Nunat Aqqinik Aalajangiisartut 2018 – 4

NAA.20.11.18

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut

marlunngorneq novembarip 20-anni 2018-imi Ilimmarfimmi ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

 

Peqataasut: Aviâja Rosing Jakobsen, Ono Fleischer. Oqarasuaatikkut peqataasut: Johannes Rosing (Uju) aamma Niels Lorentzen.

Peqataanngitsoq: Eva Mätzler (angalalluni attaviluttumiinni pissutisagulu peqataanngilaq).

Allatsi: Arnaq B. Johansen – NAA-nut allattaasimasoq Lisathe Møller aamma peqataavoq.

 

Oqaluuserisassat makkuussapput:

1. Tikilluaqqusineq
2. Oqaluuserisassat akuerineqarneri
3. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera
   1. Imaqarniliap akuerisassanngorlugu saqqummiunneqarnera (oktoberip 5-ani 2018-imi ataatsimiinnermit imaqarniliaq)
4. Siulittaasumit allattoqarfimmillu ilisimatitsissutit
   1. NAA nutaamik allatsitaarnerat pillugu paasissutissiineq
5. Ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarnerat
   1. Kingullermik ataatsimiinnermit aaqqiissutissatut siunnersuutip eqqartorneqarnera: Kangersertuaq Gletsjer
6. Suliat aalajangiiffissat suliarineqarnerat
   1. Narsarmijit pillugu toqqammavilersuutissanik eqqartuineq (takuuk ilanngussaq ”Oqaasiliortut Narsarmijit pillugit NAA-mut allakkiaat”)
7. Eqqaasassat allat

 

 

1. Tikilluaqqusineq pillugu

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut siulittaasuat Aviâja Rosing Jakobsen tikilluaqqusivoq. Tikilluaqqusereermat Nunat Aqqinik Aalajangiisartuni ilaasortanngortoq Ono Fleischer allatsilu nutaajummata ilisaritinnerit ingerlanneqarput.

 

2. Oqaluuserisassat akuerineqarneri pillugit

Oqaluuserisassat akuerineqarput.

 

3. Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliap akuerineqarnera pillugu
   1. Imaqarniliap akuerisassanngorlugu saqqummiunneqarnera (oktoberip 5-ani 2018-imi ataatsimiinnermit imaqarniliaq)

Kingullermik ataatsimiinnermit imaqarniliaq akuerineqarpoq.

 

4. Siulittaasumit allattoqarfimmillu ilisimatitsissutit pillugit
   1. NAA nutaamik allatsitaarnerat pillugu paasissutissiineq

Allatsinngortoq imminut ilisaritippoq. Taassuma kingorna allattaasimasoq Lisathe Møller Oqaasiliortunut allatsinngornini taaguusersuuserinermullu ilisimasaqarnini tunngavigalugu Oqaasiliortunut allattaalernini nassuiaatigivai, eqqaallugulu nunat aqqinik suliaqalernermini ukiuni isikkanilinni nunat aqqi 26.000-niit 33.000-nut amerleriarsimasut. Tamanna tunngavigalugu nunat aqqi 7.000-it tammatsaaliorneqarsimaneri NAA-nut ilisimatitsissutigai.

 

5. Ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarnerat pillugit
   1. Kingullermik ataatsimiinnermit aaqqiissutissatut siunnersuutip eqqartorneqarnera: Kangersertuaq GletsjerKingullermik ataatsimiinnermi eqqartorneqartoq akuerineqartorlu Kangersertuaq Gletsjer (oqaluuserisani 5.f) pillugu Eva siunnersuivoq tamanna iigartartoq kalaallisut ima ateqalissasoq: Kangersertuaq Sermia.Evap siunnersuutimini tunngavilersuutigaa Tasiilami piniartut Kangersertuaq angallavigisaraat qilalugarniarfigisarlugu, kiisalu nunanit assigiinngitsunit misissuiartorlutik angalasunit tikinneqartarnera pillugu tulluarsorivaa Kangersertuup (Kangersertuaq) sermitaa aamma kalaallisut ateqartinneqassasoq.

      Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangiinnginnerminni Tunumi najugallit taagueriaasaat malinneqassasoq eqqartorpaat. Aalajangiinnginnerminni allattoqarfimmit misissoqqissaarneqassasoq kissaatigaat, taamaaliornermikkut assigiinngitsunik tunngavilersuusiorput ukuusunik:

      – Tasiilamit Ittoqqortoormiiniillu Kangersertuaq piniariarfigineqartarpoq, taamaammat illoqarfinni pineqartuni iigartartup nalaa qanoq taaguuteqartinneqarnersoq allattoqarfimmut misissugassaanngortippaat. Tassunga tunngatillugu eqqaavaattaaq tunumiusut sermersuaq apusiimik imaluunniit apusineq-mik taaneqartartoq.

      – Tasiilap kujataatungaaniittoq Sermilik aamma assersuutigineqarpoq eqqaaneqarluni iigartartut qanoq tunumiunit taaguuteqartinneqarnersut allattoqarfimmit paasiniagassanngortinneqarlutik. Tassunga tunngatillugu oqaatsit ’apusineq’ aamma ’sermitarsuaq’ taaneqarput.

      – Kangersertuaq Sermia tulluarsarlugu oqaatsip siulliup allamooruserneqartarnera aamma tunumiunit qanoq taaneqartarnersoq allattoqarfimmit suliarisassanngorlugu ingerlateqqinneqarpoq. Assersuutitut Kangersertuup Sermia atorneqarpoq.

      – Ittoqqortoormiormiut oqaasii eqqarsaatigalugit kitaamiunit sunnerneqarsimanerunerat maluginiagassatut eqqaaneqarpoq, taamaammat aamma illoqarfimmi pineqartumi najugallit imaassinnaavoq allatorluinnaq Kangersertuaq Gletsjer taasaraat. Tamanna tunngavigalugu imaassinnaammat Ittoqqortoormiormiut Tasiilarmiullu immikkut taaguuteqartitsisut. Tamanna misissugassanngorlugu aamma ingerlateqqippaat.

 

6. Suliat aalajangiiffissat suliarineqarnerat
   1. Narsarmijit pillugu toqqammavilersuutissanik eqqartuineq (takuuk ilanngussaq ”Oqaasiliortut Narsarmijit pillugit NAA-mut allakkiaat”)

Narsarmijit pillugu toqqammavilersuutissanik eqqartuineranni Nunat Aqqinik Aalajangiisartut allatsigisimasaat nassuiaateqarpoq nunat aqqinik nalunaarsuineq 2007 aallarnerfigalugu sulinerup ingerlariaasaanik. Tassa nunat aqqinik nalunaarsuillutik angalasut illoqarfiit nunaqarfiillu tikitamik inuisa nunat aqqinik taagueriaasaat malillugu nalunaarsuineq ingerlasimasoq. Tamanna takussutissaavoq siornatigut Tiniteqilaaq-mik taaneqartarsimasup Tiilerilaar-mik pisortatigoortumik ateqartinneqalernikuuneranik. Aamma assersuutitut ilaavoq siornatigut Illoqqortoormiut-nik taaneqartarsimasup Ittoqqortoormiit-nik pisortatigoortumik ateqalersinneqarnikuunera. Taama suleriuseqarneq siornatigut Nunat Aqqinik Aalajangiisartut akuersissutiginikuuaat.

Narsarmijit pillugu pissutsit eqqaaneqartut aamma atuupput. Uanili Narsarmijit naqinnermik j-taqarnera pillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut inatsisaat § 3, imm.2 malillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut isumaqarunik nunap aqqa allattaatsimut sukkulluunniit atuuttumut uniuuttoq, pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit atortussanngortinneqartariaqartoq, taava Nunat Aqqinik Aalajangiisartut tamanna Oqaasiliortunut akuerisassanngorlugu saqqummiutissavaat.

Inatsik tamanna malillugu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut Narsarmijit allanneqartarnera pisortatigoortumik taama allassimasussatut Oqaasiliortunut akuerisassanngorlugu ingerlateqqinnikuuaat.

Oqaasiliortut aamma Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pisussaaffigivaat pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit akuersisinnaatitaallutik naak allattaatsimut sukkulluunniit atorneqartumut pineqartut uniuukkaluarpata. Nunaqarfik uani pineqartoq taama inissisimavoq. Sumiorpaluutaatulli allanneqartarnissaanut suliat tunngasut siullliit 1993-mi anngunneqarsimavoq, taamanili suliaq kinguneqartinneqarsimanngilaq. 1993-mili nunaqarfiup pineqartup inuisa sumiorpaluutertik atorlugu nunaqarfitsik taasarusullugu kissaatigisimagaat malunnarpoq.

Ullumikkut allattaaseq eqqarsaatigalugu ilumoortortaqarsinnaavoq sumiorpaluutit atorlugit atsersuinissaq aarlerinarsinnaasoq. Taamaakkaluartoq sumiorpaluutit aamma atorsinnaasariaqarput. Assersuutitut taaneqarpoq nunatsinni kangerluppassuusut, taamaattumik sumiorpaluutit aamma atorsinnaasariaqarnerat periarfissaavoq sumiissusersiornissaq eqqarsaatigalugu. Sumiorpaluutit atorlugit kangerluppassuit qulaani assersuutitut taaneqartut taagorneqaleraluarpata kitaata qeqqani oqaatsit atuuttut standardsprogitut taasakkagut eqqarsaatigalugit aarlerinartorsiortitsilernissaq ilimanaateqanngitsoq eqqaaneqarpoq.

 

7. Eqqaasassat allat

Inatsisit suleriusissallu suunersut apersuutigineqarput. Allattaasimasoq nassuiaateqarpoq inatsisit malillugit suliaqarneq ingerlasartoq aammalu Nunat Aqqinik Aalajangiisartut suliassaqarfiisa ilagigaat nunat aqqinik suliaqarneq, nalunaarsuineq, siunnersuineq saqqummiussinerillu. Suliassaqarfiit akisussaaffeqarfiit tassaapput nunat aqqi illoqarfiit avataaniittut kiisali illoqarfiup iluani nunat aqqi. Illoqarfinni aqquserngit aqqi, nunap immikkoortui sisamat tassaasut Avanersuaq, Kitaa, Kujataa kiisalu Tunu, kiisalu nunatta aqqa Kalaallit Nunaat Nunat Aqqinik Aalajangiisartut oqartussaaffiginngikkaat ilisimatitsissutigineqarpoq. Allatsip inatsisit suleriusissatullu toqqammavik apeqquteqartumut e-mailerutigai. Allattoqarfimmiit inunnit kiisalu pisortanit saaaffiginnissutit isumagineqartarput, ukuli naliliiffigisassat Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut ingerlateqqinneqartarnerat ilisimatitsissutigineqarpoq.

Nunat aqqinik ilisimasalik Angutinnguaq Olsen qujaffigineqarnersoq apersuutigineqarpoq. Allattaasimasup qujassuteqarfiginninnikuunini ilisimatitsissutigivaa.

Qanoq akulikitsigisumik ataatsimiinnerit ingerlasarnersut apeqqutigineqarmat allattaasimasup nassuiaatigaa ukiumut arfinillit aqqanillillu akornanni ataatsimiinnerit amerlassuseqartarput.

Nunat aqqinik nalunaarsuilluni angalasoqaqqissanersoq apersuutigineqarpoq. Aningaasanik sinneqartuulaarneq allattaasimasup eqqaavaa, tamannalu aallaavigalugu Kangaamiuni nunat aqqinik nalunaarsuinissaq aasaq 2018 pisussaasimagaluartoq pissuteqavissumik pinngittoorsimasoq nassuiaatigineqarpoq.

Sumiiffinnik ateqartinneqanngitsunik atsiisinnaaneq apeqqutigineqarpoq. Allattaasimasup akivaa Nunat Aqqinik Aajalangiisartut siunnersuuteqarsinnaasut misissorneqareerneratalu kingorna naliliisoqartartoq nassuiaateqarfigivaa.

Kiinarsilluni ataatsimiissinnaaneq kissaatigineqartoq allattaasimasup ilisimatitsissutigivaa Oqaasileriffiup ningiuanut anngunnikuullugu mannalu tikillugu suli qisuariarfigineqanngitsoq. Aningaasassaqartinnissaa Oqaasileriffimmit Naalakkersuisoqarfimmiilluunniit pisinnaanissaa allattaasimasup siunnersuutigaa.

 

Aviâja Rosing Jacobsen                                                                                                 Niels Lorentzen

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut siulittaasuat           Nunat Aqqinik Aalajangiisartuni siulittaasup tullia

Johannes Rosing                                                                                                                   Eva Mätzler

Nunat Aqqinik Aalajangiisartuni ilaasortaq                        Nunat Aqqinik Aalajangiisartuni ilaasortaq

Ono Fleischer

Nunat Aqqinik Aalajangiisartuni ilaasortaq