Ujarlerit

Oqaasiliortut 2012 – 7

OQAA – 300512(gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat pingasunngorneq, maajip 30-anni  2012, nal. 10.00
Oqaasileriffiup ataatsimiittarfiani.

 

Peqataasut: Carl Chr. Olsen, Eva Møller Thomassen, Karl Møller aamma Katti Frederiksen.

Allatsi: Katti Frederiksen

SH aamma sinniisoq peqquteqarlutik pisinnaanngimmata sinniisussap aappaa aggersarneqarpoq.
LH aamma nalunaarpoq peqquteqavissumik pisinnaajunnaariasaarluni.

Oqaluuserisassatut siunnersuutit:

  1. Tikilluaqqusineq aamma ilisimatitsissutit.
    Siulittaasoq tikilluaqqusivoq.

    Ilisimatitsissutigineqarpoq Oqaatsinut Politikkip ilassaa allagartalersuinermut tunngasoq ukiamut kinguartinneqartoq. Aamma aasap ingerlanerani ukialerneraniluunniit Naalakkersuisup isumasioqatigiissitsinissaq eqqarsaatigigaa Oqaasileriffik tusartinneqarsimavoq.

    Nunavut aamma nunarput kulturikkut oqaatsitigullu sulianik paarlaasseqatigiittarnissaannik tunngasumik atsioqatigiinnissaq juunip 20-ata missaanni pissasoq ilisimatitsissutigineqarportaaq.

    Juunip 18-ianniit 20-ata tungaanut CCO aamma KF Ottawami Issittumi oqaatsit pillugit misissuinissamik workshopeqartitsinermi peqataassasut nalunaarutigineqarpoq.

  2. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera.
    Taamaatillugu akuerineqarpoq.
  3. Intern post kalaallisut (allakkat nassiutassaanngitsut?)
    [Allakkat] allakkerisarfikkoorutassaanngitsut.
  4. Konfliktmægling kalaallisut.
    Bilagitassai ilaanngimmata siusinnerusukkut siunnersuutaasimasoq mailikkut nassiunneqassaaq.
  5. Nunarsuup sananeqaataa.
    jordklodens opbygning – nunarsuup sananeqaataa
    skriv tal de rigtige steder på tegningen – titartakkami kisitsisit allallugit eqqortumik inissikkit
    indre kerne – [nunarsuup] qeqqa
    kappe – [nunarsuup] qalipaa
    skorpe – [nunarsuup] qalequtaa
    ydre kerne – [nunarsuup] ikiaa

  6. MIO
    Meeqqat Inuusuttullu Oqaloqatigiittarfiata naalisaatissaanut MIO siunnersuutigineqarluni Oqaasiliortunut nassiunneqartoq taamaatiinnarlugu akuerineqarpoq.
    Naalisaatissaatut MIO akuerineqarpoq.
  7. Stavgang kalaallisut.
    Naak ilaatigut ajaappiarluni/ajaappiarsorluni pisunnermik oqartoqartaraluartoq taamaattoq taaguutissatut tassunga akunnaanneq Oqaasiliortunit akuerineqartoq unaalerpoq: ajaappiarsorneq.
  8. Isikkatta inuaasa taaguutaat.
    Oqaasiliortunut siunnersuutigineqarlutik nassiunneqartut akuerineqarput:

    putugoq
    tikeraq
    qiterleraq
    mikileraq
    eqeqqoraq

  9. Inuiattut ullorsiornerup taaguutaa
    Ulloq 21. juuni tassaavoq Ullortuneq, aammali Inuiattut Ullorsiorneq.
    Siunissami ordbogini Nationaldagimi Nunatta Ullua pinnagu Inuiattut Ullorsiorneq allaqqasalissaaq.
  10. Mættede aamma umættede fedtsyrer kalaallisut.
    mættede fedtsyrer – orsoq arrujaatsoq
    umættede fedtsyrer – orsoq arrujasoq

  11. Nakuusamit saaffiginnissut.
    Nakuusas børnepanel kalaallit taaguutissaanik akuerseqqusillutik saaffiginnittut siunnersorneqarput Isummersoqatigiiffik Nakuusa-mik taaqqullugu, tassani tunngavigineqarpoq børnepanel Oqaasiliortunit ima taaguuserneqareernikuummat: Meeqqanut [sinniisutut] isummersoqatigiiffik.
  12. Protokolchef kalaallisut.
    Protokol ansvarlig kalaallisut pisussanut aqutsisumik taaneqarsimasoq naqqinneqaatigaluni (imaalerluni pisussanik aqutsisoq), protokolchef ima taaguuserneqarpoq:
    pisussanik aqutsisuuneq

  13. Egyptinimiu imalt. igitsinimiu?
    Nunat aqqi atorlugit –miu-mik naaniliisarnerup ilisarnaatigaa nunap aqqata angisuumik aallartillugu allanneqartarnera allanngortinneqartanngimmat, ass. Island – Islandimiu, Canada – Canadamiu il.il.. Nunap aqqa tunngaviginngikkaanni mikisumik aallaqqaaserneqartarput, ass. danskeq, grækeri/grækereq, kalaaleq il.il..
    Qulaani Egyptenimiu, danskisut allassimanera Egypten allariarlugu kalaallisut nalinginnaasumik uiguuserneqarsinnaavoq, Egyptenimiu, imaluunniit aamma Igitsinimiu atorsinnaalluni.
  14. Klarsprogip kalaallisut taaguutissaanut tunngasoq.
    Oqaasileriffimmiit aatsaat siullerpaamik qulequttamik klarsprogimut tunngasumik peqataatitsisoqarneratigut klarsprog kalaallisut taaguuserneqarpoq, imak: nassuitsumik oqalunneq/allanneq, – tassa ersarissumik immikkut nassuiaqqittariaqanngitsumik oqaatsinik atuineq.
  15. Studievejleder/Uddannelsesvejleder
    Saaffiginnittup uddannelsesvejlederip kalaallisut taaguutaa allanngortikkusullugu saaffiginnippoq. Siunnersuutigaa aqqutissiuussisumik taaguuserneqarnissaa noqqaassutigerusullugu, Oqaasiliortulli 2010-mi aalajangigaat ilinniartunut siunnersorti atuutiinnassasoq aalajangiunneqarpoq. Tassunga tunngavilersuutigineqarpoq coachip aqqutissiuussisoq kalaallisut taaguutigereermagu, aammalu siunnersortip suliaata ilagiinnarmagu siunnersuiinnarani aamma aqqutissiuinissaq.
  16. Patentlovenip kalaallisut taaguutissaa.
    Danskisut taaguut qulaani pineqartoq pillugu saaffiginnissummi misissorneqarpoq patentlov siusinnerusukkut qanoq kalaallisut oqaasertalerneqartarsimanersoq, makkualu nanissaapput: allanit assileqqusaanngisitsineq, kisermaassineq, immikkut kisermaassineq, aammalu sanaartornermut tunngatillugu ima atuisoqarsimalluni: nassaami sanaartorneqarnissaanut akuerineqarsimaneq. Kalaallisut atuisarsimanermit patentlovimut nassuiaataasut ilagiinnarpaat, taamaattumillu maannakkut akunnaannermik nassaartoqartinnagu ima taaguuserneqarallarnissaa isumaqatigiissutaalluni:
    assilineqatsaaliuinermik inatsit.

  17. Omkvæd kalaallisut.
    Naak qimiap nassuiarnera tassaagaluartoq taallami niperujoorutini assigisaanilu aallaqqaasiutaasartuullunilu naaniliunneqartartuusoq, taamaattoq Oqaasiliortut aalajangerpaat aamma qimiaanik taaneqarsinnaasassasoq. Ordbogit taaguusersuutillu siunissami saqqummersartussat aamma taanna ilannguttalerumaarpaat.
  18. Prækvalifikation kalaallisut.
    Sumut tunngatillugu atorneqarnera apeqqutaalluni ima taaguuteqartinneqalerpoq:
    a) Piukkunnartussarsiorneq
    b) Pitsaassusissamut nalilersuutissarsiorneq

    Siulleq sulisussarsiornermi atorneqarsinnaavoq aappaalu sanaartornermut tunngasuni pitsaassusissamut tunngatillugu atorneqarsinnaallunittaaq.

  19. Naanernik -ga/-ra-mik malittarisaliornissaq?
    Nassuiaat nassiunneqarsimasoq taamaatillugu naammagineqaannarpoq.
  20. Killiffilersuutit allat taaguutissaat:
    { } ungaluutaasat
    * ulloriaasaq
    # kipparissoq

  21. Bredbånd pillugu qisuariaat
    Siornatigut Oqaasiliortut akuerisaat ’internetikkut attavik sukkasooq’ atorunnaarsillugu oqaasersiatut atuunnarallassasoq aalajangiunneqarpoq, soorluttaaq aamma Telep nittartagaani oqaasersiatut atuinnarneqarsimasoq.
  22. Værnsfælles Arktisk Kommando kalaallisut.
    Arktisk Kommandomi stationi pineqartillugu kalaallisut ima taaguuteqarpoq: Issittumi Sakkutooqarfik. Tassani Nuummiittoq qullersaqarfiusoq pineqarpoq.
    Inuilli tassani sulisut pineqartillugit, taakkua suminngaaneerneri pivallaanngikkaluarlugi Issittumi Sakkutooqatigiinnik taaneqarsinnaapput.
    Tassunga tunngasumik saaffiginnittup aamma ilassutigaa sakkutooqarfik Kangilinnguaniittoq pineqarpat Kangilinnguani Sakkutooqarfimmik taaginnarniarlugu.
  23. Social dumping kalaallisut.
    Akissarsianut tunngatillugu piffissami kingullermi atorneqaqattaarnerani ima kalaallisut taaguuserneqarpoq: immikkoorsitsisumik akiluttuineq, tassani annikinnerusumik akissarsiaqartitsisarneq/aningaasarsiaqartitsisarneq pineqarpoq.

    Social dumping sulisunik akilersuinerinnarmut tunnganngimmat isumali taaguutip tunualiaqutaa tassaammat inunnik immikkoortitsineq, oqaaseq immikkoortitsisumik ilaassasoq aalajangiunneqarpoq.

  24. ORDBOGEN-ip kalaallisut taaguutissaanut tunngasoq.
    Oqaasiliortunit siunnersuutigineqartoq tassaavoq: Oqaasersiuut.
  25. Allat.
    Naggataani ilisimatitsissutigineqarpoq Oqaasiliortunit aammalu Oqaasileriffimmit suliat avammut saqqummiunneqartalernissaannut naqitaarannguamik qaammatit pingasukkaarlugit saqqummertarsinnaasussamut tunngatillugu fondimut qinnuteqaasiortoqartoq.

    Juullip tungaanut aqqit isumaasa nassuiaataasa saqqummersinneqarnissaa aamma pilersaarutaasoq siulittaasup ilisimatitsissutigaa.

    Nunat aqqisa nalunaarsorneqarnerisa naammassiartuaarneqarnera aamma ilisimatitsissutigineqarpoq.

    Aasaanerani ataatsimiittoqassanersoq kingusinnerusukkut, suliassat takkuttussat suuneri apeqqutaallutik, aalajangerneqarumaarpoq.

 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta
Carl Chr. Olsen                                          Katti Frederiksen
Siulittaasoq                                               Allatsi