Ateq ujaruk

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Atit ujakkamut naleqquttut

Atit naleqquttut nassaarisat 38:
A | I | K | M | P | Q | S | T | U
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
A
 AamaAvanersuarmiusut  KitaamiusutAuma
 AarunaAvanersuarmiusut  KitaamiusutÂruna
AkitseqAvanersuarmiusut   Akitseĸ
 Isumaa: "Naliitsoq".

Assinga: Akitsinnguaq. Taanna aterineqartuni nalinginnaanerpaavoq.
 AlalaqAvanersuarmiusut   Alalaĸ
 AleqatsiaqAvanersuarmiusut   Aleĸatsiaĸ
AqissiaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAĸigssiaĸ
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: Aqissip piaraa. Oqaluttuatoqaatitta ilisimalluarneqarnerpaat ilaata inuttaata pingaarnersaat ateqarpoq Aqissiaq. (Oqaluttuaq Tunersuarnit kingornussarisimagipput unnertarpaat naggueqatitta akornanni pigineqanngimmat, taamaallaat Canadap kitaata avannaani indianerit akornanni.)

Aqqit assingusut: Aqisseq aamma Aqissiarsuk.

Amerlassusii: Aqissiaq 29 (Nunatsinni), 21 (DK-mi), Aqigssiaq 8, Aĸigssiaĸ 12.
 AvoortungiaqAvanersuarmiusut   Avôrtungiaĸ
I
 IlaatsoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutIlaitsoĸ
 IlaatsukAvanersuarmiusut   Ilaitsuk
 IlaatsunnguaqAvanersuarmiusut   Ilaitsúnguaĸ
 IlaitsoqAvanersuarmiusut   Ilaitsoĸ
 IlaitsukAvanersuarmiusut   Ilaitsuk
 IlaitsunnguaqAvanersuarmiusut   Ilaitsúnguaĸ
IvikAvanersuarmiusut   Ivik
 Kinguliaq.

Isumaa: Ivigaq.

Amerlassusii: Ivik 77.

Pissuseqataa: Ivinnguaq 26. Ivínguaκ <4
IvinnguaqAvanersuarmiusut   Ivínguaĸ
 Isumaa: nagguia ivik.

Amerlassusii: Ivinnguaq 26. Ivíngua? <4. Pissuseqataa: Ivik 77
K
KajoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutKajoκ
 Isumaa: Kajortoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
KajuAvanersuarmiusut  KitaamiusutKajo
 Naalisagaq

Isumaa: Uuminnga naalisagaq Kajoq (kajortoq). Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kajoq, Kajuaq, Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaalluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
M
MagserannguaqAvanersuarmiusut   Magseránguaĸ
 Avanersuarmiut atiat.

Isumaa: Nagguik 'massippoq' aallaavigalugu naasoq puttutilersoq. Atuakkiortup Karl Siegstadip nassuiaatigaa aqqup isumaa unaasoq: 'Naasoq seqerngup kissarsusianik kiassarneqarluni puttutilersoq sermitannguanik qaaqarluni.'
ManuminaAvanersuarmiusut   Manumina
 Avanersuaq.

Kinguliaq.

Isumaa: "Manumineq", 'manu' tassaalluni ameq manoqutaasaq ilupaarutsip akornannut ilineqartartoq (meeqqani), taavalu -mineq,

Uiguut -mineq piffissap ingerlanerani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na atorlugu -mina-nngorsimasungavoq (Manumina), imalt. aqassussineq pissutigalugu.

Qanga inuup atisaasa taaguutaat aamma inummut atsiunneqartarput, soorlu: Nasaq, Teqqiaq, Pualut (aaqqatit), Kamik il.il.

Assingusut: Manu, Manunnguaq, Manuaraq, oqaluttuatoqqani ateq Manutooq.

Amerlassusii: Manumina 25. Kinguliatut 11.
 MassannguaqAvanersuarmiusut   Magssánguaĸ
 MasserannguaqAvanersuarmiusut   Magsseránguaĸ
 MavsannguaqAvanersuarmiusut   Mavsánguaĸ
 MikissukAvanersuarmiusut   Mikivssuk
MinikAvanersuarmiusut   Minik
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Avanersuarmiut atiattut nalunaarsorsimavoq. Ukiuni kingullerni Kitaani aamma atitut atorneqarluarpoq.

Isumaa: Oqaaseq minik orbogêrk'ame Jonathan Petersenip ordbogiliaani 1951-imi saqqummersumi qupp. 101-imi ima nassuiarneqarsimavoq: 'orsup pujaa'.

Oqaatsillu tulliatut una ilanngussimavaa: 'minippaa' imalt. 'minitserpaa': umiap/qaannap amiata mersorneri imermik pitarneqarsinnaajunnaarlugit orsup pujaanik milissorpai.

Ilimanarpoq atip Miniup oqaatsit taakku aallaavigissagai. Kalaallit qanga atsiisarnerminni ulluinnarni inuunermut tunngassutillit atsiuttaramikkit, soorlu piniarnermut tunngasut, sakkut il.il. Taamaammat minik angallatinut ussiissaatitut atorneqarluartarmat iluaqutaaqalunilu ilimanarpoq tamanna pillugu atitut atorneqarsimassasoq.

Taamaattoq aamma ilimanarsinnaavoq aqaatitut uiguut -mineq (taannamineq, unamineq il.il) atorlugu atinnguussimasoq aappersariaq kingulleq q k-nngorlugu sakkukilliinnarlugu. Aqaataaqqaarsimasut arlalissuit taamaalisaramik, soorlu makku: -nguujuk, -nguaq, -kuluk, -natuk (unoqunartoq -> uukunattuk -> nattuk -> natuk) il.il.

Nalitsinni isumaa pivallaarnagu atitut taajuminartuunera naatsukullaaneralu pinerugunarlugu atsiunneqartarpoq. Aammalumi avaqqunneqarsinnaagunanngilaq Avanersuarmiut 1897-imi Amerikamut Robert Pearymit New Yorkiliaanneqartut nukappiarartaat ukiuni kingullerni 20-ni atuakkiatigut tusagassiutitigullu sammineqangaatsiartoq Minimmik atsiisarnermut sunniuteqaqataanngitsoorsimajunnanngitsoq.

Tassami 1950-ikkunni, 60-ikkunni 70-ikkunnilu qulit ataallugit Minimmik ateqariarlutik, Minik pillugu atuakkiat arlallit saqqummeralernerisa nalaani 1980-ikkunni 57-it Minimmik atserneqarput, 90-ikkunnilu 84-it taama atserneqarlutik.

Amerlassusii: Ateq Minik Nunatsinni 152-init aterineqarpoq, Qallunaat Nunaanni najugaqartut 72-iupput, katillugit 224-ullutik. Taakku akornanni arnat sisamaannapput.
P
PalleqAvanersuarmiusut  KitaamiusutPatdleκ
 Isumaa: Orpikkat ilaata taaguutaa. Qallunaatut pil imalt. bjerg-æl (Alnus crispa). Timaaniunerusoq isugutasumi portoqalutik naasartut.

Pissuseqataa: Pallipaluk.

Amerlassusii: Palleq 11. Patdleκ <4.
 PallipalukAvanersuarmiusut   Patdlipaluk
Q
 QaavigaqAvanersuarmiusut   K'âvigaĸ
 QiajunnguaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'iajúnguaĸ
S
 SaamikAvanersuarmiusut  KitaamiusutSâmik
 SatoranaAvanersuarmiusut   Satorana
 SoqqaqAvanersuarmiusut   Sorĸaĸ
T
TaoranaAvanersuarmiusut   Taorana
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Kinguliaq. Avanersuaq.

Isumaa: Nagguigaa Taorat. Ilimanarpoq Akilinermiut oqaasiat “taurannituq” imalt. “tauranniqtuq” isumaqartoq “takorannertoq” aamma “isigiuminartoq” naggueqatigissagai. Uani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na uiggiunneqarsimavoq Taorana-nngorluni.

Aamma tak.: Eri & Ulaajuk.

Amerlassusii: Taorana (Daorana) kinguliatut: 15, Taorana (Daorana) arnat angutillu atiattut 5.
 Taorana (Daorana)Avanersuarmiusut   Taorana
 TorngiAvanersuarmiusut   Tornge
U
 UjarakAvanersuarmiusut  KitaamiusutUjarak
UlaajukAvanersuarmiusut  KitaamiusutUlâjuk
 Oqaluttuatoqqani atorneqartartoq.

Isumaa: Ulaajuk tassa inuk inuutsimigut iluserissoq takkajaajulluni sillakullaasoq. Atit Ulaajuup naggueqatai tassaapput angutit arnallu Tunumi atigisartagaat Ulannaq aammalu Qavappiaat arnanut atiutaat Ulartoq. Taamatuttaaq angut 1881-imi Alluitsumi kuisittoq kalaallisut ateqaqqaarsimagaluarpoq ima: Ulaasi.

Aamma tak.: Eri, Taorana (Daorana).
 UlulikAvanersuarmiusut   Ululik
 UngaaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutUngâĸ

Aterni ujarlerneq

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Inuit aqqinut tunngasut

Atissamik qinnuteqarniarpit?
Aqqit akuerisat ujarpigit?
Atuakkiaq: Kalaallit aqqi
Kalaallisut atsiiniarpit?
inuit_aqqi
Inuit Aqqinik Akuersisartunit imaqarniliat (2008-2014)
Oqaasiliortut_ikon nutaaq
Oqaasiliortunit imaqarniliat