piginnaasaqarneq
    afkodningsevne: naqinnernik katiterisinnaaneq
    læseproces: atuarnerup ingerlarnga / atuarnerup ingerlarna

    central meningsskabende funktion: atuarnermi paasinnilersitsisoq pingaarutilik
    (Nutsigassaannaammat taaguutitut akuerisatut isigisariaanngilaq)

    funktionel læsekompetence: atuarnermi piginnaasamik atuisinnaaneq
    læsemængde: atuagassap annertussusaa
    læsehastighed: atuarnerup sukkassusaa
    genrekendskab: suussutsinik ilisimasaqarneq

    evne til at drage følgeslutninger: paasissutissat assigiinngitsut ataqatigiissinnerisigut inerniliisinnaaneq
    (Nutsigassaannaammat taaguutitut akuerisatut isigisariaanngilaq)

    læseformål: atuarnermi siunertaq
    læseudbytte: atuarnermi pissarsiaq
    metakognitiv færdighed: imminut ilisimaarineq
    Nassuiaataanut naqqiut:
    atuagassap siunertaanik namminerlu piginnaasanik ilisimaarinnilluni iliuuseqarneq

    en teksts kohæsion: atuakkap ataqatigiissaarnera
    praksisteori: teori atorneqartoq
    læsefærdighed: atuarsinnaassuseq
    afkodning: atuarneq
    læseforståelse: paasinnilluni atuarneq
    interaktive læsemodel: atuarnerup ataqatigiissagaaneranik takutitassiaq
    danne interenser: inerniliineq
    bogstav-lyd kendskab: naqinnerit nipaasalu ilisimanerat
    ordkendskab: oqaatsinik ilisimasaqarneq
    ordbillede: oqaatsinik ilisarsineq
    metabevidsthed: imminut eqqumaffigineq
    korehæns: ataqatigiissuseq
    arbejdshukommelse: suliaqarnermi eqqaamannissinnaaneq
    langstidshukommelse: ilikkakkanik eqqaamannissinnaaneq
    tekstens informationsstruktur: atuakkami paasissutissat inississorneri

    Taaguutit oqaluuserineqartussat tamakkerneqanngimmata sinneri ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarput.

    6.4. Kalaallisut aamma dansk i Grønland:
    Immikkoortoq una angumerineqarsinnaanngimmat ataatsimeeqqinnissamut kinguartinneqarpoq.

    6.5. Gletsjertunge
    Gletsjertunge pillugu Oqaasileriffimmut ataasiarani saaffiginnittoqartarmat taaguuserneqarsimanngimmallu Oqaasiliortunit taaguuserneqarpoq:
    sermip sisoortup nuggersimanera

    Mariane Petersenip siunnersuutaa ”sermit sinaasa nuggersimaneri” serminut sunulluunniit tunngasinnaammat oqaaseq ”sisoortup” ilanngunneqarpoq.
    Marianep saaffiginnilluni allakkamini eqqaavaa Robert Petersenip, Robap, “sermip siuarsimarnga/siuarsimanera” piukkunnerusimagaluaraa nammineq isumaqarluni ”siuarsimarnga/siuarsimanera” silittorsuusinnaammat ”nuggersimanera” piukkunnarnerusoq.

    Juaakap taaguutissatut aalajangiunneqartoq isumaqatigivallaanngikkaluarlugu tusaatissatut tigunerarpaa. Kingorna allakkatigut ima nassuiaavoq:
    Nuggersimaneq uanga paasisarakku = ‘et lille næs’ (nuummiit minneq – nuuk-imiit minneq), nuunnguamut (pynt-imut) eqqaanarnerusoq, kisianni sillajaajusinnaalluni, nunap/sissap ilaa ilaminit sassarsimanerulaaginnartoq, nuunnguinnani, nuggersimaneruinnarluni. ‘gletsjer tunge’ takisoorujussuusinnaasarmata nuggersimanerinnaanatik – ‘nuugaatsianngorsinnaasaramik’, ‘nuussuanngorlutilluunniit’.
    Sermip siuarsimarnga imaluunniit sermip oqaa atorneqassappat ajorissanngikkaluarpara. Tassami inuup pisataanik qaqqanik/nunanik atsersuisarnerit atorneqareerput – ass. qingaa, qingaarsuaq, qilertinnguaq, uummannaq, il.il.
    Sermeq nuggersimaneqarsinnaavoq, sermip ilusaa ‘næs/pyntitut’ isikkoqaruni, uanili pineqartoq tassa takkajaarsuaq ‘nuggersimanerinnarmik’ taanissaa tulluarsorinnginnakku.

 

  1. Taasariaqartut allat7.1. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq:
    Ataatsimeeqqinnissaq sap. ak. 44-mi (okt. 23-27) pissasoq aalajangiunneqarpoq.7.2. Killiffimmik ilisimatitsineq (Oqaasersiat taarserlugit oqaasiliorneq):
    Ataatsimiinnermi eqqaaneqanngilaq ataatsimeeqqinnissamili Oqaasiliortut allattaannit ilisimatitsisoqarumaarpoq.

    7.3. Taasariaqartut allat:
    Timersornermi taaguutinik katersisoqarnissaanik Oqaasiliortut siulittaasuat kaammattuivoq. Timersoqatigiiffiit taaguutinik katersuinissami ikiortigineqarsinnaasut aammalu isikkamik-arsarnermi taaguutit siulliunneqarsinnaasut eqqaavaa.
    Oqaasileriffimmiut timersornermi taaguutinik katersinissaminnik piareersimallutik nalunaarput.

 

Oqaasiliortut siulittaasuat Allatsi

Mariia Simonsen Minik Jeremiassen