Ateq ujaruk

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Atit ujakkamut naleqquttut

Atit naleqquttut nassaarisat 519:
A | E | I | K | M | N | O | P | Q | S | T | U
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
A
Aaju   KitaamiusutÂjo
 Aqaat/kutannermit aallaaveqartoq.

Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit angajumik oqariaraluarneranit aallaaveqarpoq. Taaguutit tamakku ilaqutariit iluanni taamaallaat atorneqaqqaartarsimagaluarlutik maanna inuttut aamma atinnguussimalerput.

Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku: Uka, Aka, Kuka, Kuuka, Kaka aamma Kaaka (nukamit), Aaqa (aleqa) il.il.

Amerlassusii: Aaju 21. Âjo 8.
Aajunnguaq   KitaamiusutÂjúnguaĸ
 Aqaat/kutannermit aallaaveqartoq.

Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit aallaaveqarpoq, meeqqap angajumik oqariaraluarneranit. Taaguutit tamakku ilaqutariit iluanni taamaallaat atorneqartaraluarlutik maanna inuttut aamma atinnguussimalerput.

Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku:: Uka, Kuka, Kaka & Kaaka (nuka), Aaqa (aleqa) il.il.

Amerlassusii: Aajunnguaq 8. Âjúnguaĸ <4.
 Aakasak   KitaamiusutÂkasak
 Aallaaritaa Tunumiusut KitaamiusutAutdlâritâ
 AamaAvanersuarmiusut  KitaamiusutAuma
 Aamaasi   KitaamiusutÂmâse
 Aanngii   KitaamiusutÃngê
 Aannguaq   KitaamiusutÃnguaĸ
 Aappilattoq   KitaamiusutAugpilagtoĸ
 Aaqqii Tunumiusut KitaamiusutÂrĸê
 Aaqqiooq   KitaamiusutÂrĸiôĸ
 AaqqioqAvanersuarmiusut  KitaamiusutÂrĸioĸ
 AarunaAvanersuarmiusut  KitaamiusutÂruna
Aataalia   KitaamiusutÂtâlia
 Oqaluttuatoqqani atitut atorneqartoq.

Isumaa: takuuk Aataaliannguaq.

Amerlassusii: Aataalia 7. Âtâlia 10.
Aataaliannguaq   KitaamiusutÂtâliánguaĸ
 Oqaluttuatoqqani atiusoq.

Isumaa: Nagguia 'aataaliaq' immaqa imatut isumaqartillugu nassuiarneqarsinnaavoq: “puisinut aataanut qanittoq”. Alliguni aataanik pisaqamanissaanik kissaallugu serrallugulusooq atsiussaq angakkumit allamilluunniit pisinnaasalimmit.

Aataaliannguaq oqaluttuatoqqatut ilisimaneqarluarpoq, nukappiatoqaq pillugu. Nuliartaarpoq sunaaffa terianniaq inorroortoq. Timaanut qimaammat malillugu sisianut iserami sinnassarneqarpoq, aatsaallu upernaqqimmat iterluni.

Ilisimatuut oqaluttuaqtoqqap pissuseqataasa ilaat aallaavigalugu atia ilimatsaattarpaat ima isumaqarsinnaasoq "aataap ilusiatut sanaaq". Tassagooq pinerrarluttooriarsinnarluni sinikkami/toqugamiluunniit aataanngoriarsinnarluni pisarineqarami inunnut inunngoqqilluni utertoq pinerrarissillunilu.

Abel Kristiansen-ip (1900-1975) oqaluttuaq taanna aallaavigalugu meeqqanut erinarsuusiorpoq nuannarineqaqisumik: "Aataaliannguaq sininniarit". Erinarsuut taanna "Kaatungiiaa"-mut paarlaallugu meeqqat sissami imarmiittut akimut ersitsut "aataasat" paarlaallugit aataaliannguamik taagulersimagunarpaat.

Atitut pissuseqatai: Aataalia, Aataaliaarsuk, Aataaq, Aataarsuaq, Aataarsuatsiaq.

Pissuseqatai: Aataalia 7. Âtâlia 10.

Amerlassusii: Aataaliannguaq <4. Âtâliánguaĸ <4.
 Aavitsoq   KitaamiusutÂvitsoĸ
 Aavuuva   KitaamiusutÂvûva
 Affaq   KitaamiusutAvfaĸ
 Ajaaja   KitaamiusutAjâja
 Aka   KitaamiusutAka
 Akamak   KitaamiusutAkamak
 Akamali   KitaamiusutAkamale
 Akamalik   KitaamiusutAkamalik
 Akamaq   KitaamiusutAkamaĸ
Akannguaq   KitaamiusutAkánguaĸ
 Aqaat.
Isumaa: Ilaqutariit iluanni taaguut Nuka qatanngutit arlaata kutattumik taallugu Aka, uiguuserlugu -nnguaq.
Akik  QavappiattutKitaamiusutAkik
 Qavappiaat nukappiaqqanut atiat.
Kitaani niviarsiaqqat atiat.
Akisooq   KitaamiusutAkisôκ
 Nalitooq.

Isumaa: Nalitooq.

Pissuseqatai: Akisuunnguaq, Aki (naalisarlugu).

Amerlassusii: Akisooq 34 (Nunatsinni). Akisooq 32 (DK-mi). Akisôκ 21.
 Akka   KitaamiusutÁka
 Akutaaneq   KitaamiusutAkutauneĸ
 Akutaq   KitaamiusutAkutaĸ
 Alaaq   KitaamiusutAlâĸ
 Alasuaq   KitaamiusutAlasuaĸ
 AlataqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAlataĸ
 Aleq   KitaamiusutAleĸ
 Aligiaq   KitaamiusutAligiaĸ
 Aliuusaq   KitaamiusutAliûssaĸ
 Allarneq   KitaamiusutAtdlarneĸ
 Alleq   KitaamiusutAgdleĸ
 Alluaq   KitaamiusutAgdluaĸ
 Allunaaq   KitaamiusutAgdlunâĸ
 Aluineq   KitaamiusutAluineĸ
Amaalik   KitaamiusutAmâlik
 Amaalik arnat angutillu aterisarsimavaat. Arnat meeqqamik amaallit, aamma miteq angutiviaq qaqujummik ilaatigut pineqartartoq inunnut atsiunneqartarsimavoq.
 Amaasa   KitaamiusutAmâsa
 Amaasi   KitaamiusutAmâsse
 Amajuna   KitaamiusutAmajuna
 Amajut   KitaamiusutAmajut
 Amanna   KitaamiusutAmána
 Amianeq   KitaamiusutAmianeĸ
 Amisuna   KitaamiusutAmisuna
 Amitsoq   KitaamiusutAmitsoĸ
 Ammalortoq   KitaamiusutAngmalortoĸ
 Ammassiaq   KitaamiusutAngmagssiaĸ
 Aneerajik Tunumiusut KitaamiusutAnêrajik
 Anga   KitaamiusutAnga
Angaaq   KitaamiusutAngâĸ
 Ilaqutariit akornanni taaguut.
Isumaa: anaanap qatanngutaa. Assigiinngiiaartunngorlugu aterineqartarpoq. Nalinginnaanerpaavoq naalisarlugu ima: Anga, aamma aqqinut allanut tapiliussatut, s.i. Anga OTTO imal Anga Tobias, uiguuserlugulu Angaaraq, Angaajaraq, Angaannguaq, Angaartaaq, Angaanngu.
Ilaqutariit iluanni taaguutit kalaallisut aterineqakkajuttarput.
 Angaaraq   KitaamiusutAngâraĸ
 Angaartaaq   KitaamiusutAngârtâĸ
 Angajooraq   KitaamiusutAngajôraĸ
 Angaju   KitaamiusutAngajo
 Angajulleq   KitaamiusutAngajugdleĸ
Angerla   KitaamiusutAngerdla
 Isumaa: Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq, angerlartoq imalt. angerlartoqut, naalisarlugu Angerla. Taassuma pissuseqatigai atit makku: Utertoq, Sinniisoq, aamma immaqa Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput.

Kalaallit oqaluttuatoqaataanni angerlartussiaq arlalitsigut sammineqartarpoq toqugaluarluni uteqqittumut.

Allat: Angerlartoq 11. Angerdlartoκ 12. Angerlarneq <4. Angerlannguaq 33. Angerdlánguaκ 6. Angerlartunnguaq 7.

Amerlassusii: Angerla 48. Angerdla 38.
 Angerlannguaq   KitaamiusutAngerdlánguaĸ
Angerlartoq   KitaamiusutAngerdlartoĸ
 Isumaa: 'angerlamut uteqqittoq'. Toqukkut qimagussimasoq atsiunneqarsimatillugu aqqa paqumigalugu taajumanagu taaguut imalt. inuk qaannamik ajunaassaguni utimut angerlaqqissinnaaqqullugu (angerlartussiaq) meeraanerminiilli aalajangersimasumik iliuuseqarfigisarsimasaq (tak. oqaluttuaq "Avatarsuaq" uani: "Oqalualaartussaqaraluarnerpoq...", Atuakkiorfik 1996, q. 233-237).

Aamma takukkit: Angerla & Angerlarneq.

Alla: Angerlartunnguaq 7.

Amerlassusii: Angerlartoq 11. Angerdlarto? 12.
 Anginnguaq   KitaamiusutAngínguaĸ
 Angiseq   KitaamiusutAngiseĸ
 Angisina   KitaamiusutAngisina
 Anguaaseq   KitaamiusutAnguaiseĸ
 Anguasak   KitaamiusutAnguasak
 Anguk   KitaamiusutAnguk
 Angukina   KitaamiusutAngukina
 AngullukAvanersuarmiusut  KitaamiusutAngutdluk
 Angunnguaq   KitaamiusutAngúnguaĸ
Angusinnaaq   KitaamiusutAngusínâĸ
 Isumaa: Serratitupajaaq pisaqarluartaqqullugu atsiussaasimanissaa ilimanarpoq.

Aamma takukkit: Angusuatsiaq, Nakatsileq & Neqissannooq.
Angusuatsiaq   KitaamiusutAngusuatsiaĸ
 Isumaa: Serratitupajaaq immami pisaqarluartaqqullugu atsiussaasimanissaa ilimanarpoq.

Aamma takukkit: Angusinnaaq, Nakatsileq & Neqissannooq.
 Angut   KitaamiusutAngut
 Anguteeraq   KitaamiusutAngutêraĸ
 Anguteq   KitaamiusutAnguteĸ
 AngutikassakAvanersuarmiusut  KitaamiusutAngutikavsak
Angutimmarik   KitaamiusutAngutímarik
 Anguttarik, angutivik. Angutimmarik Kitaani nukappiaqqanut atiuvoq, nagguigaa angut taavalu uiguut -mmarik, isummanik makkuninnga attassisoq: pitsassuaq, angutivik imalt. anguteqqik.
Oqaluutini -mmarippoq atorneqaraangat sumut pitsaasumut, naammalluartumut nassuiaataasarpoq, soorlu imaattuni: inuummarippoq, qaammarippoq, tukummarippoq, ikummarippoq il.il.
 Angutinnguaq   KitaamiusutAngutínguaĸ
 Angutitsiaq   KitaamiusutAngutitsiaĸ
 Ani   KitaamiusutAne
 Aniinngu   KitaamiusutAnĩngo
 Aningaaq   KitaamiusutAningâĸ
 Aninngu   Kitaamiusut
 Aninnguaq   KitaamiusutAnínguaĸ
Anngannguujuk   KitaamiusutÁngángûjuk
 Oqaluttuatoqqani atiusoq.

Ilaqutariit iluanni taaguut.

Isumaa: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. Uiguut -nguujuk uiggiullugu. (assingusut: qangiak/qangiaq: angutip qatanngutaata angutip qitornaa, nuaraluaq aamma ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.)

Oqaluttuatoqap meeqqanit nuannarineqarluartup inuttaata pingaarnerup atia.

Aamma tak.: Annga.
 Anu   KitaamiusutAno
 Apaaq   KitaamiusutApâĸ
 Apannguaq   KitaamiusutApánguaĸ
 Appa   KitaamiusutAgpa
 Appaaraq   KitaamiusutAgpâraĸ
 Appak   KitaamiusutAgpak
Apunnguaq   KitaamiusutApúnguaκ
 Isumaa: Ateq Aputsiaq aallaavigisinnaavaa, kisianni aamma Europamiut aqqat Apollo kalaallit taggersuisarnerat naapertorlugu Apulu = Apu, -nnguarmik uiguuserlugu. Aamma arnat aqqat Abelone aallaavigisimasinnaavaa
Aputsiaq   KitaamiusutAputsiaĸ
 Aputsiaq Nunatsinni atitut ilisimaneqarlualerunarpoq meeqqanut atuakkiaq Aputsiaq, nittaalannguaq kalaallisut 1984-imi saqqummermat. Tamanna sioqqullugu aamma qallunaatut saqqummerpoq 1970-imi Aputsiaq, det lille snefnug-imik qulequtaqarluni. Atuakkiortuuvoq fransked Nunatsinnut ilisimasassarsiortartoq Paul-Emile Victor (1907-1995). Atuagaq franskisut saqqummeqqaarpoq 1950-imi Apoutsiak, le petit flocon de neige-mik qulequtaqarluni.
Soorlu kalaallisut nutsernerani takuneqarsinnaasoq atuakkiortup nittaalannguamik isumaqarnerarpaa. Atuakkiortua naapertorlugu Tunumiunngooq ateraat. Siusinnerusukkut ateq taanna pillugu saaffiginnittoqarmat Oqaasiliortut siulittaasuat qallunaatut taaguutaanut naqqiissuteqarpoq, snefnugigooq kalaallisut ima taaguuteqarmat qanik qallunaatut snekrystalimik taassallugu piukkunnarnerugaluarpoq. Kisianni kalaallisut nutserisuata Isak Heilmannip Aputsiaq nittaalannguamik isumaqartillugu kalaallisuunngortissimavaa.
 Aqaatilik  QavappiattutKitaamiusutAĸautilik
AqissiaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAĸigssiaĸ
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: Aqissip piaraa. Oqaluttuatoqaatitta ilisimalluarneqarnerpaat ilaata inuttaata pingaarnersaat ateqarpoq Aqissiaq. (Oqaluttuaq Tunersuarnit kingornussarisimagipput unnertarpaat naggueqatitta akornanni pigineqanngimmat, taamaallaat Canadap kitaata avannaani indianerit akornanni.)

Aqqit assingusut: Aqisseq aamma Aqissiarsuk.

Amerlassusii: Aqissiaq 29 (Nunatsinni), 21 (DK-mi), Aqigssiaq 8, Aĸigssiaĸ 12.
 Aqqa   KitaamiusutArĸa
 Aqqalooraq   KitaamiusutArĸalôraĸ
Aqqalu   KitaamiusutArĸalo
 Ilaqutariinni taaguut.
 Aqqalua   KitaamiusutArĸalua
 Aqqalualii   KitaamiusutArĸalualê
 Aqqaluannguaq   KitaamiusutArĸalúnguaĸ
 Aqqaluaq   KitaamiusutArĸaluaĸ
 Aqqaluartaa   KitaamiusutArĸaluartâ
 Aqqaluartaaq   KitaamiusutArĸaluartâĸ
Aqqaluk   KitaamiusutArĸaluk
 Ilaqutariinni taaguut.
 Aqqalunnguaq   KitaamiusutArĸalúnguaĸ
 Aqqaq   KitaamiusutArĸaĸ
 Aqqatsiaq   KitaamiusutArĸatsiaĸ
 Aqqu   KitaamiusutArĸo
 Arfaatsoq   KitaamiusutArfaitsoĸ
 Arfalik   KitaamiusutArfalik
Ari   KitaamiusutAre
 Isumaa: Serissap qeqqamiut aqaataat nukappiaqqanuunerusoq, inequnartoq, asasaq, erligisaq, s.i. Arivaraq. Ateq assingusoq aamma akuerisaniippoq: Ara, uuminngagooq naalisagaq: "asasara".
 Arivaraq   KitaamiusutArivaraĸ
 Arniaq   KitaamiusutArniaĸ
 Arpaajuk   KitaamiusutArpâjuk
 Arpaarsuk   KitaamiusutArpârssuk
Arpaarti Tunumiusut KitaamiusutArpârte
 Isumaa: 'Kalerriiartortoq' imalt. 'oqariartortoq'. Nagguia: arpappoq, arpaartorpoq: illumiit illumut arpalluni oqariartorpoq.

Ateq alla isumaanut qanittoq tassaavoq: Tilioq, 'ikinngut', 'peqat' imalt. 'oqqersugaq'.

Amerlassusii: Arpaarti 5. Arpârte 6.
AsarpanaAvanersuarmiusut  KitaamiusutAsarpana
 Isumaa: Asasarpiaq, asasavik.
Nagguigaa asa- (asasaq) taggisillu uiguutaa -pak (aqqit taaguutillu taagorneqartuartartut naqinnertaat kingulleq k arlalitsigut t-nngortarpoq.)

Taggisip uiggiutaa -pak uiguutitoqarsuuvoq. Yupiit oqaasianni isumaqartoq -suaq, -rujussuagaq, angisooq, tamakkiisoq, pikkunartoq, -vik. Taamatullu Alaskami Iñupiatut Canadamilu Inuvialuttut umiaqpak, tassa umiarsuaq.

Aqqit kalaallisuut uiguutimikkut pissuseqatai makkuupput: Asiarpak (naasup aqqa), Panippak (panippiaq) aamma Nuliarpak (nuliavik). Oqaluttuatoqqaniittoq: Ukutserpak.

Asarpa biibilimi atermut Asaf imalt. Asaph-imut taputartuunneqartarpoq.
 Asarpat   KitaamiusutAsarpat
 Asiaq   KitaamiusutAsiaĸ
 Asorut   KitaamiusutAsorut
 Assak   KitaamiusutAgssak
 Assassaq   KitaamiusutAgssagssaĸ
 Assersoq   KitaamiusutAgssersoĸ
 Ataaluk   KitaamiusutAtâluk
 Ataraaq   KitaamiusutAtarâĸ
 Avaavak   KitaamiusutAvâvak
 Avalak   KitaamiusutAvalak
 Avalequt   KitaamiusutAvaleĸut
 Avataaq   KitaamiusutAvatâĸ
 AvatannguaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAvatánguaĸ
AvataqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAvataĸ
 Isumaa: Puttaqut qajartortup piniarnermini atortagaa.

Atitut pissuseqatai: Avatannguaq (Avatánguaĸ) 29. Avatarsuaq (Avatarssuaĸ) 3.
 AvigiaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAvigiaĸ
 Avva   KitaamiusutÁva
E
 Eerinni   KitaamiusutÊríne
 Eqalugaq   KitaamiusutEĸalugaĸ
 Eqqamaq   KitaamiusutErĸamaĸ
 Eqqitsiaq   KitaamiusutErĸitsiaĸ
 Eqqumaq   KitaamiusutErĸumaĸ
 EquaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutEĸuaĸ
 Ernannaq   KitaamiusutErnangnaĸ
 Erneeraq   KitaamiusutErnêraĸ
 Erneq   KitaamiusutErneĸ
 Ernersiaq   KitaamiusutErnersiaĸ
 Ernguta   Kitaamiusut
 Erniaranti   KitaamiusutErniarante
 Erninnguaq   KitaamiusutErnínguaĸ
I
 Igalaaq   KitaamiusutIgalâĸ
 Iggiti   KitaamiusutEgedeIggite
 Igimaq   KitaamiusutIgimaĸ
 Iinnguaq   KitaamiusutĨnguaĸ
 Ikaajik   KitaamiusutIkâjik
 Ikajak   KitaamiusutIkajak
 Ikinngut   KitaamiusutIkíngut
 Ikkaana   KitaamiusutÍkãna
 Ikkaq   KitaamiusutÍkaĸ
 Ikkeq   KitaamiusutÍkeĸ
 Ikkik   KitaamiusutÍkik
 Ikorfaq   KitaamiusutIkorfaĸ
 Ikuala   KitaamiusutIkuala
 Ilaaluat   KitaamiusutIlauluat
 IlaatsoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutIlaitsoĸ
 Ilakujuk   KitaamiusutIlakujuk
 Ilannguaq   KitaamiusutIlánguaĸ
 Ilarsuatsiaq   KitaamiusutIlarsuatsiaĸ
Ilasiaq   KitaamiusutIlasiaĸ
 Ateq oqaluttuatoqqanit naggueqartoq.

Isumaa: Ilassarsiaq (upperisatoqaq naapertorlugu iliuuserineqartartut aqqutigalugit qitornartaaq). Takuuk oqaluttuaq “Qitornassarsiuisoq” Hans Lynge-p atuakkiaani "Inuppaat" 1991, q. 74-75.
 Illaaq   KitaamiusutIgdlaoĸ
 Imaneq   KitaamiusutImaneĸ
 Imanngaaq   KitaamiusutImángâĸ
 Inequ   KitaamiusutIneĸo
 Inequnaaluk   KitaamiusutIneĸunâluk
 IngaaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutIngâĸ
Innisaq   KitaamiusutÍnisaĸ
 Isumaa ‘Inuunermik tunisaq (innersuit (toornat) ikiorsiullugit)’. Oqaluttuat ilaat naapertorlugit angakkut piginnaaneqarnerusut inuk toqungasoq siutaatigut atermik taassuminnga taasiffigalugu uummartittarsimavaat.

Europamiut atiat Henrik siusinnerusukkut kalaallisuunngortinneqartarsimavoq ‘Innisaq’-nngorlugu, soorlu aamma Edvard kalaallit atitoqaannik ‘Ittuat’-mik kalaallisuunngortinneqartarsimasoq.

Aamma takuuk: Kaugunnaq.

Amerlassusii: (nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq)
 Inooraq   KitaamiusutInôraĸ
 Inoqut   KitaamiusutInoĸut
 Inuaq   KitaamiusutInuaĸ
 Inuinnaq  QavappiattutKitaamiusutInuínaĸ
 Inuk   KitaamiusutInuk
 Inukatak   KitaamiusutInukatak
 Inukkuluk   KitaamiusutInúkuluk
 Inumineq   KitaamiusutInumineĸ
 Inungasoq   KitaamiusutInungassoĸ
 Inunnaq   KitaamiusutInuínaĸ
 Inunnguaq   KitaamiusutInúnguaĸ
 Inusseq   KitaamiusutInugseĸ
 Inuujuk   KitaamiusutInûjuk
 Inuuseq   KitaamiusutInûseĸ
 Inuusuttoq   KitaamiusutInûsugtoĸ
 Isaalaq   KitaamiusutIsailaĸ
 Isaallak   KitaamiusutIsâtdlak
 Isaraq   KitaamiusutIsaraĸ
 Isaroq   KitaamiusutIsaroĸ
 Isigaalaq   KitaamiusutIsigailaĸ
 Itsik   KitaamiusutItsik
 Ittuk   KitaamiusutÍtuk
Ivaaq   KitaamiusutIvâĸ
 Isumaa: Ivaaq isumaqarpoq ivasaq. Timmissat manniliaminnik ivasarput. Ivaaq ilaanni inunnut atorneqartarpoq kissasserlugu asattuulluguluunniit ivanninnermut.

Pissuseqatai: Ivaneq, Ivaaraq aamma atiunera ersersinniarlugu -na-mik kingulleqqiusigaq Ivaana.

Aqqit oqaluttuatoqqani atorneqartut suli nalunaarsugaatitsinnut ilanngunneqarsimanngitsut: Ivaasaq, ilaatigut angakkup arnap 1700-kkunni Qeqertarsuup eqqaani najugaqarsimasup aqqa. Aamma Tunumiut oqaluttuatoqaanni inuttaasimasut: Ivalimaaq (ivallaqqissoq) aamma Ivaniisaq (Ivaneq-mut assingusoq).

Amerlassusii: Ivaaq 9. Ivâĸ <4.
K
 Kaaka Tunumiusut KitaamiusutKâka
 Kaannassuaq   KitaamiusutKãnagssuaĸ
 Kaapi   KitaamiusutGabrielKâpe
 Kaassak   Kitaamiusut
 Kaassannguaq   KitaamiusutKâvssánguaĸ
 Kaassassuk   KitaamiusutKâgssagssuk
 Kaavaq   KitaamiusutKâvaĸ
KajoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutKajoκ
 Isumaa: Kajortoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
KajuAvanersuarmiusut  KitaamiusutKajo
 Naalisagaq

Isumaa: Uuminnga naalisagaq Kajoq (kajortoq). Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kajoq, Kajuaq, Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaalluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
Kajuinnaq   KitaamiusutKajuínaκ
 Isumaa: Kajortuuginnartoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuina & Kajuinna (naalisarneri).

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
 Kakiak   KitaamiusutKakiak
 Kakilik   KitaamiusutKakilik
 Kakitsoq   KitaamiusutKakitsoĸ
 Kalleq   KitaamiusutKagdleĸ
 Kalluk   KitaamiusutKavdluk
 Kamillannguaq   KitaamiusutKamigdlánguaĸ
 Kamisa   KitaamiusutKamisa
 Kangoq   KitaamiusutKangoĸ
 Kanioq   KitaamiusutKanioĸ
 Kanortoq   KitaamiusutKanortoĸ
 Kapisik   KitaamiusutKapisik
 Kasana   KitaamiusutKasana
 Kassoq   KitaamiusutKagssoĸ
 Katoq   KitaamiusutKatoĸ
Katsuana   KitaamiusutKatsuana
 Isumaa: Oqaaseq “katsuaq” nagguigaa, tassa nukik assaqqup nukinga ilorleq (biceps - overarmsmuskel), naggataa –na inuup atiuneranut ersersitsinertut atorneqartarpoq. Qanga inuup uumasullu timaanit taaguutit atorlugit atsiisarneq nalinginnaavoq.
 Kikkeriaq   KitaamiusutKíkeriaĸ
Kikkik   KitaamiusutKíkik
 Aqaat.

Isumaa: Ajoqiuneq tussiusiortoq Rasmus Berthelsen (1827-1901) juulip qulingani Sisimiuni Amerlukkut ilaqutariit umiamik ilummut aavariariarlutik ingerlaartillutik inunngorsimavoq.

Tuttup amianiut immuteriarlugu umiap iluani tupiusaliuunneqarpoq, innartikkaallu angutaata appiussimavaa: "Kakkaak kikkiik!" Isumaqartorooq quniik, pinniik. Taamanernit 'Kikkik' taagutigilerpaa inuuninilu tamaat attattuarlugu. ("Kikkik - Rasmus Berthelsen", U. Kristiansenip atuakkiaa 1988, q. 9)

Amerlassusii: Kikkik 6 (angajulliit 1970ikkunni inunngortut). Kíkik 6 (1930-ikkunni inunngortut).
Killiaq   KitaamiusutKivdliaĸ
 Ujarak mattusooq kajuartoq.
 Kinavina   KitaamiusutKinavina
 Kipparik   KitaamiusutKíparik
 Kissana   KitaamiusutKíssana
 Kissavik   KitaamiusutKigssavik
 Kitigaq   KitaamiusutKitigaĸ
 KivioqAvanersuarmiusut  KitaamiusutKivioĸ
 Kuka   KitaamiusutKuka
 Kukku Tunumiusut KitaamiusutKúko
 KulloqAvanersuarmiusut  KitaamiusutKuvdloĸ
Kuluk   KitaamiusutKuluk
 Aqaat.

Naalisagaq.

Isumaa: Aqaatip aakkuluup iikkuluulluunniit uiguutaanit –kuluk. Aqarneq pissutigalugu meeqqalluunniit oqqarliorsimanera aallaavigalugu kippakunik atsiisarneq Kalaallit akornatsinni nalinginnaaqaaq, soorlu: Uka (Nuka), Kartaava (Nukartaava), Qunaaq (Inequnaaq) il.il.

Taamatuttaaq atip Kulu aallaavigaa uiguut aqaataasoq Kuluk aqaatit uku aallaavigalugit: aakkuluk imalt. iikkuluk imalt. unakkuluk.

Kalaallit aqqini aqaatit uiguutaannaagaluarlutik atinnguussimasut arlaqarput, soorlu makku: Mineq (unamineq/inumineq), Nguujuk (iinnguujuk), Natuk (unukunattuk), Palu (Pipaluk allaluunniit –palummik uiguutilik aallaavigalugu), Taaraq (itaaraq) allallu. Siorna aamma akuerisanut ilannguppoq Rulo (Rulu), aqaat Kulummut eqqaanartoq –ruluk aallaavigalugu atsiussaq.

Taaguutaannaat ilaqutariit iluanni atorneqartut aamma siumugassaasarput: Tsiakasik, Kasik, Kulooq (taannakulooq) Nguaq il.il.

Amerlassusii: Naak Kuluk niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiattut atorneqartaraluartoq, malunnartumik Kulunnguaq arnanut ateritissallugu tulluutsinneqartarsimavoq. Atinik nalunaarsuivimmi inuit ima amerlatigisut Kulummik Kulunnguarmillu ateqartuupput:

Kulummik atillit 59 (atitut siullertut 39 (angutit 31, arnat 8), sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu).

Kulunnguaq: 35 (atitut siullertut 26, tassani angutit 0, arnat 26, sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu), Kulúnguaĸ 24, angutit 0 arnat 15 sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu).
 Kulunnguaq   KitaamiusutKulúnguaĸ
Kunuk Tunumiusut KitaamiusutKunuk
 Aqaat.

Naalisagaq.

Kinguliaq.

Oqaluttuatoqqani atiusoq.

Isumaa: Oqaluttuatoqqani ateq atorneqartoq pisoqaangaarami isumaa sumit aallaveqarnersoq nalorninarsisimasunut ilaasinnaavoq. Taamaattoq naggueqatitta Canadamiut aqaataaqqaarsimanissaa ilimagisarpaat. Immaqa oqaaseq 'inequnaq' aallaavigalugu meeqqanut aqaatitut pilersimasoq ('unukunuk' -> 'kunuk' ). Kalaallisut aqqit aqassussilluni meeqqamut niperujuutaaqqaarsimasut arlaqarput, tak.: Natuk aamma Kuluk.

Amerlassusii: Kunuk (Nunatsinni) 136. Kunuk (DK-mi) 20.
 Kununnguujuk   KitaamiusutKunúngûjuk
 Kunuttaaq   KitaamiusutKunugtâĸ
 Kunuunnguaq   KitaamiusutKnudKunũnguaĸ
 Kussak   KitaamiusutKugsak
 Kusugaq   KitaamiusutKusugaĸ
 Kuuka   KitaamiusutKûka
 Kuulu   KitaamiusutKûlo
 Kuupik   KitaamiusutKûpik
 Kuutsik   KitaamiusutKûtsik
M
 Maalu   KitaamiusutMâlo
Maannguaq   KitaamiusutMãnguaĸ
 Aqaat.

Isumaa: Aqaat “maalatuunnguaq.” Atitut pissuseqatai: Ungaaq, Ngaanga (meeqqap ungaartornerata nipaa issuarlugu aqaatit).
 Maanu   KitaamiusutMâno
 Majuutaq   KitaamiusutMajûtaĸ
 Makkigaq   KitaamiusutMákigaĸ
 Malersorniannguaq   KitaamiusutMalerssorniánguaĸ
 Maligiaq   KitaamiusutMaligiaĸ
Malik   KitaamiusutMalik
 Isumaa: immami malik. Inuiaqatigiit immamik napaniuteqartut akornanni tupigisassaavallaanngilaq avatangiisinut atsiussisoqartarpat. Inuttut atit pinngortitap pissusianit aallaveqartut qangali atsiunneqartarput, s.i.: Pujoq, Sialuk, Anori il.il. Malik tamakkununnga ilaavoq. Qangaanerusoq erninerup nalaani silap pissusia naapertorlugu aamma atsiussisoqartarsimavoq ilimanarsinnaavorlu inunngornerup nalaani mallersimasoq.

Malik atitut nuannarineqariartuinnarpoq. 1950-60-ikkunni ataasiakkaannguit Malimmik ateqariarlutik 1970-ikkunni 30 missaanniipput, 1980-ikkunni amerleriarujussuarput 148-nik, 1990-ikkunni 230-it Malimmik ateqalerput. 2005-imilu katillutik 414-inngorsimallutik.

Assingusut: Malinnguaq, Maligiaq (malik akunnattumik angissusilik).
 Malitsiaq   KitaamiusutMalitsiaĸ
 Mamagoq   KitaamiusutMamagoĸ
 MamarutAvanersuarmiusut  KitaamiusutMamarut
 Mangaanna   KitaamiusutMangãna
 Mangilak   KitaamiusutMangilak
 Manguaraq   KitaamiusutManguaraĸ
 Manu   KitaamiusutMano
 Manuaraq   KitaamiusutManuaraĸ
 Manunnguaq   KitaamiusutManúnguaĸ
Maqqioq   KitaamiusutMarĸioĸ
 Isumaa: "Mamititsissutissamik serrasoq", oqaaseq 'maqqissuut' nagguigalugu.

Aamma takukkit: Massagaq & Suersaq.
Masik   KitaamiusutMasik
 Isumaa: Kalaallit aqqi arlalissuit ulluinnarni inuunermi angerlarsimaffimmut attuumassutilinnut tunngassuteqartarput. Taamatuttaaq piniarnermut saaqqutinut assigisaannullu atasarlutik. Masik tamakkunani kingullernut akuuvoq.

Masik tassa qaannap paavata saavani ikaarut qisuk silittoq. Samuel Kleinschmidtip ordbogiliaani "Den Grønlandske Ordbog"-imi 1871-imeersumi (q. 204), ima allassimasoqarpoq:

"Masik 1) En Gjælle (i en Fisk eller Krabbe eller andet levende, som aander ved Gjæller) ... 2) Det buede Tværtræ foran ringen i en Kajak (saaledes benævnt ved Sammenligning med en Fisks Gjællebue)."

"Masik 1) Aalisakkap, assagiarsuup allalluunniit anersaartuutaa ... 2) Qaannap paavata saavani ikaarut qisuk silittoq (aalisakkap masiata ilusaanut assingummat taamatut taaguusigaq)."

Masik aalisakkap masianut qaannallu qisuttaatut taaguutitut naggueqatigiit Inuit amerlanerit akornanni atorneqarpoq.

Amerlassusii: Masik 5. Tamarmik 1990-ikkunni inunngortut.
Massagaq   KitaamiusutMássagaĸ
 Avanersuaq.

Isumaa: mamisagaq.

Assingusut: Massaaraq (mamisagaaraq), Massannguaq (mamisagannguaq). Niviarsiaqqat aqqatut oqaluttuatoqqani Paamiut Upernaviullu eqqaannit: Massaaq (Mavsâĸ): mamisagaq, Massaluttoq (Mavsalugtoĸ): maminnerlussimasoq.
 Matsilleq   KitaamiusutMatsigdleĸ
 Meeraq   KitaamiusutMêraĸ
 Miilu   KitaamiusutMîlo
 Miki   KitaamiusutMike
 Mikisoq   KitaamiusutMikissoĸ
 Mikisuluk   KitaamiusutMikissuluk
 Milinnguaq   KitaamiusutMilínguaĸ
 Milortuaraq   KitaamiusutMilortuaraĸ
 Minagu   KitaamiusutMinago
 Minannguaq   KitaamiusutMinánguaĸ
 Mineq   KitaamiusutMineĸ
 Minissuaq   KitaamiusutMinigssuaĸ
 MiteqAvanersuarmiusut  KitaamiusutMiteĸ
N
 Naalik   KitaamiusutNâlik
 Naatsoq   KitaamiusutNaitsoĸ
 Nalaak   KitaamiusutNalâk
 Naleraq   KitaamiusutNaleraĸ
 Nallissaq   KitaamiusutNagdligssaĸ
 Nammiaq   KitaamiusutNangmiaĸ
 Napaaq   KitaamiusutNapâĸ
Napaartoq   KitaamiusutNapârtoĸ
 Isumaa: Orpiup napaartup kujataani naasartup taaguutaa (napaarpoq). Qallunaatut ‘grønlandsk røn’ (Latinerisut: Sorbus Groenlandica). Naggueqatitta Canadamiut Alaskamiullu orpik taasarpaat napaartoq.

Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Amerlassusii: Napaartoq 12. Napârtoĸ 5.
 Naqqoq   KitaamiusutNarĸoĸ
 Naruana   KitaamiusutNaruvana
 Nasaasaq  QavappiattutKitaamiusutNasaussaĸ
 Nasaq   KitaamiusutNasaĸ
 Nataaq  QavappiattutKitaamiusutNatâĸ
 Nattoralik   KitaamiusutNagtoralik
Navagiaq   KitaamiusutNavagiaĸ
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartartoq.

Isumaa: "Nooqattaartoq - Ingerlaartoq" Nagguik nava- pisoqarujussuuvoq angalanermik, taartigiinnermik isumamik imalik, taamatullu uiguut -giaq isummanik ingerlaarnermut tunngasunik imaqarpoq.

Aqqup aallaaviani Navagiaq pillugu oqaluttuami inuttaa toqugami tarniulluni uumasumiit uumasumut nooqattaarpoq. Taamaalluni piniartumit pisarineqarpoq pilatsileramilu arnap iluanut pulalluni. Taamatut pisoqarnera pissutigalugu naartooreerluni inunngoqqimmat Navagiamik atserneqarpoq.

Navarana pillugu oqaluttuami Navaranap aqqa aamma nikittarnermut tunngasunik isumaqarpoq (takuuk ateq Navarana).

Navagiap atitut naggueqatai allat oqaluttuatoqqat ilaanni siumugassaasarput imaattut: Navak aamma Navalik. Taamatuttaaq Navagiaq aamma alla assingusoq Navaluk Alaskami Iñupiat akornanni atiupput.

Aamma takukkkit: - Qutuluup Tunumiup Navagiaq pillugu oqaluttuaa uani: Thalbitzer, W.: Navagiaq, Østgrønlandske Sagn og Fortællinger. Det grønlandske Selskabs Skrifter, XIX, II, 1957, s. 263 - 265.

- Birgitte Sonne'p oqaluttuatoqqat pillugit databaseliaa: http://tors.ku.dk/biblioteker/eskimologi/datasamlinger/sonnesbase/
 Naviaq   KitaamiusutNaviaĸ
Neruana   KitaamiusutNeruana
 Isumaa: Oqaasitoqaq 'neruak' nagguigaa isumaqartoq: 'qinigaq', 'toqqagaq'. Atinut uiggiunneqartartoq -na uiggiullugu.

Oqaatsit makku aamma naggueqatigai: 'neruuppoq' ima isumaqartoq: 'imminut tunniuppoq', 'peqqullugu unnersuuppaa (innersuuppaa)', (ordbogêrak' 1967, q. 123) aamma nagguik 'neruut(i)' isumaqartoq 'tigusinissaanut akueraa', 'ikiorumallugu saafigaa'. (Comparative Eskimo Dictionary, 1994, q. 231.)

Aammattaaq oqaatsit uku naggueqatigigai ilimagineqarpoq: 'neriuppoq' aamma 'neriugineqarpoq.'

Neruana atitut nalunaarsorneqaqqaarpoq 1799-imi Avannaani ima allassimatillugu: 'Neroenna.'

Nunavummi naggueqatitta oqaaseq 'niruartaujuq' isumaqartippaat 'qinigaavoq' (pisortatigoortumik atorfimmut il.il.).

Nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq.
 Ngiinga   KitaamiusutNgînga
 Ningia   KitaamiusutNingia
 Niumak   KitaamiusutNiumak
Norsaq   KitaamiusutNorssaĸ
 Isumaa: Qisuk akunnattumik takissusilik qaannami saaqqutinut naalitsissut.
 Nujukkaq   KitaamiusutNujugkaĸ
Nuka   KitaamiusutNuka
 Ilaqutariit iluanni taaguut.

Isumaa: Nuka tassa arnap nukaa niviarsiaraq imalt. angutip nukaa nukappiaraq. Ateq Nuka nalinginnaasorujussuuvoq (01.01 2005 sioqqullugu inuit Naalagaaffiup iluani najugallit 899-it Nuka-mik ateqarsimapput, taakkunani 694-it Nunatsinni najugaqartuullutik.

Ateq Nuka atermik allamik kalaallisuumik qallunaatuumilluunniit aappissalugu aamma nalinginnaasuuvoq, soorlu makkunani: Nuka Aqqalu, Nuka Marie, Nuka Peter, Nuka Anders, Nuka Pavia il.il. Inuit katillugit 86-it Nuka atermik allamik aapperlugu ateqartutut nalunaarsorsimapput. Taamatuttaaq akuerisani nalunaarsorneqarsimapput Nuka nagguigalugu assigiinngitsunik uiguusersukkat atit 25-it.
Nukaaka   KitaamiusutNukâka
 Ilaqutariit iluanni taaguut.

Isumaa: ateq Nuka nagguigaa. Nukaaka kalaalit aqqini immikkoortut aqaatitut qulequtalikkat iluanniippoq, taakkulu amerlaqaat. Tassa qatanngutigiit akornaminni kutallutik taaguisarnerannit, imalt. inersimasut aqassussillutik taaguisarnerannit pinngorsimavoq nalinginnartullu kingorna atinngorsimalluni.

Aqqit akuerisat akornanniipput taaguutit atinngorsimasut Nukaaka-p naaneratut assingusunik naanillit, tassa Atsaaka (atsa-mit) aamma Akkaaka (akka-mit) taamatuttaaq Najaaka (naja-mit), aamma Kaaka (immaqa Nukaakamit pinngortoq nipi siulleq kipiinnarlugu. tamanna kalaallit aqqanni nalinginnaavoq).

Aammattaaq qallunaat aqqannit kalaallit taaguinerannut tulluussakkamik ateqarpoq imaattumik Juaaka (ateq Johan (Juaat) aallaavigalugu). Aqqit kutappaluttut Aka aamma Kaka Nuka-mit pinngorput.

Ateq Nuka nalinginnaasorujussuuvoq (01.01 2005 sioqqullugu inuit Naalagaaffiup iluani najugallit 899-it Nuka-mik ateqarsimapput, taakkunani 694-it Nunatsinni najugaqartuullutik.

Ateq Nuka atermik allamik kalaallisuumik qallunaatuumilluunniit aappissalugu aamma nalinginnaasuuvoq, soorlu makkunani: Nuka Aqqalu, Nuka Marie, Nuka Peter, Nuka Anders, Nuka Pavia il.il. Inuit katillugit 86-it Nuka atermik allamik aapperlugu ateqartutut nalunaarsorsimapput. Taamatuttaaq akuerisani nalunaarsorneqarsimapput Nuka nagguigalugu assigiinngitsunik uiguusersukkat 25-it.

Nukaaka aqassusserpalulluni kutalluniluunniit Nuka Nuka-mik imalt. Nuka Aka-mik oqarniarnermit aallaaveqarpoq. Ateq taamatut eqikkagaq alla tassaavoq Nukanu.

Ateq Nukaaka Namminersornerulernerup kingorna nalinginnaalerpoq. Nukaakamik ateqarlutik kuisittut siulliit 1980-ikkunni nalunaarsorneqarsimapput. Allattaasitoqaq atorlugu Nukâka aatsaat 1970-ikkunni nalunaarsorneqarpoq, kisianni tamanna isumaqanngilaq ukiut taakku sioqqullugit atorneqarsimanngitsoq.

Amerlassusii: Nukaaka niviarsiaqqat atiattut atorneqarneruvoq, inuit 48-t Nukaakamik ateqartutut nalunaarsorsimapput, taakkunani 44-t arnaapput. Angutit sisamat Nukaaka atimittut siullertut atorpaat, uffa arnat 27-t atimittut siullertut Nukaaka aterigaat. Nukâkamik atillit nalunaarsorneqarsimasut sisamat ataappaat.
 Nukaarannguaq   KitaamiusutNukâránguaĸ
 Nukaaraq   KitaamiusutNukâraĸ
 Nukaatsa   KitaamiusutNukâtsa
 Nukannguaq   KitaamiusutNukánguaĸ
 Nukanunnguaq   KitaamiusutNukanúnguaĸ
 Nukappi   KitaamiusutNukagpe
 Nukappiaaluk   KitaamiusutNukagpiâluk
 NukappiannguaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutNukagpiánguaĸ
 Nukappiaq   KitaamiusutNukagpiaĸ
 Nukappiaraq   KitaamiusutNukagpiaraĸ
 Nukarleq   KitaamiusutNukardleĸ
 Nukarliaq   KitaamiusutNukardliaĸ
 Nukarta   KitaamiusutNukarta
 Nukartaa   KitaamiusutNukartâ
 Nukartaaq   KitaamiusutNukartâĸ
 Nukatsaaq   KitaamiusutNukatsâĸ
 Nukik   KitaamiusutNukik
 Nukki   KitaamiusutNúke
 Nungu   KitaamiusutNungo
 Nunngaq   KitaamiusutNúnguaĸ
 Nunni   KitaamiusutNúne
 Nunnu   KitaamiusutNúno
 Nuungajuk   KitaamiusutNûngajuk
 Nuunu   KitaamiusutNûno
 Nuunuuta   KitaamiusutNûnûta
O
 Ooqi   KitaamiusutÔĸe
 Oqajaq   KitaamiusutOĸajaĸ
 Oqalikaq   KitaamiusutOĸalikaĸ
 Oqi   KitaamiusutOĸe
 Oqila   KitaamiusutOĸila
 Oqilaatsoq   KitaamiusutOĸilaitsoĸ
 Oqina   KitaamiusutOĸina
 Oqqapia Tunumiusut KitaamiusutOrĸapia
 Orliina   KitaamiusutOrdlîna
 Orlinnguaq   KitaamiusutOrdlínguaĸ
P
 Paajuk   KitaamiusutPâjuk
 Paalu   KitaamiusutPaulus / Poul / PaulPâlo
 Paartoq   KitaamiusutPaortoĸ
 Paavia   KitaamiusutPoul/PaulPâvia
 Pakkutaq   KitaamiusutPákutaĸ
PalleqAvanersuarmiusut  KitaamiusutPatdleκ
 Isumaa: Orpikkat ilaata taaguutaa. Qallunaatut pil imalt. bjerg-æl (Alnus crispa). Timaaniunerusoq isugutasumi portoqalutik naasartut.

Pissuseqataa: Pallipaluk.

Amerlassusii: Palleq 11. Patdleκ <4.
 Palu   KitaamiusutPalo
 Peqitaq   KitaamiusutPeĸitaĸ
 Peqittoq   KitaamiusutPeĸigtoĸ
 Peqqik   KitaamiusutPerĸik
 Peri   KitaamiusutPrebenPere
 Perraq   KitaamiusutPerraĸ
 Persileq   KitaamiusutPersileĸ
 Piffarik   KitaamiusutPivfarik
 Pikinnguaq   KitaamiusutPikínguaĸ
 Pilagaq   KitaamiusutPilagaĸ
PiloqAvanersuarmiusut  KitaamiusutPiloĸ
 Isumaa: Ilimanarpoq oqaatsip pilutap naalisarnerigaa. Taamaattoq Inughuit oqaaseqarput ima: "pilugataaraa" tassagooq "qajassuuppaa."
Pilu   KitaamiusutPilo
 Naasunut taaguut.

Isumaa: Kigutaarnat nagguii pilunik taaneqartarput. Qallunaatut mosebølle, latinerisut vaccinium uliginosum. Pilu imaassinnaavoq aamma pilutap naalisarnerigaa.

Naggueqatai: Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43. Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Pilutannguaq 9. Pilutánguaĸ 4.

Amerlassusii: Pilu 33. Pilo 11.
Pilutaq   KitaamiusutPilutaĸ
 Naasunut taaguut.

Orpiup naasulluunniit pilutaa.

Amerlassusii: Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Naggueqatai: Pilutannguaq 9 . Pilutánguaĸ 4. Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43
 Pingeq   KitaamiusutPingeĸ
 Pingiaq   KitaamiusutPingiaĸ
 Pinnernaq   KitaamiusutPínernaĸ
 Pitu   KitaamiusutPito
 Pituaq   KitaamiusutPituaĸ
 Pooq   KitaamiusutPôĸ
 Pueq   KitaamiusutPueĸ
 Puju   KitaamiusutPujo
 Pukeq   KitaamiusutPukeĸ
Q
 Qaajarnaq   KitaamiusutK'âjarnaĸ
 Qaamaninnguaq   KitaamiusutK´aumanínguaĸ
 Qaamaq   KitaamiusutK'aumaĸ
 Qaaneq   KitaamiusutK'âneĸ
 Qaanngusaq   KitaamiusutK'áungussaĸ
 QaarluttoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'aordlugtoĸ
 Qaarsuluk   KitaamiusutK'ârssuluk
 Qaassuk   KitaamiusutK'âgssuk
 Qaateq   KitaamiusutK'âteĸ
 Qajuerneq   KitaamiusutK'ajuerneĸ
 Qaleraq   KitaamiusutK'aleraĸ
 Qangatsi   KitaamiusutK'angatse
Qangiak   KitaamiusutK'angiak
 Ilaqutariinni taaguut.

Assingusut: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. Nuaraluaq, ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.
 Qaqaat   KitaamiusutK'aĸât
 Qaqi   KitaamiusutK'aĸe
 Qasaaq   KitaamiusutK'assâĸ
 Qasana   KitaamiusutK'asana
 Qasapi   KitaamiusutK'asape
 Qasiaq   KitaamiusutK'assiaĸ
 Qatik   KitaamiusutK'atik
 Qattaaq   KitaamiusutK'átâĸ
 Qattaarsuk   KitaamiusutK'átârssuk
 Qattaasaq   KitaamiusutK'átaussaĸ
 Qavannguaq   KitaamiusutK'avánguaĸ
 Qeqquaq   KitaamiusutK'erĸuaĸ
 QiajunnguaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'iajúnguaĸ
 Qiimaaraq   KitaamiusutK'îmâraĸ
 Qilagoq   KitaamiusutK'ilagoĸ
 QilerneqAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'ilerneĸ
 Qilluttoq   KitaamiusutK'igdlugtoĸ
 Qilugoq   KitaamiusutK'ilugoĸ
 QipisorsuaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'ipissorssuaĸ
 QipisunaAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'ipissuna
 Qissisaq   KitaamiusutK'íssissaĸ
 Qiteraq   KitaamiusutK'iteraĸ
 Qitinnguaq   KitaamiusutK'itínguaĸ
Qivioq   KitaamiusutK'ivioĸ
 Isumaa: Qivioq tassa timmissap meqquisa ataaniittut meqquaqqat qituttut oqorsaatigiuminartut. Taamatuttaaq nersutit meqquisa ataaniittut naasulluunniit qiviui taamak taagorneqartarput. Atit Qiviumut assingusut: Meqqoq, Meqqunnguaq, Meqqupaluk aamma immaqa Meqqusaaq (atip meqqusaap ataani takuuk).
 Quaajeq   KitaamiusutK'uâjeĸ
 Quajaak   KitaamiusutK'uajâk
 Quajaq   KitaamiusutK'uajaĸ
 Quannaq   KitaamiusutK'uánaĸ
 Quiak   KitaamiusutK'uiak
 Qujaavaarsuk   KitaamiusutK'ujâvârssuk
 Quliaaq   KitaamiusutK'uliâĸ
 Qulitsaq   KitaamiusutK'ulitsaĸ
 Qulliaq   KitaamiusutK'uvdliaĸ
Quloqutsuk   KitaamiusutK'uloĸutsuk
 Oqaluttuatoqqanit pisoq.

Isumaa: Kwakiutl indianerit oqaasiannit Quequtsa-mit isumaqartoq 'timmiaaraq.' Quloqutsuk tassaavoq angut Aqissiaq pillugu oqaluttuani Aqissiap unammisaa. Aqissialersaarut Kaasassummut tullinnguullugu Nunatsinni oqaluttuani ilisimaneqarnerpaat ilagaat.

Oqaluttuaq taanna Tornit Nunatsinniissimanerannit (600-900 Kr. king.) kingornussatta ilaattut ilimagineqartarpoq naggueqatitta akornanni ilisimaneqarani Nunatsinni taamaallaat ilisimaneqarmat oqaluttuarlu sananeqaatigimigut indianerit oqaluttuaannut qanimmat.

Aamma takuuk ateq Qulutaq.

Najoqqutaq: Robert Petersen: "Aqissiap oqaluttuaani eqqumiiginartut." Ilisimatusarfik 1990.
Qunaaq   KitaamiusutK'unâĸ
 Aqaat.

Isumaa: inequnartoq (inequnaaq), kusanartoq, isigiuminartoq. Naggueqatigai arnat atiat Tunumeersoq Qunerseeq (Qunersooq) isumaqartoq pinnersoq.

Aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa.

Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna kujataanilu arnap atia Quneq.

Oqaaseq taassuma paarlattuanik isumalik suli atugaasarpoq, tassa quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Taamatut isumalik Tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi aqaatitut atsiussimasaq.

Amerlassusii: Qunaaq 10. K’unâĸ 6.
Qunerna   KitaamiusutK'unerna
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat

Isumaa: inequgisaq, pinnarisaq. Nagguia: quneq (uuminnga (ine)qunaaq). Naggueqatigai: Qunaaq aamma Qunerseeq (pinnersoq, inequnartoq) aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa naggueqatigaa.

Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna kujataanilu arnap atia Quneq.

Oqaaseq taassuma paarlattuanik isumalik suli atugaasarpoq, tassa quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Taamatut isumalik tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi aqaatitut atsiussimasaq.

Amerlassusii: nalitsinni atigineqanngilaq.
 Qusoraq   KitaamiusutK'usoraĸ
 Qussuk   KitaamiusutK'ugssuk
S
 Saaguaq   KitaamiusutSâguaĸ
 Saakkorat   KitaamiusutSãkorat
 Saamaq   KitaamiusutSaimaĸ
 SaamikAvanersuarmiusut  KitaamiusutSâmik
 Saamoq   KitaamiusutSâmoĸ
 Sakkak   KitaamiusutSakariasSákak
Salik   KitaamiusutSalik
 Oqaluttuatoqqani atiusartoq.

Isumaa: Kitaamiut angutit atiat Salik oqaatsimit uuminnga naggueqarnissaa ilimanarpoq: ’saliisoq’. Isumaa immaqa upperisatoqaq malillugu angakkut toornillutik Sassuma Arnaanukaraangamik inuit allerutinik (ileqqulersuutissanik upperisarsiornermut tunngasunik) malinnissimanngitsut pilersitaannik minguit nujaanut nippussuussimasut salillugit piiarlugit piniagassat uterteqqittarnerinut attuumassuteqarsinnaavoq.

1981-imi qalipaasoq atuakkiortorlu Keld Hansen nukappiaraq 1600-kkunneersoq Salimmik atilik pillugu meeqqanut atuagaaqqiorpoq. Ukiuni taakkunani aamma tarnip pissusiinik ilisimasalik Peter Berliner radiokkut aallakaatitassioqattaarpoq inuttaritittuusaartarlugu angut Salimmik atilik.

Tamanna taamani Nunatsinni atsiisarnermut sunniuteqarpoq, tassami Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfiup (Grønlands Statistikip) nalunaarsugai naapertorlugit ukiuni tulliuttuni nukappiaqqat Salimmik atsikkat malunnartumik amerlimmata.
 Sapangisaq   KitaamiusutSapangisaĸ
 Sapiitsoq   KitaamiusutSapîtsoĸ
 Saqu   KitaamiusutSaĸo
 Sarfak   KitaamiusutSarfak
 Satorina   KitaamiusutSatorina
 Seqineq   KitaamiusutSeĸineĸ
 SequssukAvanersuarmiusut  KitaamiusutSeĸuvssuk
SequssunaAvanersuarmiusut  KitaamiusutSeĸuvsuna
 Avanersuaq.

Isumaa: Ateq Avanersuarmiit pinngoqqaarpoq imatullu isumaqartinneqartarpoq: manniup aappaluttortaa (æggeblomme), oqaaseq sequsseq (hequsseq) naggueqatigaa Avanersuarmiut oqaasiannit hequsseraq (sequsseraq)-mit isumaqartumit: mannik timmissap iluaniittoq. Aamma aalisakkat suaat Avanersuarmiut hequsserarmik taasarpaat. (tak.:M. Fortescue: Inuktun 1991, q. 41).

Aamma naggueqatitta Qeqertaaluup avannaani Tununermiut oqaaseq ‘siqussiraq’ ima nassuiaateqartippaat: “tingmiap manniksangit iluaniittut sauniqangittut suli siqussirauvut.” (www.asuilaak.ca) Uffa Quebecip Avannaamiut oqaaseq ‘siqutsiraq’ ima isumaqartikkaat: “mannik timmissap iluani suli anillanneqanngitsoq suli iluamik qalipperneqanngitsoq” (Lucien Schneider: Ulirnaisigutiit 1985, q. 362).

Alaskami Iñupiaat akornanni inuttut atiuvoq Siqupsiraq aamma ullorissat uagut kalaallit Qiluttuusanik imalt. Tartutuuttunik taasakkavut (Syvstjernen (Plejaderne)) oqaatsimut tassunga assingusumik taaguuteqartippaat ima: ‘Siqupsiqqat’. (http://www.alaskool.org/LANGUAGE/dictionaries/inupiaq/dictionary.htm )

Amerlassusii Aqqit nalunaarsorsimaffiii naapertorlugit Nunatsinni angutit katillugit arfinilit Sequssunamik ateqarput. Siulliit 1919 siornatigut taamatut atilittut kuisissimasut kingulliillu amerlanerit 1980-90ikkunni inunngortut.
Sikkersoq   KitaamiusutSivkersoĸ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: (Naasoq) sikkersoq. Oqaaseq sikkersoq aamma isumaqarpoq: illariarpoq.

Amerlassusii: Sikkersoq 59. Sivkersoĸ 21.
 Sikki   KitaamiusutSivke
Singajik   KitaamiusutSingajik
 Nukappiaqqat atiat. Oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: Singajiiup oqaatsit qalipaammut attuumassutillit naggueqatigai, soorlu ´singarnaq' tassa 'qimmeq kajussuttoq qasertoq (amarungasoq)', angakkuttaaq oqaasiini 'singarti' tassaavoq amaroq, canadamilu angakkut oqaasii atorlugit terianniat taaneqartarput 'singakarjuit', qalipaataat pinerugunarlugu. Aamma Akilinermi Singartik inuup ateraat.

Ateq Singajik tassaavoq oqaluttuatoqqani ilisimaneqarluartup pissartap Arsuup eqqaaniit Kangermut Nuup avataanut 1600-kkut naalerneranni nuuttup aqqa.
Singajuk   KitaamiusutSingajuk
 Nukappiaqqat atiat. Oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: Singajuup oqaatsit qalipaammut attuumassutillit naggueqatigisinnaavai, soorlu ´singarnaq' tassa 'qimmeq kajussuttoq qasertoq (amarungasoq)', aamma angakkut oqaasiini 'singarti'tassaavoq amaroq, aammaattaaq canadami terianniat angakkut oqaasii atorlugit taaguuteqarput ima: 'singakarjuit', qalipaataat pinerugunarlugu. Akilinermissaaq inuup ateraa Singartik.

Ateq sumiorpaluussuseq atorlugu pissuseqataa Singajik tassaavoq Pissartap Arsuup eqqaaniit Kangermut Nuup avataanut 1600-kkut naalerneranni nuuttup aqqa.
 Singeqqaq   KitaamiusutSingerĸaĸ
 Singerneq   KitaamiusutSingerneĸ
 Sinnii   KitaamiusutSivnê
 Sinniisoq   KitaamiusutSivnîssoĸ
Siuana   KitaamiusutSujuana
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: Siuanap nagguigaa siu-, siorlermut imalt. siuttuunissamik attuumassuteqarsinnaasoq. Allattaasitoqqami allassimavoq ima: Sujuana. Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit siu-mik aallartinnillit pingasuupput: Siuleqatuk (Hiuleqatuk) Avanersuarmiut arnat atiattut nalunaarsorsimasoq, aamma Avanersuarmiut arnat atiat Sujuleqatsiaq. Taamatuttaaq angutit Kitaamiut atiat Siukiaq.

Tamatuma saniatigut Alfred Berthelsenip kalaallit aqqi pillugit allaatigisaani 1918-imeersumi (Navngivning i Grønland, Meddelelser om Grønland 56, q. 274) aqqit siu-mik naggueqartut makku ilaapput: Sujortoq (Sujugtoq, tassa siuttoq) angutip avannaani 1799-imi atia

, isumaqartoq arfernik upattuni (malersortuni) naalitsisartoq (harpunér), aammattaaq arnap atia 1799-imi nalunaarsorsimasoq: Sujotona (Sujutuna = siutuna), tassa siutooq, immaqa qingartooq. Taavalu 1867-imi aamma Avannaani angutip atia imaattoq: Sujoraq (Sioraq), tassagooq qingakkaajunini pissutigalugu.

Uiguut -na Siuanami aamma Siutunami atorneqartoq Kalaallit aqqini uiguutaavoq nalinginnaasoq atiunera ersersinniarlugu atorneqartartoq.

Amerlassusii: Nalitsinni Siuana aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq.
 Siukiaq   KitaamiusutSiukiaĸ
 Sorlak   KitaamiusutSordlak
 Sorlannguaq   KitaamiusutSordlánguaĸ
 Suigana   KitaamiusutSuigana
 Sukateq   KitaamiusutSukateĸ
 Suluk   KitaamiusutSuluk
 Sulunnguaq   KitaamiusutSulúnguaĸ
 Sunavana   KitaamiusutSunavana
T
 Taajuat   KitaamiusutTâjuat
 Taaluaq   KitaamiusutTâluaĸ
 Taaraq   KitaamiusutTâraĸ
 TaiunginaAvanersuarmiusut  KitaamiusutTaiungina
 Tajaq   KitaamiusutTajaĸ
 Tajarneq   KitaamiusutTajarneĸ
 Takisooq   KitaamiusutTakisôĸ
 Takisuunnguaq   KitaamiusutTakisũnguaĸ
 Taliffak   KitaamiusutTalivfak
 Talissaq   KitaamiusutTaligssaĸ
 Tappiana   KitaamiusutTagpiana
 Taqajaraq   KitaamiusutTaĸajaraĸ
 Taqatuina   KitaamiusutTaĸatuina
 Taqqaq   KitaamiusutTarĸaĸ
 Tasiaq   KitaamiusutTasiaĸ
 Tassuana   KitaamiusutTássuana
 Tassutaq   KitaamiusutTavssutaĸ
 Tavik   KitaamiusutTavik
 Termaq   KitaamiusutTermaĸ
 Tigaq   KitaamiusutTigaĸ
 Tinneraq   KitaamiusutTíneraĸ
 Tita   KitaamiusutTita
 Tivariaq   KitaamiusutTivariaĸ
 Tuapak   KitaamiusutTuapak
 Tuiigaq   KitaamiusutTuîgaĸ
 Tuilik   KitaamiusutTuvilik
 Tukku Tunumiusut KitaamiusutTúko
 Tukuma   Kitaamiusut
Tukumaq   KitaamiusutTukumaĸ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: 'aalassarissoq', 'qiilasoq', kajumissoq, qiimmattartoq', 'sullerissoq' ilaatigut 'ulapittoq' oqaluut ’tukumavoq’ aallaavigalugu. Ulluinnarni taaguutitut: Tukuma.

Aqqit tassunga assingusut tassaapput 'Qiimaaraq' ateq Kitaaneersoq, aamma 'Oqila' (oqilasooq), naalisarneralu Oqi.

Aamma takuuk niviarsiaqqat atiat Tukummeq.

Amerlassusii: Tukuma, pingasut ataallugit (niviarsiaqqat 01.01 2005 sioqqullugu DK-mi najugallit). Tukumaq, sisamat ataallugit (nukappiaqqat 01.01 2005 sioqqullugu nunani allani najugallit).
 Tulimaaq   KitaamiusutTulimâĸ
 Tulleq   KitaamiusutTugdleĸ
 Tulluartoq   KitaamiusutTugdluartoĸ
 Tunersuk   KitaamiusutTunersuk
 Tungutsiiannguaq   KitaamiusutTungutsîánguaĸ
 Tungutsiiaq   KitaamiusutTungutsîaĸ
 Tunukana   KitaamiusutTunukana
 Tuttorana   KitaamiusutTugtorana
 Tuugaaq   KitaamiusutTûgâĸ
 Tuukkaq   KitaamiusutTũkaĸ
 Tuullik   KitaamiusutTûgdlik
U
 Ueqqaaq   KitaamiusutUerĸâĸ
 Uerana   KitaamiusutUverana
 Uiaqoq   KitaamiusutUiaĸoĸ
 Uilulaq   KitaamiusutUilulaĸ
 Uisasoq   KitaamiusutUisassoĸ
 UjarakAvanersuarmiusut  KitaamiusutUjarak
 Ujaratsiaq   KitaamiusutUjaratsiaĸ
 Ujarneq Tunumiusut KitaamiusutUjarneĸ
 Ujoru   KitaamiusutUjoro
 Ujuuki   KitaamiusutJohannesUjûke
 Ukaleq   KitaamiusutUkaleĸ
 Ukaliusi   KitaamiusutUkaliuse
 Ukatu   KitaamiusutUkato
 Ulaaju   KitaamiusutUlâjo
UlaajukAvanersuarmiusut  KitaamiusutUlâjuk
 Oqaluttuatoqqani atorneqartartoq.

Isumaa: Ulaajuk tassa inuk inuutsimigut iluserissoq takkajaajulluni sillakullaasoq. Atit Ulaajuup naggueqatai tassaapput angutit arnallu Tunumi atigisartagaat Ulannaq aammalu Qavappiaat arnanut atiutaat Ulartoq. Taamatuttaaq angut 1881-imi Alluitsumi kuisittoq kalaallisut ateqaqqaarsimagaluarpoq ima: Ulaasi.

Aamma tak.: Eri, Taorana (Daorana).
 Ulloriannguaq   KitaamiusutUvdloriánguaĸ
 UlloriaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutUvdloriaĸ
 Ulornaq   KitaamiusutUlornaĸ
 UluattooqAvanersuarmiusut  KitaamiusutUluagtôĸ
 Unaliina   KitaamiusutUnalîna
 Unalina   KitaamiusutUnalina
 UngaaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutUngâĸ
 Uniaq   KitaamiusutUniaĸ
 Unnaq   KitaamiusutÚnaĸ
 Uppik   KitaamiusutUgpik
 Usinna   KitaamiusutUsivna
Utertoq   KitaamiusutUtertoĸ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq. Paqumisunneq pissutigalugu qanga atermik nalinginnaq taaguinissaq utersigineqarneq ajorpoq, taamaammat ativia taanagu utersimanera pillugu taaguineq atinnguussimavoq ima: Utertoq.

Utertup pissuseqatigai atit makku: Angerla, Sinniisoq, aamma immaqa Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput.

Amerlassusii: Utertoq 15. Utertoκ 5 Allat: Utertunnguaq 11. Utertúnguaκ 4.
Uti   KitaamiusutUte
 Utertoq naalisarlugu. Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq. Paqumisunneq pissutigalugu qanga atermik nalinginnaq taaguinissaq ornigineqarneq ajorpoq, taamaammat ativia taanagu utersimanera pillugu taaguineq atinnguussimavoq ima: Utertoq. Utip pissuseqatigai atit makku: Utertoq, Angerla, Sinniisoq immaqalu Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput.
 Uunu   KitaamiusutÛno

Aterni ujarlerneq

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Inuit aqqinut tunngasut

Atissamik qinnuteqarniarpit?
Aqqit akuerisat ujarpigit?
Atuakkiaq: Kalaallit aqqi
Kalaallisut atsiiniarpit?
inuit_aqqi
Inuit Aqqinik Akuersisartunit imaqarniliat (2008-2014)
Oqaasiliortut_ikon nutaaq
Oqaasiliortunit imaqarniliat