Oqaasiliortut 2016 – 7

OQAA – 300916 (gl)

Oqaasiliortut ataatsimiinnerannit imaqarniliaq

• Oqaluuserisat

1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
2. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnera
3. Oqaasileriffimmit ilisimatitsissutit
4. Oqaasiliortuni inuit aqqinik akuersisarnissaq pillugu
5. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit
   5.1. MIO-miit taaguutit (eqqartorneqanngitsoorput)
   5.2. Ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut taaguutaat (eqqartorneqanngitsoorput)
   5.3. Misigissutit (eqqartorneqanngitsoorput)
   5.4. Qallunaatut kisitsisit oqaasersiatut piunnaarlugit kalaallilli oqaasiinut pulavissimasutut naatsorsuutigineqalernissaannik siunnersuut (eqqartorneqanngitsoorpoq)

6. Taasariaqartut allat
   1. Taasariaqartut allat
   6.2. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq

Imaqarniliaq

4. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat:
   Oqaluuserisassani immikkoortut sisamaattut inissisimagaluartoq ‘Oqaasileriffiup aningaasaqarneranik ilisimatitsineq’ immikkoortut pingajuannut ‘Oqaasileriffimmiit ilisimatitsissutit’-nut ilanngunneqarpoq oqaluuserisassallu akuerineqarlutik.
5. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnera:
   Aggustip 22-anni Oqaasiliortut ataatsimiinneranni imaqarniliaq akuerineqarpoq.
6. Oqaasileriffimmiit ilisimatitsissutit:
   – Naalakkersuisoqarfiup ataaniittut suliffeqarfiit tamarmik Naalakkersuisoqarfimmiit ukiut tamaasa alakkarneqartarsimapput ukioq mannalu aallarnerfigalugu Oqaasileriffik pulaarneqartalissaaq. Tamanna siornatigut pisarsimanngilaq. Ilaatigut Naalakkersuisoqarfimmiit sullinneqarnermut tunngasumik, aningaasatigut ingerlatsinikkut ajunngitsumik ingerlasoqarnersoq aamma suliffeqarfimmi arlaannik amigaateqartoqarnersoq paasiniarneqartassaaq.- Siornatigut ilisimatitsissutaareeraluarpoq, kisianni Oqaasileriffik aningaasanik atuivallaartussaammat oktobarip qaammataani tapiliussatut aningaasaliissutinik qinnuteqartussaassaaq. Aningaasanik atuivallaarsimaneq Naalakkersuisoqarfimmiit ilisimaneqarpoq. Aningaasanik atuivallaarsimaneq nutaamik serveritaarnerup aamma killiffilersuutinik nutarteriniarnerup kinguneranik pivoq, tunngavilersuutillu taakku Naalakkersuisoqarfimmiit tutsuiginartutut isigineqarmata Oqaasileriffik ernumassutissaqanngitsoq Naalakkersuisoqarfimmiit ilisimatitsisoqarsimavoq.

   – Oqaasileriffik KNR-ilu kalaallisut oqaatsit pillugit isumaqatigiissuteqarput. Tusagassiortut ataasiakkaat suliarisarsimasaat Oqaasileriffimmiit tiguneqartassapput kalaallisullu allagarisarsimasaat misissortassallugit. Tusagassiortut ataasiakkaat kukkuneri pillugit oqaloqateqartoqartassaaq taamaalilluni suut kukkuneqarnerusarnersut, tassa iluarsisariallit suunersut, aaqqinniarneqassallutik.

   – Oqaasileriffik maanna nutaamik serveritaarsimalerpoq aamma qarasaasiat nutaat pissarsiarineqarsimalereerput.

   – Katti Frederiksen ENS-imi (Ekspertgruppen Nordens Sprogråd) ataatsimiinnermut Danmarkimi pisumut ataatsimiigiaqqammerpoq. ENS-imi ilaasortat tassaapput ministerrådeqarfinnut siunnersuisuunertut taaneqarsinnaasut. Ataatsimiinnermi ilaatigut avannaamiutoqatigiit inuusuttut naapikkaangamik oqaatsit sorliit atortarsimanerannik misissuisimaneq eqqartorneqarsimavoq. Misissuisimaneq taanna aallaavigalugu atuagaq saqqummersinneqarsimasoq ateqarpoq MAN SKAL BARE KASTE SIG UD I DET (Uani aaneqarsinnaavoq:
   http://sprogkoordinationen.org/media/1337/man-skal-bare-kaste-sig-ud-i-det.pdf)
   Ataatsimiinnermilu tassani 2017-imi ilaasortanngortussanik nutaanik qinersisoqarnissaanik ilisimatitsissutigineqarsimammat Oktobarip 11-at nallertinnagu ilaasortassatut siunnersuuteqartoqariissaaq. ENS-imi ataatsimiittarneq Nordisk Sprogkoordinationikkut aaqqissuuttarpaat.
   ENS pillugu annerusumik paasisaqarnerorusukkuit uunga iserit:
   http://sprogkoordinationen.org/aktoerer/ekspertgruppen/om-ekspertgruppen-nordens-sprograad/

   – Oqaasileriffik Australiami suliffeqarfimmiit APPEN-imiit suleqatigiumaneqarluni saaffigineqarpoq. APPEN-ikkut GPS-ini kalaallisut oqaluttartumik immiussisussamik pissarsiorput. Visit Greenland aamma saaffigineqarsimavoq. Oqaloqatigiinneq aatsaat aallartilermat Oqaasileriffik annerusumik ilisimasaqanngilaq.

7. Oqaasiliortuni inuit aqqinik akuersisarnissaq pillugu:
   – Oqaasiliortut ataatsimiinnermi kingullermi aggustip 22-anni suleqatigiissitamik atsersuisarnermi innersuussutinik siunnersuuteqartussamik pilersitsipput. Suleqatigiissitaliap siunnersuutaa ataatsimiinnermi uani Oqaasiliortunit eqqartorneqassaaq.- Atsersuinermi innersuussutit pisoqqamit Atsersuisarnermut ilitsersuummit 2006-imi novembarip 21-anneersumit allaaneruallaanngilaq.

   – Aqqit Kalaallit Nunaanni akuerisat Danmarkimi atorneqarsinnaasarput, soorlu Danmarkimi aqqit akuerisat Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasut. Inuit aqqi akuerisat sumi takuneqarsinnaanersut ilitsersuummi ersarissarneqarsimavoq, tassa Nuka Møllerip atuakkiaani Kalaallit Aqqi-ni aamma Oqaasileriffiup nittartagaani aqqit akuerineqartut takuneqarsinnaapput.

   – Innersuussutini immikkoortut siullianni ima allassimavoq ”Aqqit allattaasitoqqap imaluunniit allattaasitaap malittarisassaat najoqqutaralugit allanneqartassapput. Aterni pioreersuni uiguusersuisoqarsinnaavoq atsiisarnermi ileqquusut najoqqutaralugit, takukkit uiguutit atorneqarnerit allattorsimaffiat”.

   Immikkoortoq una qanoq allanneqassanersoq aalajangiunneqanngikkallarpoq, tassa kalaallit aqqini naqinnerit sorliit atorneqartassanersut aalajangiiffigineqareerpat aatsaat qanoq allanneqarnissaa aalajangiunneqassaaq.

   – Innersuussutini immikkoortut aappaanni ima allassimavoq:
   ”Allamiut aqqi kalaallisuunngorsakkat atorneqarsinnaapput. Assersuutit ilanngussat takukkit”

   Immikkoortoq taanna Oqaasiliortut akueraat.

   – Immikkoortut pingajuanni allannguut maluginiagassaq pingaarutilik tassaavoq atsiinissaq qaammammik ataatsimik sioqqullugu atermik qinnuteqartoqartalissammat. Siornatigut atsiinissaq sapaatit akunnerinik pingasunik sioqqullugu qinnuteqartoqarsinnaagaluarpoq. Taama aalajangerneq pissuteqarpoq Oqaasiliortut qaammammut ataasiarlutik ataatsimiittarmata aamma aqqit qinnutigineqartut  piffissaqarluarluni suliarisariaqarmata.

   – Atsersuinermi innersuussutit atuisussanit paatsoorneqaqqunagit nassuiaasersorneqassasoq Oqaasiliortut aalajangiuppaat.

   – Immikkoortut sisamaanni allassimasoq “Allamiut aqqinut tunngatillugu danskit atsiisarneq pillugu inatsisaanni tunngaviusut najoqqutarineqassapput” akuerineqarpoq. Taanna pillugu kipparissunnguup iluani ima nassuiaasoqarsimavoq: “Danskit allamiulluunniit aqqi Danmarkimi Kirkeministeriamut saaffiginnissutigineqassapput”. E-mailikkut allalluni sumut nassiussisoqassanersoq erseqqissumik allassimavoq.

   – Atsersuinermi innersuussutini immikkoortut tallimaanni Oqaasiliortuniit innersuussutigineqarpoq aqqit aterilerneqartussat tallimanit amerlanerussanngitsut. Aqqit marluk akornanni kittoraateeralikkat atertut marluttut naleqarput.

   Taana innersuussuteqarneq aternik akuersisarneq biskopeqarfimmiikkallarmalli atuutilersinneqarsimavoq. Taamanikkut ateqalersussaq arlalippassuarnik atserniarneqartarsimammat taama aalajangiisoqarsimavoq. Taama aalajangiussisimaneq killilersuinerunani innersuussinerullunilu pisariillisaaneruvoq. Oqaluttuassartaa nassuiaammut ilanngunneqassasoq Oqaasiliortut aalajangiuppaat.

   – Naqinnerit sorliit kalaallit aqqini atorneqassappat?
   Apeqqut tamanna pillugu isummernissaq ullormut allamut aalajangersimanngitsumut kinguartinneqarpoq eqqarsaatigilluagassaanera peqqutigalugu.
   Assersuutitut Aviaaja – Aviaaya eqqartorneqallatsiarpoq. Aviaaya Y-mik ilalik kalaallit aqqanit aallaaveqartinneqarluni Danmarkimi akuerisaasimavoq.

   Tunumiut aqqisa Kitaamiutut allanneqartarnerat aamma eqqarsaatigineqassaaq, soorlu assersuutigalugu ‘Ittimanngiiu’-mi D atuutilersinneqassanersoq eqqarsaatigineqassalluni.
   Sooq aterni ataasiakkaani D imaluunniit Y akuerisaappat allani akuerineqassanngila? Tassa apeqqutit taama ittut ilaatigut eqqarsaatigineqassapput.
   Tamatumunnga Juaaka ima oqaaseqarluni naggasiisuuvoq: Oqaasiliortut suliassaraat inuiaqatigiit akornanni oqaatsit atorneqareersut akuerisassallugit. Maannakkut Iddimanngiiu inuiaqatigiinni arlaannaataluunniit D-mik sooq allanneqarsimanersoq apeqqusernavianngilaa. Oqaasiliortut inuit atugaannik mattussisuunatik ammaassisuusariaqarput.

5. Oqaasiliortunut saaffiginnissutit:
   Oqaasiliortuni aternik akuersisarnissaq ataatsimiinnermi uani pingaarnertut eqqartorneqartussatut aalajangerneqarnikuummat Oqaasiliortukkoortussat ataani allassimasut angumerineqanngitsoorput, kisianni suliassanut tulleriiaarneqarsimasunut ilaammata ataatsimiittarnerni tulliuttuni oqaluuserineqartassapput.5.1. MIO-miit taaguutit
   5.2. Ingerlatseqatigiiffiit assigiinngitsut taaguutaat
   5.3. Misigissutit
   5.4. Qallunaatut kisitsisit oqaasersiatut piunnaarlugit kalaallilli oqaasiinut pulavissimasutut naatsorsuutigineqalernissaannik siunnersuut

6. Taasariaqartut allat:
   6.1. Taasariaqartut allat:
   – Oqaasiliortuni oqaluuserisassat amerlanerpaat ataatsimiinnermi angumerineqartalerniassammata Oqaasiliortut aalajangerput immikkoortut ‘Oqaasileriffiup aningaaqarneranik ilisimatitsineq’ aamma ‘Oqaasileriffimmiit ilisimatitsissutit’ allaganngorlugit  oqaluuserisassanut ilanngunneqartalissasut.- Oqaasiliortut suliassaat ataatsimiinnermi angumerineqanngikkaanngata ataatsimiinnissami tullermi siulliullugit oqallisigineqartarnissaat kissatigineqarpoq.

   Aammattaaq aalajangiunneqarpoq suliasiissutit allanit tamanit salliutinneqartassasut.-

   6.2. Ataatsimeeqqinnissamut ulluliineq:
   Ataatsimiinnissaq tulleq pissaaq oktobarip 14-anni 2016 nal. 9:00-12:00 Ilimmarfimmi. Ataatsimiinnissami immikkut sammineqassapput taaguutit MIO-miit suliassiissutigineqartut.

Oqaasiliortut siulittaasuat             Allatsi

Bolatta M. Vahl         Minik Jeremiassen