Ujarlerit

Landsrådip ileqqoreqqusaa kalaallit allattaasianni allannguutissat pillugit

Landrådip ileqqoreqqusaa.pdf

§ 1. Kalaallit oqaasii allattaasiallu pillugit ataatsimiititaliat pillugit landsrådip ileqqoreqqusaani 25. februar 1959-imeersumi § 5-imi aalajangersagaq naapertorlugu landsrådip oqaatsinut allattaatsimullu ataatsimiititaliaanit siunnersuut naapertorlugu akuersissutigineqarpoq kalaallisut allattaaseq Samuel Kleinschmidtip allattaasiliaanit manna tikillugu atortuusimasumit allanngortinneqassasoq kalaallisut allattaasissamut nutaamut udvalgip siunnersuutitut saqqummiussaanut.

§ 2. Kalaallisut allattaaseq nutaaq atulersikkiartuaarneqassaaq 1973-imi ukiup atuarfiusup aallarnerneranit aammalu ilinniartitsinermi atortussat pisariaqartut suliarineqarnerannut peqatigitillugu.

Taamatut akuersissutigineqarpoq Kalaallit Nunaata landsrådianit 21. oktober 1971.

P. R. V.

 

Lars Chemnitz

Siulittaasoq

 

Jak. Karup Pedersen

Allattoqarfimmi pisortaq

 

Kalaallit allattaasianni allannguutissat pillugit landsrådip ileqqoreqqusaa siuliini allassimasoq matumuuna aalajangersarneqarpoq.

 

Kalaallit Nunaannut ministereqarfik,

14. maj 1973

Knud Hertling

Jørgen Reventlow

 


Nipit isummamut allanngoraataasut atorlugit allattaasiliaq.

Ersiutit aappersarissallu isummap paasinissaanut pingaaruteqartut amerlaqatserlugit allaasiliaq naqinnernik pisatsersugaavoq (saanertaligaavoq). Oqaatsit Kalaallit Nunaata kitaata qeqqata missaani ukioq 1970 atuuttut aallaavigineqarput.

Nipit taamalu naqinnerit ilaasariaqavissut ujarnerini periaaseq taama allaasiliorniat atortagaat — oqaatsit naatsut nipit ilaat ataaseq allanngortiinnarlugu isummamikkut allanngortartut toqqammavigalugit saanertassarsioriartarneq — atorneqarpoq.

 

Makku allanngoraataapput:

A. Ersiutit allanngoraataasut.

/i/ — /a/

isu (iso) — asu (aso)
ilu (ilo) — alu (alo)
inua (inua) — anua (anua)

 

/i/ — /u/

ilu (ilo) — ulu (ulo)

inini (inine) — unini (unine)

ipippoq (ipigpoq) — upippoq (upípoq)

 

/a/ — /u/
alu (alo) — ulu (ulo)
anguaa (anguvâ) — unguaa (unguvâ)

anini (anine) — unini (unine)

 

Ersiutit sivikinnerat sivisuneralluunniit isummamut allanngoraataavoq:

/a/ — /aa/
anaq (anaq) — aanaq (ânaq)
ani (ane) — aani (aune)
ataa (atâ) — aataa (âtâ)

/i/ — /ii/

igaq (igaq) — iigaq (îgaq)
isaq (isaq) — iisaq (îsaq)

imissut (imíssut) — iimissut (îmíssut)

/u/ — /uu/
uneq (uneq) — uuneq (ûneq)
suit (suvit) — suuit (sûvit)
sikuvoq (sikuvoq) — sikuuvoq (sikûvoq)

 

Ersiutit sivisuut saniatigut kalaallit oqaasiiniippoq nipi sisusoq /ai/ allattagarput ai. Nipi taanna oqaatsit naggataanni taamaallaat atuuppoq. Nipit /ai/ aamma /aa/ taama tulleriinneqarlutik oqaatsillu naggataaniillutik isummap allanngorneranik pilersitsisarput, soorlu: aperaa (aperâ) — aperai (aperai). Taamaammat nipi /ai/ ersiutit ilagaat allanngoraataasoq. /ai/ nipi ataasiinnaagaluarpoq, allaasiliamili ilaavoq oqaatsit naggataanni allanneqartarluni: ai-mik.

Oqaatsit assersuutitut atorneqartut misissorlugit oqaatsit nassaassaapput makku: ipippoq, upippoq, uneq, uuneq, sikuvoq, sikuuvoq, aperai, aperaa e aamma o (isummanut allanngoraataanngikkaluartut q-p r-llu pilersitaat). Allattaasiliami e aamma o amerlaqutitut ilaapput, taamaallaalli r-p aammalu q-p siornini.

 

B. Aappersarissat allanngoraataasut.

/k/ — /g/

ikani (ikane) — igani (igane)
ikivoq (ikivoq) — igivoq (igivoq)

akiut (akiut) — agiut (agiut)

 

/n/ — /ng/
anivoq (anivoq) — angivoq (angivoq)
anuaa (anuvâ) — anguaa (anguvâ)

pineq (pineq) — pingeq (pingeq)

 

/q/ — /r/

eqisagaq (eqisagaq) — erisagaq (erisagaq)

neqiseqquaa (neqiserquvâ) — neriseqquaa (neriserquvâ)

eqiagaa (eqiagâ) — eriagaa (eriagâ)

 

/p/ — /v/

apinngilaq (apíngilaq) — avinngilaq (avíngilaq)

aapanngilaq (aipángilaq) — aavanngilaq (auvángilaq)

 

/g/ — /j/

puugutaa (pûgutâ) — puujutaa (pûjutâ)

 

/i/-/j/

puiorpoq (puiorpoq, puigorpoq) — pujorpoq (pujorpoq)

 

/u/ — /v/

niuerpoq (niuverpoq) — niverpoq (niverpoq)

 

/s/ — /S/

pisarpoq (pisarpoq) — piSarpoq (pissarpoq)

isorpoq (isorpoq) — iSorpoq (issorpoq)
asanngilaa (asángilâ) — aSanngilaa (assángilâ)

 

Nipit /s/ aamma /S/ isummamut allanngoraataagaluarput, allaasiliamili immikkoortinneqanngillat patsisigalugit: 1) nunatta ilaani immikkuullarissuinnarmi isummamut allanngoraataammata aammalu 2) isummamut allanngoraataanerat nunap immikkoortuani pineqartumi misinnartumik tammariartormat ilaatigut nutsernerup nassatarisaanik. Allattaasiliap nipit /s/ aamma /S/ arlariissillugit atunngilai, tamatigulli /s/ aalajangiutiinnarlugu. Nipimut /s/-mut timitaritinneqarpoq naqinneq s. Assersuutit: angisooq (angisôq), angisoq (angissoq), tassa (tássa), pissippoq (pigsigpoq) il. il..

 

/n/ — /m/

inaa (inâ) — imaa (imâ)
aneq (aneq) — ameq (ameq)
tuneq (tuneq) — tumeq (tumeq)

 

/s/ — /t/

qiseq (qiseq) — qiteq (qiteq)
userpoq (userpoq) — uterpoq (uterpoq)

iserpoq (iserpoq) — iterpoq (iterpoq)

 

/t/ — /1/
itivoq (itivoq) — ilivoq (ilivoq)
ateq (ateq) — aleq (aleq)
qiterut (qiterut) — qilerut (qilerut)

 

/t / — /ts/

aattorpaa (âgtorpâ, augtorpâ) — aatsorpaa (âtsorpâ)

aattarpoq (augtarpoq) — aatsarpoq (aitsarpoq)

ittaq (igitaq) — itsaq (itsaq)

 

Qaqugu v aamma qaqugu j ataannassappat?

Oqaatsinik atuarniagassanik isorakilliliineq anguniarlugu taanerit marluk akornini j imaluunniit v mininneqarsinnaapput makkunani:

1) ia (ikaariarneq j atornagu):

sianeq (sujaneq), sianiutit (sianiutit), siataq (sujataq), niaqoq (niaqoq), piaraq (piaraq), agiaq (agiaq), qasigiaq (qasigiaq), qiavoq (qiavoq) il. il..

2) ua (ikaariarneq v atornagu):
suatungaa (sua’tungâ), sua (sua, suva), nuappoq (nuagpoq), iluarpoq (iluarpoq), ajuarpoq (ajuarpoq), majuarneq (majuarneq), nujuarpoq (nujuarpoq), kajuartoq (kajuartoq), tuavi (tuave), uanga, (uvanga), uagut (uvagut) il. il..

3) iu (ikaariarneq j atornagu):
siumut (sujumut, siumut), piuvoq (piuvoq), niu (nio), niusa (niusa), qiuvoq (qiuvoq), siut (siut), qiuutit (qiûtit), nuummiu (nûngmio), qiorpaa (qiorpâ) il. il..

4) ui (ikaariarneq v atornagu):
nuivoq (nuivoq), puisi (puisse), quigit (quigit), suisi (suvise), suuit (sûvit), tui (tuve), tuii (tuvê), tuui (tûe), uiloq (uiloq), nuiaq (nuiaq) il. il..

Ikaariarnerit v aamma j atorlugit.

1) au (ikaariarnerit v aamma j atorlugit):
avunga (avunga), ajorpoq (ajorpoq), sanavoq (sanavoq), majorpoq (majorpoq), il. il..

2) ai (ikaariarneq v atorlugu):

avippaa (avípâ), avinngaq (avíngaq), avilorpoq (avilorpoq), avittat (avigtat), aaveq (auveq), nutaavik (nutâvik) il.il..

3) aa (ikaariarneq v atorlugu):
avaarpaa (avârpâ), avasippoq (avasigpoq), taava (tauva), aavarpoq (auvarpoq), sava (sava) il. il..

4) aa (ikaariarneq j atorlugu):

aja (aja), naaja (nauja), najaa (najâ), innajaarpoq (ínajârpoq), nalupajaarpoq (nalupajârpoq) il. il..

5) uu (ikaariarneq v atorlugu):
suvugut (suvugut), suuvugut (sûvugut), marluuvugut (mardlûvugut), nuummiuuvoq (nûngmiûvoq) il. il..

6) uu (ikaariarneq j atorlugu):

pujoq (pujoq), tungujortoq (tungujortoq), pujortarpoq (pujortarpoq), ajukujuppoq (ajukujugpoq), toqujumanngilanga (toqujumángilanga) il. il..

7) ii (ikaariarneq v atorlugu):
niverpoq (niverpoq), qilerpaa (qilerpâ), tikilerpoq (tikilerpoq), siliviuk (siliviuk) il. il..

8) ii (ikaariarneq j atorlugu):
ilaanngilaq.

 

Malittarisat erseqqinnerusut tt-mut ts-mullu tunngasut.

Nunatta kitaata ilaani qiterpasissumi nipit /t/ sivitsugaq aammalu /t/ allamut nippusimarpaluttoq isummamut allanngoraataapput, soorlu: aattorpaa (âgtorpâ, augtorpâ) — aatsorpaa (âtsorpâ).

Taamaannerata saniatigut /t/ i-mik tullilik tamatigut allamik nippusimasumik sanileqarpaluttarpoq nalorninarsinnaalluni qaqugu tt qaqugulu ts allanneqarumaarnersut. tt aamma ts /a/-mik /u/-milluunniit malitseqartillugit taaguineq maliinnagassaasarpoq, soorlu: aattarpoq (augtarpoq), aatsarpoq (aitsarpoq), ittarpoq (ítarpoq), itsaq (itsaq), piitsoq (pîtsoq), qatsorpoq (qatsorpoq), pitsak (pitsak) il. il.. Allaavorli /i/ malittaagaangat. Nipit assigiittoornerat immikkut nassuiartariaqartoq aporfiulersarpoq.

Ilisimaqqaagassat oqaasilerinermut tunngasut ilanngukkumanagit malittarisaq isumaqatigiinniarnikkut aalajangigaasoq atuuppoq imaalluni: /t/ sivitsugaq /i/-mik malitseqaraangat tamatigut ts allattassavarput, soorlu: natseq (natseq), mitsimavoq (mitsimavoq), matserfik (matserfik), nunatsinni (nunavtíni), illutsinnut (igdluvtínut), illutsinni (igdluvtíne), ilutsinni (iluvtíne) il. il.

 

v aamma f imminnut sanilliullugit.

Kalaallit oqaasiini f isummamut allanngoraataanngikkaluartoq — tassaagami v sivitsugaq erinaatsoq — amerlaqutitut atoqqinneqaannarpoq.

 


Allaatsimi nipit isummamut allanngoraataasut atorlugit sanaasumi naqinnerit:

Ersiutit:

Sivikitsut Sivitsukkat Avitsisarneq
a sava (sava) aa aalaq (ailaq) sa-va, aa-laq
i imaq (imaq) ii niisa (nîsa) i-maq, nii-sa
u ulu (ulo) uu uuma (ûma) u-lu, uu-ma
ai nerivai (nerivai) ne-ri-vai

 

q – p r-illu siornini e aamma o atorneqassapput, allanili pinnatik.

e erneq (erneq) ee meeraq (mêraq) er-neq, mee-raq
o orpik (orpik) oo qooroq (qôroq) or-pik, qoo-roq

 

Ersiutit sivitsukkat (aa, ii, ee, uu, oo aamma ai) avitassaanngillat.

 

Aappersarissat:

Sivikitsut Sivitsukkat Avitsisarneq
g iga (iga) gg niggoq (nivgoq) i-ga, nig-goq
j aja (aja) a-ja
k siku (siko) kk akkak (ákak) si-ku, ak-kak
l ilu (ilo) ll illu (igdlo) i-lu, il-lu
m ima (ima) mm ilummut (ilungmut) i-ma, i-lum-mut
n nuna (nuna) nn panna (pavna) nu-na, pan-na
ng angut (angut) nng innga (ínga) a-ngut, in-nga
p aput (aput) pp appa (agpa) a-put, ap-pa
q qaneq (qaneq) qq qaqqaq (qáqaq) qa-neq, qaq-qaq
r anori (anore) rr nerrivik (nerrivik) a-no-ri, ner-ri-vik
s nasaq (nasaq) ss isseq (ivseq) na-saq, is-seq
t tipi (tipe) tt tamatta (tamavta) ti-pi, ta-mat-ta
ts atsa at-sa
v ivavoq (ivavoq) ff uffa (uvfa) i-va-voq, uf-fa

 


Aappersarissat r-imut malinnaariartarnerat.

 

rf: erfalasoq (erfalassoq), qorfik (qorfik), ilerfa (ilerfa), illerfik (illerfik) il. il..
rg: atunngilaq
rj: atunngilaq
rk: atunngilaq
rl: marluk (mardluk), nerleq (nerdleq), orluvoq (ordluvoq), perlerpoq (perdlerpoq), quperloq (quperdloq), aarluk (ârdluk), inoorlaaq (inôrdlâq) il.il..
rm: qarmaq (qarmaq), tamarmik (tamarmik), imermi (imerme), inermata (inermata), natermi (naterme) il. il..
rn: erneq (erneq), tarneq (tarneq), arnaq (arnaq), nataarnaq (natârnaq), simerneq (simerneq), paarnaq (paornaq) il. il..
rng: paarngat (paorngat), erngutaq (erngutaq), erngarpoq (erngarpoq), marngusaq (marngussaq), taakku tamarmik soorunami aamma allanneqarsinnaapput rn imaluunniit rm atorlugit.
rp: oqarpoq (oqarpoq), ajorpoq (ajorpoq), inerpoq (inerpoq), inorpaa (inorpâ), inaarpaa (inârpâ) il. il..
rq: imaalivoq qq, soorlu: meqqoq (mevqoq, merqoq), naqqoq (narqoq), toqqup (tovqup) qeqqussat (qerqússat), peeqquai (pêrquvai), meeqqat (mêrqat) il. il..
rs: narsaq (narssaq), nersorpaa (nersorpâ), perserpoq (perserpoq), ersivoq (ersivoq), matorsi (matorse), arnarsuaq (arnarssuaq), mersorpoq (merssorpoq) il. il..
rt: Qqilerteq (qilerteq), aappaluttoq (augpalugtoq), inortuivoq (inortuivoq) ajortoq (ajortoq), errortar (errortat) il. il..
rv: atunngilaq

 

Allaasiliap oqaasersianut tunngarna.

Oqaasersiat danskit ordbogiannit nalinginnaasumit aammalu ordbogiannit oqaasersianik imaqartumit tigooqqarniagassaassapput. Oqaasersiat kalaallit oqaasiinut akuliuttut taggisit oqaluutillu nagguiisut tigooqqarneqarsinnaassapput kalaallit oqaasiinut uiguusersuinnariaassallutik, soorlu: helikopteri, traktorersuaq, bili, lastbilerpassuit, filmerpugut, scootererput, slalomerfik, datamaskineqarpugut, versit, snapsertippaanga, doktorinngorpoq il. il..

 

Naqinnerit angisuut mikisullu.

  1. Oqaatsit ativiunngitsut tamaasa mikisumik aallaqqaaserlugit allanneqartassapput, qaammatut, ullut nalliuttullu taaguutaat ilanngullugit.
  2. Allaaseerisami oqaaseq siulleq naqinneq angisooq aallaqqaasiullugu allanneqassaaq. Titarnermi nutaami oqaaseq siulleq angisuumik aallaqqaaserlugu allanneqassaaq. Taamatut naggatip, apersuutip torluutillu kingornini oqaaseq siulleq tamatigut angisuumik aallaqqaaserneqartassaaq. Imaattuutip kingornagut angisuumik aallaqqaaserneqartassaaq imaattuut naggatitut sivisutigisumik uninngaarfissiaasimagaangat.
  3. Aqqit ataatsimullu taaguutit tamarluinnarmik angisuumik aallaqqaaserlugit allanneqartassapput.a) Ativiit: Erik, Niels, Magnus, Grethe, Eva, Dorthe, Kunuk; Miki, Minik, Ivalu, Pipaluk, Nuuk, Sisimiut, Ammassalik, Kalaallit Nunaat, Jens Olsen, Peter Kleist, Sanimuinnaq, Uppernanngitsoq.

    b) Ataatsimut taaguutit atitut atorneqartartut: Guuti, Ataataq, Erneq, Anersaaq Illernartoq, Naalakkap Qaqqaa il. il..

 

Isikkua.

Aqaguani ullaakkut pujoq alikkartiimileraa malitartik naammattoorluinnarlugu siumorpaat malersulerlugulu. Nalunaaqaaq unnuaammat paatsiveerulluni uninngasimasoq.

Tamanut tamaanga saaqattaarlutik malersulerpaat, asulu malitaata ikerasannguit qanallannik puttalaarsuttuinnaat aqqutigiumallugit, taamaammallu ilaanni uiarterisariaqartarlutik pujortuleerartik itsinertunerummat. Malersorusaarlugu kiisami anguleqaat. Tassalu tikilluinnarlugu siunissartik nakkutigiunnaartoorlugu taamak ikkuluinnarsuuvoq, pujortuleeraat qaqivilluni ikkarlippoq! Tamarmik siumut tingipput – Jens imaanut – ilaalu pujortuleeqqami pulamerujussuarlutik. Malitaalli taamak aanngariartuaannguarsinnarpoq!

(Avgo Lynge: Ukiut 300-ngornerat, qupp. 58).

Sammiuakkatit Qaqqat sinerlugit
qatsutilerlugit tissiataarlugit
aasaatilerpatit – sussa ipullutit –
aallaannaqiit qiimmaammeqiit!
panna nunarsuaq Tappavunga imaq
allakkajaarsuaq qilliinnavissuaq,
qaqqanit toqqugaq aqqusinersuaq
ornillugu. aallarfiguuk!

(Frederik Nielsen: Qilak nuna imaq allallu, qupp. 13).