Ujarlerit

2019 – 4

Oqaasiliortut ataatsimiinnerat 19.09.2019 nal. 9.30-12.00

 Peqataasut:

Oqaasiliortunit: Mariia Simonsen, Juaaka Lyberth, Hans Kristian Olsen, Knud Møller aamma Karen Ramsøe.

Oqaasileriffimmit: Lisathe Møller, Katti Frederiksen.

 

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarput.
  2. Oqaasiliortut 7/6-2019 ataatsimiinnerannit imaqarniliami 7-imi Killiffilersuutit killiffiat ilanngunneqassaaq. Aamma oqaatigineqarpoq oqaatsit akuerisat tamakkerlugit imaqarniliamut ilanngunnagit bilagitut ilanngunneqartarsinnaasut.
  3. Siulittaasumit Oqaasileriffimmillu ilisimatitsissutit.

     Oqaasileriffimmit paasissutissat

  1. Namminersorlutik Oqartussanit Oqaasileriffimmut 2020-mut aningaasartuutissatut missingiussaa ima isikkoqarpoq. Aningaasaliissutissat

Ukioq manna aningaasaliissutinut sanilliullugu 16.000 kroninik qaffanneqarput.

  1. Arctic Fundersimiit aningaasaliissutit atorlugit ordbogit pioreersut digitaliserertinnissaannut suleqatissarsiornerput iluatsinngilaq, taamaattumik suleqatigiit isumaqatigiippugut aningaasaliissutit ukiup ataasiinnaap iluani atorneqartussaammata suliaq tamanna Miniup ingerlatissagaa. Minik Jeremiassenip ulluinnarni korpusilerinermi saniatigut ordboginik digitaliseeriineq ingerlallugulu ilinniartunik ikiorteqartarluni ineriartortissavaa.
  2. Nunat Avannarliit Nuummi aggustimi netværksmødeqarput. Nunani Avannarlerni oqaasilerisut naapinnerminni suliatik suunersut eqqartorpaat, aappaagulu Norgemi Nordisk Sprogmødeqartitsinissamut pilersaarusiornissamik eqqartueqatigiillutik. Ileqquuvoq Nordisk Sprogmødeni qulequttanik aalajangersimasunik sammisaqartarneq, aappaagumullu qulequtaritinneqarsinnaasut aalajangiuteriinngikkaluarlugit makkuusinnaasutut eqqaaneqarput: taaguusersuineq, sprogteknologi, klart sprog, leksikografi il.il.Ataatsimiinnerni taamaattuni pisortaq Oqaasiliortunullu allatsi peqataasarput.
  3. Oktobarip 7-anni Oqaasiliortut Kultureqarnermullu Ataatsimiititaliaq ataatsimeeqatigiissapput, tassani Oqaasiliortut Oqaasileriffiullu saqqummiukkumasaat saqqummiunneqassallutik. Naalakkersuisoqarfimmit erseqqissarneqarpoq ataatsimiititaliap paasissallugu soqutigisaat makkuunerussasut: Oqaasiliortut sulinerat, sumut killinnerat kiisalu pilersaarutit aporfiillu. Oqaasileriffik Oqaasiliortunilu siulittaasoq peqatigiillutik piareersaajumaarput. Piareersagaq naammassippat Oqaasiliortunut nassiunneqaqqaarumaarpoq. (Kingorna ataatsimiinnissaq 11/10-mut kinguartinneqarpoq).
  4. Oqaasileriffiup Nuuk Centerimit allamut nuunneqaqqinnissaa Ilinniartitaanermut il.il Naalakkersuisoqarfiup suliniutigaa, maannalu nuuffissamik ujarlertoqarpoq.

4. Ilaasortanit siunnersuutit

Soqanngilaq.

  1. Aternik akuersineq

a) Ataatsimiinnerup siulianit maannamut (7/6-19/19-2019) inuit aqqi e-mailikkut suliarineqartut:

  • Erngutannguaq 19/9 nukappiaqqat niviarsiaqqallu aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Ernuta 19/9 nukappiaqqat niviarsiaqqallu aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Nukappiarannguaq 16/9 nukappiaqqat aqqatut akuersissutigineqarpoq.
  • Inequna 16/9 niviarsiaqqat nukappiaqqallu aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Maleena 13/9 itigartitsissutigineqarpoq allattaatsimut naapertuutinngimmat.
  • Uppik 10/9 nukappiaqqat aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Uteeraq 19/8 nukappiaqqat niviarsiaqqallu aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Digaajaat 15/8 niviarsiaqqat aqqattut akuersissutigineqarpoq. Nukappiaqqat aqqattut akuerisaareerpoq.
  • Neriusaaq 12/8 niviarsiaqqat aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Ernutaaraq 12/8 niviarsiaqqat nukappiaqqallu aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Erngutaaraq 12/8 niviarsiaqqat nukappiaqqallu aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Balika 6/8 niviarsiaqqat aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Ottonnguaq 12/7 nukappiaqqat aqqattut akuersissutigineqarpoq.
  • Juaansinnguaq 26/6 nukappiaqqat aqqattut akuersissutigineqarpoq.

b) Inuit aqqinik akueritikkusutanik qinnuteqartoqartillugu suliap sivisussusissaanik aalajangiineq:

Inuup atissaata pisortatigoortumik akuerisaalernissaanut qinnuteqaat kuisitsinissaq kingusinnerpaamik ullut qulit sioqqullugit Oqaasiliortunut qinnuteqaatigereerneqassasoq Oqaasiliortut aalajangiuppaat.

  1. Aalajangiiffissat allat

a) Central Arktiske Højsø

      Central Arktiske Højsø ataatsimiinnermi kingullermi Qalasersuup Imartaanik taaguuserneqarpoq. Tamatuma kingorna Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, kiisalu Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik tusarniaavigineqarput. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup siunnersuutigineqartoq isumaqatigivaat, kisianni ima allanngulaarlugu siunnersuutigalugu: Qalasersuup Avannarliup Imartaa. Oqaasiliortut 2009-mi aalajangersimavaat Nordpolen taaguuteqassasoq Qalasersuaq Antarktisilu taaguuteqassasoq Sikuiuitsoq Kujalleq, taaguutillu taakku aalajangiusimaneqassapput.

b) Visitor Centerip kalaallisut taaguutissaa

Taaguut visitor center inatsimmi tikeraat ornittagaannik kalaallisut taaguuserneqarsimasoq ippigineqarluni Oqaasiliortunut saaffiginnissutigineqarpoq. Saaffiginnittup visitor centerip suuneranik sumullu atorneqartarneranik imalimmik paasissutissiivoq, nassuiaallunilu  sumiiffimmi najugaqartunit, atuartunit, takornarianit, ilisimatusartunit allanillu ornillugu paasisassarsiorfigineqartartussaasoq. Oqaasiliortut taaguummik tulluartumik massakkuugallartoq nassaarsinnaannginnamik aalajangiinissaq kinguartikkallarpaat, siunnersuutilli makku saqqummiunneqarput: Tikeraanik Sullissivik, Pulaarfik, Paasisassarsiortarfik.

c) Kammuslingip kalaallisut taaguutaa

Oqaasiliortunut saaffiginnissutigineqarpoq Oqaasiliortut 2013-imi kammuslingimut taaguusiussaat uiluik eqqunngitsuusoq, taaguut taanna østersimut taaguutaammat. Misissuinerup takutippaa kammuslingimut taaguutit marluk atorneqartut: uiluik aamma kissavaasaq, tamarmillu ordbogini atorneqartut. 2013-imi taaguusiunneqartup allanngortinneqarnissaa tunngavissaqarsorineqanngilaq.

d) Bæredygtigt fiskeri, bæredygtig fangst, bæredygtigt landbrug, bæredygtig udvikling, bæredygtig udnyttelse, bæredygtig, bæredygtighed aamma bæredygtig økonomi kalaallisut taaguutissaat

Bæredygtighedip isumaa Brundtlandip nalunaarusiaani ima nassuiarneqarpoq: en fremtidig udvikling “(…) som opfylder de nuværende generationers behov uden at bringe fremtidige generationers muligheder for at opfylde deres behov i fare” (Brundtland-rapporten, 1987).

Oqaasiliortut aalajangiuppaat bæredygtig/bæredygtighedimut taaguut piujuartitsineq atorneqassasoq. Taamaalillutik taaguutit makku aalajangiunneqarput:

  1. bæredygtig/bæredygtighed piujuartitsineq
  2. bæredygtigt fiskeri piujuartitsilluni aalisarneq
  3. bæredygtig fangst piujuartitsilluni piniarneq
  4. bæredygtigt landbrug piujuartitsilluni nunalerineq
  5. bæredygtig udvikling piujuartitsilluni ineriartorneq
  6. bæredygtig udnyttelse piujuartitsilluni atorluaaneq

Bæredygtig økonomi aamma økonomisk bæredygtighed kingusinnerusukkut aalajangiiffigineqassapput.

  1. Suliat allat pillugit ilisimatitsineq

a) Inatsisartut Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Ataatsimiititaliaasa naapinnissaannik eqqartuineq

Ataatsimeeqatigiinnissaq oktobarip 11-anut kinguartinneqarpoq ataatsimiititaliap allamik pisassaqalersimanera pissutigalugu. Oqaasiliortut tamakkerlutik peqataasinnaaniassammata ataatsimiinnissaq ualikkumut ullormulluunniit allamut nuunneqarsinnaanersoq misissorneqassaaq.

  1. Ataatsimiinnissap tulliata ullulerneqarnera

Tulliani ataatsimiinneq pissaaq novembarip 7-ianni.

  1. Tamalaat.

KNR-imi sulisunik Oqaasileriffiup suleqateqarnera qanoq ingerlanneqarnersoq Juaaka Lyberthip apeqqutigaa. Katti Frederiksenip nassuiaatigaa ilaatigut nittartakkamut ikkussanik kukkunersiuineq tunngavigalugu ilitsersuisoqartartoq, aammalu sulisut ataasiakkaat pikkorissarneqartartut. Taama kiffartuussineq nalilersorneqaleruttorpoq, tamannalu naammasseriarpat KNR-imi sulisunik siunnersuisartoq Tikaajaat Kristensen Oqaasiliortunut  saqqummiiumaartoq neriorsuutigineqarpoq.

 

 

Ataatsimiinnermi peqataasut:

Mariia Simonsen                                            Juaaka Lyberth

siulittaasoq                                                     ilaasortaq

 

Hans Kristian Olsen                                        Karen Ramsøe

ilaasortaq                                                       ilaasortaq

 

Knud Møller

ilaasortaq