Ateq ujaruk

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Atit ujakkamut naleqquttut

Atit naleqquttut nassaarisat 1573:
A | B | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
A
 Aagga    AgatheÃgga
 Aaggaali    AgatheÃggâle
 Aaggaataat    AgatheÃggâtât
 Aaggaati    AgatheÃggâte
 Aaja  Qavappiattut Âja
 Aajaajaq  Qavappiattut Âjâjaĸ
 Aajamaak  Qavappiattut Âjamâk
Aajaraq    Âjaraĸ
 Aqaat.
 Aajoora    Âjôra
 Aajorat Tunumiusut  Âjorat
Aaju   KitaamiusutÂjo
 Aqaat/kutannermit aallaaveqartoq.

Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit angajumik oqariaraluarneranit aallaaveqarpoq. Taaguutit tamakku ilaqutariit iluanni taamaallaat atorneqaqqaartarsimagaluarlutik maanna inuttut aamma atinnguussimalerput.

Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku: Uka, Aka, Kuka, Kuuka, Kaka aamma Kaaka (nukamit), Aaqa (aleqa) il.il.

Amerlassusii: Aaju 21. Âjo 8.
Aajunnguaq   KitaamiusutÂjúnguaĸ
 Aqaat/kutannermit aallaaveqartoq.

Isumaa: Aaju meeraaqqap oqalulerlaap kutattumik taasineranit aallaaveqarpoq, meeqqap angajumik oqariaraluarneranit. Taaguutit tamakku ilaqutariit iluanni taamaallaat atorneqartaraluarlutik maanna inuttut aamma atinnguussimalerput.

Kutannermit aallaaveqarlutik atit taamaattut arlaqarput, soorlu qatanngutigiit akornanni taaguutaasartut makku:: Uka, Kuka, Kaka & Kaaka (nuka), Aaqa (aleqa) il.il.

Amerlassusii: Aajunnguaq 8. Âjúnguaĸ <4.
 Aaka    Âka
 Aakaja  Qavappiattut Âkaja
Aakasik  Qavappiattut Âkasik
 Aqaat.
Kalaallit killormut isumaqartillugu atortarpaat. Uiguut -kasik aterni atorneqarajuppoq, soorlu Aqqalukasik, Unaakasik, Aakasak.
 Aakeeq Tunumiusut  Âkêĸ
Aakkuluk Tunumiusut  Ãkuluk
 Aqaat.

Isumaa: Meeqqanut aqaariaaseq. Makku assigai: Aannguaq, Iinnguaq, Aakasik, Kuluk, Iikkila (Ikila), Itaara, Itajaraq, Maaraq, Maannguaq, Nguaq il.il.

Amerlassusii: Aakkuluk <4. Aakkulu <4. Ãkulo <6.

Pissuseqatai: Aakulu (Tunumiusut).
 Aakooq Tunumiusut  Âkôĸ
Aakulu Tunumiusut  Âkulo
 Aqaat.

Isumaa: Meeqqanut aqaariaaseq. Makku assigai: Aannguaq, Iinnguaq, Aakasik, Kuluk, Iikkila (Ikila), Itaara, Itajaraq, Maaraq, Maannguaq, Nguaq il.il.

Pissuseqatai: Aakkuluk. Aakkulu.
 Aalaaraq   KitaamiusutÂlâraĸ
 Aalari   KitaamiusutÂlare
 Aaliilu    Âlîlo
 Aaliit    AliceÂlît
 Aalissi    AliceÂlíse
 Aalu   KitaamiusutÂlo
 AamaAvanersuarmiusut  KitaamiusutAuma
 Aamannguaq    Aumánguaĸ
 Aamaq   KitaamiusutAumaĸ
 Aanaaraq    Ânâraĸ
 Aanasiina    Hansine /HansigneÂnasîna
 Aani    AneÂne
 Aani Mariia    Anne-MarieÂne-Marîa
 Aani-Mariia    Anne-MarieÂne-Marîa
 Aani-Suffia    Ane-SofieÂne-Suvfia
 Aanissi    AgnesÂníse
 Aanitsi Tunumiusut  Ânitse
 Aanngiiuk Tunumiusut  Ãngîjuk
 Aannguaraarsuk  Qavappiattut Ãnguarârssuk
 Aansiina    HansineÃnsîna
 Aansu    Ane SofieÂnso
 Aantuunitta    Antoinette / AntonetteÃntûníta
Aappalittoq Tunumiusut  Augpaligtoκ
 Tunumiusut

Isumaa: Aappaluttoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Aamma takukkit: Aappalittuatsiaq, Kajoq, Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik, Qernertoq aamma Qorsuk.
Aappalittuatsiaq Tunumiusut  Augpaligtuatsiaκ
 Tunumiusut.

Isumaa: Aappaluttoq kusanartoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Kajoq, Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik, Qernertoq aamma Qorsuk.
 Aaqa    Âĸa
 Aaqaaraq    Âĸâraĸ
 Aarna    
 Aarnguaq  Qavappiattut Ârnguaĸ
 Aarnuaq  Qavappiattut Ârnuaĸ
 Aarsu    Ârsso
 Aarsuatsiaq   KitaamiusutÂrssuatsiaĸ
 Aartaajik Tunumiusut  Ârtâjik
 AaruAvanersuarmiusut   Aero
 AarunaAvanersuarmiusut  KitaamiusutÂruna
 AarutAvanersuarmiusut   Aerut
 Aati   KitaamiusutÂte
 AatiitaaqAvanersuarmiusut   Âtîtâĸ
 Aatiitta    Âtĩta
 AatitaaqAvanersuarmiusut   Âtitâĸ
 Aatitta    Âtíta
 Aatsuk   KitaamiusutÂtsuk
 Aatsuku Tunumiusut  Âtsuko
 Aavaarteq Tunumiusut  Auvârteĸ
Aaviaaja Tunumiusut  Âviâja
 Nalitsinni niviarsiaqqanut atiulerpoq. Qanga angutit aamma ateraat. Tunumiutut atioqqaarpoq. Ilaqutariit iluanni taaguut (slægtskabsbetegnelse)

Isumaa: "illortaaq" imalt. "illuusaq" Tunumiusut nagguik 'aaviaar-'. nagguigalugu.
 Abella    AbellaAbella
AeruAvanersuarmiusut   Aero
 Avanersuarmit.
Oqaasitoqaq Inuktitut Iñupiatullu suli atorneqartoq airuq (angerlartoq) nagguigisinnaavaa, imalt. ateq Arruttaq naalisarlugu, Inuktitut: airujjaq.
 AerunaAvanersuarmiusut   Aeruna
 AerutAvanersuarmiusut   Aerut
 Affaaraq   KitaamiusutAvfâraĸ
 Aggu    August / Augustinus / Augusta / AugustineAvgo / Augo
 Aggusta    AugustaAvgusta
 Aggustiina    AugustineAugustîna
 Aguna   KitaamiusutAguna
 AimaAvanersuarmiusut   Aima
 AimannguaqAvanersuarmiusut   Aimánguaĸ
 AininaaqAvanersuarmiusut   Aininâĸ
 Ainu    AinoAino
 AisivakAvanersuarmiusut   Aisivak
 Aja   KitaamiusutAja
 Ajaaja   KitaamiusutAjâja
 Ajaajaq    Ajâjaĸ
Ajaana    Ajâna
 Ajaanap nagguigaa ilaqutariittut taaguut 'aja' imalt. avannaamiutoorlugu 'ajaa', taava Kalaallit atsiisarnerminni atiunera ersersinniarlugu taaguummut, atermut oqaatsimulluunniit uiguunneqartartoq -na kingulliullugu.

Ateq Ajaana atsiuttakkat nutaanerit ilagaat 1999-ip missaani nalunaarsugaalersoq. Atip Ajaanap pissuseqataa tassaavoq: Ajaaja, tassani meeqqat taaguisarnerminni atortagaat -ja uigullugu, soorlu aamma ukunani Najaaja, Aviaaja il.il. taamaattoq.

Ilaqutariit iluanni taaguummit nagguilik.

Isumaa: Ajaanap nagguigaa ilaqutariittut taaguut 'aja' imalt. avannaamiutoorlugu 'ajaa', taava Kalaallit atsiisarnerminni atiunera ersersinniarlugu taaguummut, atermut oqaatsimulluunniit uiguunneqartartoq -na kingulliullugu.
 Ajaanngua    Ajãngua
 Ajaattoq Tunumiusut  Ajáitoĸ
 Ajaattu Tunumiusut  Ajáito
 Ajaatu Tunumiusut  Ajâto
 Ajanu    Ajano
 Ajapa    Ajapa
 Ajorna    Ajorna
 Ajuina   KitaamiusutAjuina
 Aka   KitaamiusutAka
 Akaaka    Akâka
 Akalak    Akalak
 Akaluuna    Akalûna
Akannguaq   KitaamiusutAkánguaĸ
 Aqaat.
Isumaa: Ilaqutariit iluanni taaguut Nuka qatanngutit arlaata kutattumik taallugu Aka, uiguuserlugu -nnguaq.
 Akapiita    AgapetaAgapêta
 Akartaa   KitaamiusutAkartâ
 Aki    Ake
Akik  QavappiattutKitaamiusutAkik
 Qavappiaat nukappiaqqanut atiat.
Kitaani niviarsiaqqat atiat.
Akisooq   KitaamiusutAkisôκ
 Nalitooq.

Isumaa: Nalitooq.

Pissuseqatai: Akisuunnguaq, Aki (naalisarlugu).

Amerlassusii: Akisooq 34 (Nunatsinni). Akisooq 32 (DK-mi). Akisôκ 21.
Akisuunnguaq    Akisũnguaĸ
 Isumaa: Nalituunnguaq.

Pissuseqatai: Akisooq, Aki (naalisagaq).

Amerlassusii: Akisuunnguaq 7. Akisũnguaĸ 4.
AkitseqAvanersuarmiusut   Akitseĸ
 Isumaa: "Naliitsoq".

Assinga: Akitsinnguaq. Taanna aterineqartuni nalinginnaanerpaavoq.
 Akitsi    Akitse
 AkitsinnguaqAvanersuarmiusut   Akitsínguaĸ
 Akkajuk  Qavappiattut Ákajuk
 Akoq Tunumiusut  Akoĸ
 Akulersaq    Akulersaĸ
 Akulleq    Akugdleĸ
 Akulluana   KitaamiusutAkuvdluana
 Akulluina  Qavappiattut Akutdluina
 AkulukAvanersuarmiusut   Akuluk
 Akunnguaq   KitaamiusutAkúnguaĸ
 Alaakkilli    RakelAlãkitdle
 AlalaqAvanersuarmiusut   Alalaĸ
 Alaqa  Qavappiattut Alaĸa
 Alasuaq   KitaamiusutAlasuaĸ
Alata    Alata
 Alataq aamma Alatannguaq naalisarlugu.
 Alatannguaq    Alatánguaĸ
 Aleqa   KitaamiusutAleĸa
 Aleqaaraq   KitaamiusutAleĸâraĸ
 Aleqannguaq   KitaamiusutAleĸánguaĸ
 AleqasinaAvanersuarmiusut   Aleĸasina
 AleqasinnguaqAvanersuarmiusut   Aleĸasínguaĸ
 AleqatsiaqAvanersuarmiusut   Aleĸatsiaĸ
 Ali    Ale
 Aliaana    AlianaAliâna
 Aligioq   KitaamiusutAligioĸ
 Aliisi    AliceAlîse
 AlikaAvanersuarmiusut   Alika
 Aliku    Aliko
 AlingnaluaqAvanersuarmiusut   Alingnaluaĸ
 AlingnalukAvanersuarmiusut   Alingnaluk
 Allaq    Avdlaĸ/Agdlaĸ
 Allerunnguaq  Qavappiattut Agdlerúnguaĸ
Alliaq    Atdliaĸ
 Alliaq tassa allequtaq. Qanga ameq, ivikkat, paarnaqutit allequtsiunneqartartut taaneqartarput alliamik, taamatullu umiap naqqani itsat (toqqup ilupaqutai ammit) imalt. qisuit aamma alliamik taaneqartarput. Kalaallisut aqqit arlalissuit ulluinnarni atortut taaguutaannit aallaaveqartarput, assersuutigalugu allissap pissuseqataa ateq Milliaq isumaqarpoq nerisassanut allequtaq.

Alliaq Qooqa pillugu oqaluttuami 1970-ikkunni 80-ikkunnilu nuannarineqaqisumi tassaavoq Qooqap aanaa, arnaq peqqissaarluinnartoq, ilisimatooq iggarissorlu.
 Allinna   KitaamiusutAgdlína
 Allisuna   KitaamiusutAgdlisuna
 Allu    Agdlo
 AloqisaaqAvanersuarmiusut   Aloĸisâĸ
 Altoora    HaldoreAltôra
 Altoori    HaldoreAltôre
 Amaalia    AmalieAmâlia
Amaalik   KitaamiusutAmâlik
 Amaalik arnat angutillu aterisarsimavaat. Arnat meeqqamik amaallit, aamma miteq angutiviaq qaqujummik ilaatigut pineqartartoq inunnut atsiunneqartarsimavoq.
 AmaannalikAvanersuarmiusut   Amáunalik
 Amaartivat Tunumiusut  Amârtivat
 Amaatilik  Qavappiattut Amautilik
 Amajeq  Qavappiattut Amajeĸ
 Amalia    AmalieAmalia
 Amangaannaq Tunumiusut  Amangáinaĸ
 Amataq   KitaamiusutAmataĸ
 AmaunnalikAvanersuarmiusut   Amaúnalik
Ameraq   KitaamiusutAmeraĸ
 Isumaa: orpiup ameraa, nassuup ameraa
 Amersaq Tunumiusut  Amersaĸ
AminnguaqAvanersuarmiusut   Amínguaĸ
 Isumaa: Ameq. Kalaallit aqqini atitut nalinginnaapput aqqit amermik nagguillit. Tamannalumi aamma tupinnanngilaq, qanga ameq inuuniarnitsinnut iluaqussuuvoq pinngitsoorsinnaanngisarput. Taamaammat inunnut atsiutissallugu atorluarneqartarsimavoq. Atit makku amermik nagguillit Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni siumugassaapput: Ameq, Ameraq (ameq, qalipak imalt. qalipaat) aamma Amersaq (qaleruaq nungullarnikoq, piiagaq).

Amerlassusii: Aminnguaq 21. Amínguaĸ 15.
 Amiuna    Amiuna
 Amma    AmalieÁma
 Ammaalia    AmalieÁmâlia
 Ammak    AmalieÁmak
 Ammaloqisaaq   KitaamiusutAngmaloĸisâĸ
 AmmikAvanersuarmiusut   Ámik
 Andora    Andora
 Aneerajik Tunumiusut KitaamiusutAnêrajik
 Angajooraq   KitaamiusutAngajôraĸ
 Angaju   KitaamiusutAngajo
 Angajulleq   KitaamiusutAngajugdleĸ
 Angajutsiaq    Angajutsiaĸ
Angerla   KitaamiusutAngerdla
 Isumaa: Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq, angerlartoq imalt. angerlartoqut, naalisarlugu Angerla. Taassuma pissuseqatigai atit makku: Utertoq, Sinniisoq, aamma immaqa Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput.

Kalaallit oqaluttuatoqaataanni angerlartussiaq arlalitsigut sammineqartarpoq toqugaluarluni uteqqittumut.

Allat: Angerlartoq 11. Angerdlartoκ 12. Angerlarneq <4. Angerlannguaq 33. Angerdlánguaκ 6. Angerlartunnguaq 7.

Amerlassusii: Angerla 48. Angerdla 38.
 Angerlannguaq   KitaamiusutAngerdlánguaĸ
 Angerlarneq  Qavappiattut Angerdlarneĸ
Angerlartoq   KitaamiusutAngerdlartoĸ
 Isumaa: 'angerlamut uteqqittoq'. Toqukkut qimagussimasoq atsiunneqarsimatillugu aqqa paqumigalugu taajumanagu taaguut imalt. inuk qaannamik ajunaassaguni utimut angerlaqqissinnaaqqullugu (angerlartussiaq) meeraanerminiilli aalajangersimasumik iliuuseqarfigisarsimasaq (tak. oqaluttuaq "Avatarsuaq" uani: "Oqalualaartussaqaraluarnerpoq...", Atuakkiorfik 1996, q. 233-237).

Aamma takukkit: Angerla & Angerlarneq.

Alla: Angerlartunnguaq 7.

Amerlassusii: Angerlartoq 11. Angerdlarto? 12.
 Angiisiarteq Tunumiusut  Angîsiarteĸ
 Angiluk   KitaamiusutAngiluk
 Angisooq    Angisôĸ
 AnguaqAvanersuarmiusut   Anguaĸ
 Anna    AnnaÁna
 Anna-Liisa    Anne-LiseAnna-Lîsa
 Annaliisa    AnneliseAnnalîsa
 Anneq  Qavappiattut Angneĸ
 Annersaq   KitaamiusutAngnerssaĸ
Annga    Ánga
 Ilaqutariit iluanni taaguut.

Isumaa: Anngak, arnap qatanngutaata angutip qitornaa. (assingusut: qangiak/qangiaq: angutip qatanngutaata angutip qitornaa, nuaraluaq aamma ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.)
Anngalik   KitaamiusutÁngalik
 Ilaqutariit iluanni taaguut.

Isumaa: arnaq qatanngutimi angutip qitornaanik soralualik. (assingusut: qangiak/qangiaq: angutip qatanngutaata angutip qitornaa, nuaraluaq aamma ujoruk: qatanngutip arnap qitornaa.)

Uiguut -lik inuup atiatut atorneqartillugu isumaqartarpoq aarnuarinngikkuniuk toornarigaa.
 Anngilik  Qavappiattut Ángilik
 Anni    AnneÁne
 Anniita    AgneteAngnîta
 Anniitsi Tunumiusut  Agnîtse
 Anori    Anore
 Anorinnguaq    Anorínguaĸ
 Ansu    Ane SofieAnso
 Antaria    Andrea / AndrieAntaria
 Antora    AndoraAntora
 Antuinitta    Antoinette / AntonetteAntuiníta
 Antunitta    Antoinette / AntonetteAntuníta
 Antuunitta    Antoinette / AntonetteAntûníta
Anuik    Anuvik
 Atitut nutaaliaq

Nagguigai: anu (qimminut uniutip ilaa atisartagaq) aamma Anouk (europamiut aqqat)
 Apa    Apa
 Apaa   KitaamiusutApâ
 Apaajaq   KitaamiusutApaujaĸ
 Apannguaq   KitaamiusutApánguaĸ
 Aparti Tunumiusut  Aparte
 Apia   KitaamiusutApia
 Apileq   KitaamiusutApileĸ
 Apiluuna    ApiloneApilûna
 Appa   KitaamiusutAgpa
 Appaaq   KitaamiusutAgpâĸ
 AppaliapikAvanersuarmiusut   Agpaliapik
Apu    Apollus/AbeloneApo
 Kalaallit aqqat, Aputsiap naalisarnera imaluunniit
Europamiut angutinut aqqat Apollo kalaallisuunngorsarlugu imaluunniit arnat aqqat Abelone kalaalinngorsarlugu.
 Apuluunia    Apollonia / ApollonieApulûnia
 Apuluut    Apollonia / ApollonieApulût
Apunnguaq   KitaamiusutApúnguaκ
 Isumaa: Ateq Aputsiaq aallaavigisinnaavaa, kisianni aamma Europamiut aqqat Apollo kalaallit taggersuisarnerat naapertorlugu Apulu = Apu, -nnguarmik uiguuserlugu. Aamma arnat aqqat Abelone aallaavigisimasinnaavaa
 Aput    Aput
Aputsiaq   KitaamiusutAputsiaĸ
 Aputsiaq Nunatsinni atitut ilisimaneqarlualerunarpoq meeqqanut atuakkiaq Aputsiaq, nittaalannguaq kalaallisut 1984-imi saqqummermat. Tamanna sioqqullugu aamma qallunaatut saqqummerpoq 1970-imi Aputsiaq, det lille snefnug-imik qulequtaqarluni. Atuakkiortuuvoq fransked Nunatsinnut ilisimasassarsiortartoq Paul-Emile Victor (1907-1995). Atuagaq franskisut saqqummeqqaarpoq 1950-imi Apoutsiak, le petit flocon de neige-mik qulequtaqarluni.
Soorlu kalaallisut nutsernerani takuneqarsinnaasoq atuakkiortup nittaalannguamik isumaqarnerarpaa. Atuakkiortua naapertorlugu Tunumiunngooq ateraat. Siusinnerusukkut ateq taanna pillugu saaffiginnittoqarmat Oqaasiliortut siulittaasuat qallunaatut taaguutaanut naqqiissuteqarpoq, snefnugigooq kalaallisut ima taaguuteqarmat qanik qallunaatut snekrystalimik taassallugu piukkunnarnerugaluarpoq. Kisianni kalaallisut nutserisuata Isak Heilmannip Aputsiaq nittaalannguamik isumaqartillugu kalaallisuunngortissimavaa.
 Aputsuk Tunumiusut  Aputsuk
 Apuunnguaq    Apũnguaκ
 Aqaatilik  QavappiattutKitaamiusutAĸautilik
 Aqartina   KitaamiusutAĸartina
 AqattannguaqAvanersuarmiusut   Aĸátánguaĸ
 AqattaqAvanersuarmiusut   Aĸátaĸ
 Aqipi Tunumiusut  Aĸipe
 Aqisseq   KitaamiusutAĸigsseĸ
AqissiaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAĸigssiaĸ
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: Aqissip piaraa. Oqaluttuatoqaatitta ilisimalluarneqarnerpaat ilaata inuttaata pingaarnersaat ateqarpoq Aqissiaq. (Oqaluttuaq Tunersuarnit kingornussarisimagipput unnertarpaat naggueqatitta akornanni pigineqanngimmat, taamaallaat Canadap kitaata avannaani indianerit akornanni.)

Aqqit assingusut: Aqisseq aamma Aqissiarsuk.

Amerlassusii: Aqissiaq 29 (Nunatsinni), 21 (DK-mi), Aqigssiaq 8, Aĸigssiaĸ 12.
 AqissiarsukAvanersuarmiusut   Aĸigssiarssuk
 Aqqajuna   KitaamiusutArĸajuna
 Aqqanaatsiaq Tunumiusut  Arĸanâtsiaĸ
 Aqqarsaaq Tunumiusut  Arĸarsâĸ
 Aqqinaatsiaq Tunumiusut  Arĸinâtsiaĸ
 AqutakAvanersuarmiusut   Aĸutak
 Ara    Ara
 Araakkilli    RakelArãkitdle
 Araq    Araĸ
 Arfaaraq   KitaamiusutArfâraĸ
 Arfitsiaq   KitaamiusutArfitsiaĸ
Ari   KitaamiusutAre
 Isumaa: Serissap qeqqamiut aqaataat nukappiaqqanuunerusoq, inequnartoq, asasaq, erligisaq, s.i. Arivaraq. Ateq assingusoq aamma akuerisaniippoq: Ara, uuminngagooq naalisagaq: "asasara".
 Ariiggiit    ReginaArîggît
 Ariina    ArineArîna
 Arippikka    RebekkaArípíka
 Arivaraq   KitaamiusutArivaraĸ
 Arnaajuma   KitaamiusutArnaujuma
 Arnaaleq   KitaamiusutArnâleĸ
 ArnaalukAvanersuarmiusut   Arnâluk
 Arnaalunnguaq   KitaamiusutArnâlúnguaĸ
 Arnaaniaq   KitaamiusutArnauniaĸ
 Arnaannaq   KitaamiusutArnáinaĸ
 Arnaarannguaq   KitaamiusutArnâránguaĸ
 ArnaaraqAvanersuarmiusut  KitaamiusutArnâraĸ
 Arnaaratsiannguaq   KitaamiusutArnâratsiánguaκ
 Arnaati  Qavappiattut Arnaute
 ArnaattoqAvanersuarmiusut   Arnáutoĸ
 Arnaavaq   KitaamiusutArnavâĸ
 Arnaja    Arnaja
ArnajaaqAvanersuarmiusut   Arnajâĸ
 Isumaa: Arnajaraq. Atit ilaat taagorneqartuarnermikkut nipitigut nungullartarput, imalt. meeqqat akornaminni kutallutik taggerluisarnerannit pissuteqartumik, inersimasulluunniit aqassussillutik taaguisarnerannit allanngortarput.

Naqinneq r Arnajaraq-mi piugaluartoq ersiutit marluk akornanni “kivisimavoq” ersiutaa sivitsorluni Arnajaaq-nngorluni. Kalaallisut oqaatsini nipit ilaat aappersarissat “qitunnerusut” ersiutit marluk akornanniikkaangamik ilaanni “kivisarput” imalt. “ipisarput”, soorlu makkunani ujagaq -> ujaaq, ulimagaq -> ulimaaq, umiatsiaraq -> umiatsiaaq, uniagaq -> uniaaq il.il.

Atini nalunaarsugaatitsinni aamma Arnajaap pissuseqataanik peqarpugut, tassa Arnavaaq, uannga naggueqarsimanissaa ilimanarpoq: Arnavaraq.

Amerlassusii: Arnajaaq 6. Arnajâĸ 12.
 Arnajaraq   KitaamiusutArnajaraĸ
 Arnakattak    Arnakátak
 ArnakitsoqAvanersuarmiusut   Arnakitsoĸ
 ArnakitsorsuaqAvanersuarmiusut   Arnakitsorssuaĸ
 Arnakkak    Arnákak
 Arnakkuluk    Arnákuluk
 ArnakutsukAvanersuarmiusut   Arnakutsuk
 Arnaliaq   KitaamiusutArnaliaĸ
 ArnaluannguaqAvanersuarmiusut   Arnaluánguaĸ
 ArnaluaqAvanersuarmiusut   Arnaluaĸ
 Arnamaaq   KitaamiusutArnamâĸ
 Arnamineq    Arnamineĸ
 ArnannguaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutArnánguaĸ
 ArnannguarsuaqAvanersuarmiusut   Arnánguarssuaĸ
 Arnannguujuk    Arnángûjuk
 Arnaq   KitaamiusutArnaĸ
 Arnaqa    Arnaĸa
 Arnaqaq   KitaamiusutArnaĸaĸ
 Arnaqoq   KitaamiusutArnaĸoĸ
 Arnaqqi   KitaamiusutArnarĸe
 Arnaraa    Arnarâ
 ArnaraarsukAvanersuarmiusut   Arnarârssuk
 Arnaraatsiannguaq   KitaamiusutArnarâtsiánguaᴋ
 Arnaraatsiaq    Arnaraitsiaĸ
 Arnaraitsiaq    Arnaraitsiaĸ
Arnarissoq   KitaamiusutArnarigsoĸ
 Isumaa: Ilimagineqarsinnaagaluartoq "anaanagissoq" isumagissasoralugu, tutsuiginarneruvoq isuma una: “arnatut suliaalluartoq”.

Oqaaseq arnaq oqaatsinut assigiinngitsorpassuarnut nagguiusarpoq, kisianni kalaallit inuup kusanassusia taattorissusialu pillugit atsiisarnerat nalinginnaaqaaq, soorlu: Ulaajuk (iluserissoq), Angutitsiaq (angutitut pissuserissoq iluserissorluunniit), Taorana (takorannersoq), Pinnernaq, Eri (Eriarnaq avanersuarmiutut: nuannersoq, pinnersoq) il.il.

Amerlassusii: Arnarissoq 20 (Nunatsinni), 9 (DK-mi), Arnarigsoĸ (<5).
 Arnarsaq   KitaamiusutArnarsaĸ
 Arnartaq   KitaamiusutArnartaĸ
 ArnarulukAvanersuarmiusut   Arnaruluk
 ArnarulunnguaqAvanersuarmiusut   Arnarulúnguaĸ
 ArnaruniaqAvanersuarmiusut   Arnaruniaĸ
 Arnaseeraq    AgnesArnasêraĸ
 ArnatsiannguaqAvanersuarmiusut   Arnatsiánguaĸ
 Arnatsiaq   KitaamiusutArnatsiaĸ
Arnatuk   KitaamiusutArnatuk
 Oqaluttuatoqqani atiusartoq

Isumaa: Ateq Arnatuk oqaluttuatoqqat naapertorlugit uannga naggueqarpoq: arnattoq imalt. arnattartoq (anaanassarsiortoq), tassa ilutsinut uumasunullu assigiinngitsunut pulasaqattaariarluni arnamut pulariarluni inunngoqqittoq atinilu atuleqqillugu. Ateq Natuk tassanngaanniit naggueqarsimasinnaavoq.
 Arnatuunnguaq   KitaamiusutArnatũnguaĸ
 ArnauttoqAvanersuarmiusut   Arnáutoĸ
 Arnavaaq   KitaamiusutArnavâĸ
 Arnavaraq   KitaamiusutArnavaraĸ
 Arnaviaq   KitaamiusutArnaviaĸ
 Arnavik    Arnavik
 Arnavinnguaq   KitaamiusutArnavínguaĸ
 Arnisaq   KitaamiusutArnissaĸ
 Arpallak   KitaamiusutArpatdlak
 Arsugaq    Arsugaĸ
 Artaajik Tunumiusut  Artâjik
 Artajik Tunumiusut  Artâjik
Asa    AsserAsa
 Naalisagaq, nagguimmit uannga: asa-, soorlu asavaa, asanaq, asasaq.
 Asana    Asana
 Asanannguaq    Asanánguaĸ
 Asasaq    Asassaĸ
 Asiaq   KitaamiusutAsiaĸ
Asiarpak   KitaamiusutAsiarpak
 Naasup atia.
nagguitoqarsuaq 'atyar' paarnamik isumalik nagguigalugu naasumut atinnguussimasoq (platanthera hyperborea), uiguut -pak tassa -vik, ilimanarpoq nagguimmut uunga serngussimasoq asi- (inuilaaq).
 Asii   KitaamiusutAsê
 Asiineq Tunumiusut  Asîneĸ
 Assagaq   KitaamiusutAgssagaĸ
 Assagiaq  Qavappiattut Agssagiaĸ
 Ataana    
 Atagunnguaq  Qavappiattut Atagúnguaĸ
 Atana    Atana
AtanganaAvanersuarmiusut   Atangana
 Avanersuarmi atiunerusoq.

Isumaa: Ateq Atangana ilimanarpoq ima isumaqassasoq: 'qitornani kisinngoruttutuaq', tassa allanik qatannguteqartarsimagaluarluni taakku tamarmik toqusarlutik kisimi atalersutuaq.

Nunatta Kitaani meeqqat taamatut kisinngorussimasut ima taasarpaat "Atamertaq" (takuuk Samuel Kleinschmidt: "Den grønlandske Ordbog, 1871, q. 52.), kisianni atamertaq atiusutut sumiluunniit nalunaarsorsimanngilaq, taamaallaat "Pituaq" Kitaani atiusutut kisimi. Atanganap atiunera ersersinniarlugu uiggiuttagaq -na atorneqarpoq (Atangat+na).

Atiuneratut uiguutaanik uiguusernagit: Atangat 3.
 Atataq    Atataĸ
 AtiiAvanersuarmiusut   Atê
 Atsa   KitaamiusutAtsa
 Atsaaja    Atsâja
 Atsaajik Tunumiusut  Atsâjik
 Atsaaka   KitaamiusutAtsâka
 Atsaaraq   KitaamiusutAtsâraĸ
 Atsanngu    Atsángo
 Atsarajik Tunumiusut  Atsarajik
 Atsiaq    Atsiaĸ
 Atsuku Tunumiusut  Atsuko
 Attaaja    Átâja
 Attaki Tunumiusut  Átake
 Attanngu    Átángo
 Attiartertoq Tunumiusut  Agtiartertoĸ
 Attiinngitseq Tunumiusut  Agtĩngitseĸ
 Attu Tunumiusut  Agto
 Atunguuna   KitaamiusutAtungûna
 AtussukAvanersuarmiusut   Atugssuk
 AtussunnguaqAvanersuarmiusut   Atuvssúnguaĸ
 AtuvssunnguaqAvanersuarmiusut   Atuvssúnguaĸ
 Augo    AugustineAugo
 Avaalaqiak   KitaamiusutAvâlaĸiak
 Avaaraq   KitaamiusutAvâraĸ
 Avalak   KitaamiusutAvalak
 Avalequt   KitaamiusutAvaleĸut
Avaruna   KitaamiusutAvaruna
 Aqaat.

Isumaa: ‘Avaaq’ (avaarpoq) nagguigalugu meeqqanut aqaataaqqaarsimasoq, s.i. ‘avaannguaq’, ‘avaaruna’ Aqqit aqaataarpaluttut allat –runa-mik uiguutillit atiutitta ilaat makkuupput: Aaruna, Mikeruna, Tuaruna.

Nagguik ‘avaaq’ aallaavigalugu Kalaallit ateqartiterpoq, s.i.: Avaaraq, Avarunnguaq, Avaavak immaqalu Avva.
 Avarunnguaq    Avarúnguaĸ
Aviaaja   KitaamiusutAviâja
 Nalitsinni niviarsiaqqat ateraat. Qanga angutit aamma ateraat. Tunumiutut atioqqaarpoq. Ilaqutariit iluanni taaguut (slægtskabsbetegnelse).

Isumaa: "illortaaq" imalt. "illuusaq" Tunumiusut nagguik 'aaviaar-' (aavik). nagguigalugu.

Pissuseqatai: Aaviaaja, Aaviaat, Aaviak, Aaviaq, Aviaq, Aavigannguaq immaqa aamma Avigiaq.

Amerlassusii: Aviaaja 86. Aviâja (Aviaja) 147.
 Aviaana    Aviâna
 AviakullukAvanersuarmiusut   Aviakutdluk
 Aviana   KitaamiusutAviana
 AvianngorneqAvanersuarmiusut   Aviángorneĸ
AviaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAviaĸ
 Nalitsinni niviarsiaqqanut atiulerpoq. Ilaqutariit iluanni taaguut (slægtskabsbetegnelse).

Isumaa: ilaqutaq. Nagguik 'aavik-' nagguigisimagunarlugu imalt. 'avik-' (affaq) "ilaqutariitsinniit nagguilik."

Amerlassusii: Aviaq 83. Aviaĸ: 18
 Aviina    Avîna
 Aviitsoq Tunumiusut  Avîtsoĸ
 Aviitsu Tunumiusut  Avîtso
 Avikkeeq Tunumiusut  Avigkêĸ
 Aviluannguaq    Aviluánguaĸ
 Aviula   KitaamiusutAviula
 AvoortungiaqAvanersuarmiusut   Avôrtungiaĸ
Avu    Avo
 Avoortungiaq naalisarlugu
B
 Balikka    FrederikkeBalíka
 Bassi    BatsebaBáse
 Batsi    BatsebaBatse
 Bea    BeateBea
 Bendo    BenedikteBendo
 Bertiliina    BertelineBertilîna
 Bertiliit    BertelineBertilît
 Biggi    Birgitte / BirgitheBiggiĸ
 Biibi    FøbeBibe
 Biina    JakobineBîna
 Bikki    Birgitte / BirgitheBíke
 Bitti    PetrineBíte
 Bola    BoletteBola
 Bolatta    BoletteBolatta
 Bula    BoletteBula
 Buuti    BodilBûte
 Buutili    BodilBûtile
D
Digaajaat Tunumiusut  
 Tunumiut aqqat Tikaajaat taaneqartarnera malinnerullugu allataavoq.
 Dorthinnguaq    DortheDorthínguaĸ
E
 Eela    EllenÊla
 Eeli    EliÊli
 Eeliit    EllenÊlît
 Eelisi    ElseÊlise
 Eerna    ErnaÊrna
 Eersta    EstherÊrsta
 Ella    EllaElla
 EqaasuaqAvanersuarmiusut   Eĸâsuaĸ
 Eqalleq  Qavappiattut Eqatdleĸ
 EqariusaqAvanersuarmiusut   Eĸariussaĸ
 EqariusarsuaqAvanersuarmiusut   Eqariussarssuaĸ
 EqilanaAvanersuarmiusut   Eĸilana
 EqilatAvanersuarmiusut   Eĸilat
 Eqqaaraq  Qavappiattut Erĸâraĸ
 Eqqalaak   KitaamiusutErĸalâk
 Eqqimmaalaaq Tunumiusut  Erĸingmaulâĸ
 Eqqitsumma Tunumiusut  Erĸitsúma
 Eqqumaq   KitaamiusutErĸumaĸ
 Ernguta   Kitaamiusut
 Erngutaaraq    Erngutâraĸ
 Erngutannguaq    Erngutánguaĸ
 Erngutaq    Erngutaĸ
 Ernuta    Ernuta
 Ernutaaraq    Ernutâraĸ
 Ernutannguaq    Ernutánguaĸ
 Ernutaq    Ernutaĸ
 Evnike    EvnikeEvnike
F
 Fariitarikka    FrederikkeFarîtaríka
 Fiia    FieFîa
 Fikka    FrederikkeFíka
 Frederikka    FrederikkeFrederíka
G
 Gundel    Gundel
H
 Hanne    HanneÁna
 Hanni    HanneHáne
 Hansiina    HansineHansîna
 Heidi    HeidiHeidi
 Helle    HelleHelle
 Hinni    HenrietteHíne
I
 Iaajannguaq    Iâjánguaĸ
 Iaktuluk    GertrudIaktuluk
 Iansiina    JensineIansîna
 Iarti    GertrudIarte
 Iartiva Tunumiusut  Iartiva
 Iartru    GertrudIartro
 Iarturu    GertrudIartuřo
 Iattuluk    GertrudIátuluk
 Iddimanngiiu Tunumiusut  
 Iiarsilarteq Tunumiusut  Iarsilarteĸ
 Iikajippaat Tunumiusut  Îkajípât
 Iikiitsoq Tunumiusut  Îkîtsoĸ
 Iikiitsu Tunumiusut  Îkîtso
 Iikkajippaat Tunumiusut  Ikâjípât
 Iikkuluk    Ĩkuluk
 Iiliina    Îlîna
 Iilik    EliÎlik
 Iilikka    HelgaÎlíka
 Iilinni    EllenÎlíne
 Iilisi    ElseÎlise
 Iillat    EllenÎtdlat
 Iilsi    ElseÎlse
 Iilta    HildaÎlta
 Iiluuna Tunumiusut  Îlûna (Êlôna)
 Iimaajik Tunumiusut  Îmâjik (Êmâjik)
 Iingarteq Tunumiusut  Îngarteĸ
 Iingili    IngridÎngile
 Iingka    IngaĨngka
 Iinnguaq   KitaamiusutĨnguaĸ
 Iintariina    HendrineÎntarîna
 Iinuuna    Înûna
 Iippiimia Tunumiusut  Eufemia
 Iisimaleq Tunumiusut  Îsimaleĸ
 Iisimmaaq Tunumiusut  Îsímâĸ
 Iista    EsterÎsta
 Iita    IdaÎta
 Iitajaraq Tunumiusut  Îtajaraĸ
 Iiti    Hedvig / HedevigÎte
 Iitivik    HedvigÎtivik
 Iitui    HedvigÎtue
 Iiva    Edvard / EvaÎva
 Ijaajannguaq    Ijâjánguaĸ
 Ijangaatseq    Ijangâtseĸ
 Ijangatseq    Ijangatseĸ
 Ijeraaq Tunumiusut  Ijerâĸ
 Ikaalaakitseq Tunumiusut  Ikâlaukitseĸ
 Ikilana    
 Ikilluaq   KitaamiusutIkitdluaĸ
 Ikimaleq Tunumiusut  Ikimaleĸ
 Ikinngut   KitaamiusutIkíngut
 Ikitannguaq  Qavappiattut Ikitánguaĸ
 Ikiumaguaq   KitaamiusutIkiumaguaĸ
 Ikiuna   KitaamiusutIkiuna
 Ikuma    Ikuma
 IlaatsoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutIlaitsoĸ
 IlaatsukAvanersuarmiusut   Ilaitsuk
 IlaatsunnguaqAvanersuarmiusut   Ilaitsúnguaĸ
 IlaitsoqAvanersuarmiusut   Ilaitsoĸ
 IlaitsukAvanersuarmiusut   Ilaitsuk
 IlaitsunnguaqAvanersuarmiusut   Ilaitsúnguaĸ
 Ili    ElisaIle
 Iliinna    HeleneIlĩna
 Iliisa    Elisa / EliseIlîsa
 Ilikkajippaat Tunumiusut  Ilíkajípât
 Ililia    Lydia
 Ilina    HeleneIlina
 Ilisimmaaq Tunumiusut  Ilisímâĸ
 Ilisipat    ElisabethIlisipat
 Iliu    EleonoraIliu
 Iliunnoora    EleonoraIliúnôra
 Iliunnuula    EleonoraIliúnûla
 Iliunnuut    EleonoraIliúnût
 Illiooq    EleonoraItdliôĸ
 Illioq  Qavappiattut EleonoraItdlioĸ
 Ilummaaluk Tunumiusut  Ilungmâluk
Imajuik   KitaamiusutImajuik
 Isumaa: Oqajuik. Nipaarluk. (Meeraq) qiaqanngitsoq.

Oqaaseq naggueqataa: Imaarluuvoq; nipaappoq.
 Imi    EmilieIme
 Imiilia    EmilieImîlia
 Iminnguaq    Imínguaĸ
 Imma    EmmaÍma
 Immikeeraq    EunikeÍmikêraĸ
 Imoqqalak Tunumiusut  Imorĸalak
 InalliaqAvanersuarmiusut   Inatdliaĸ
InalukAvanersuarmiusut   Inaluk
 Avanersuarmiit aallaaveqartoq.

Isumaa: Inalukkap amia. Siulivut piniakkanik inuussuteqartuugamik atit inuup nersutilluunniit timaata taaguutaannit aallaavillit atorneqartut nalinginnaasuupput, ingammik qangaanerusoq, soorlu makku: Iggiaq, Oqaq, Tulimaaq (najungasoq), Seeqquaq, Saneraq, Qalaseq, Qiteq, Qutuk, Taleroq, Tajaq, taassumalu pissuseqatai atitut uigunnilersukkat: Tajarana aamma Tajarina.

Aammattaaq Inalutut taaguutit timip iluani pisattanut taaguutit atitut atorneqartartut makku ingammik qanga atiupput Aqajaroq, Ivalu (Ujalu), Neqi, Puak, Puiaq (timmissap naavata ilaa), Saaneq, Tartu il.il. Atit taaneqartut taakku tamaasa akuerisatut nalunaarsukkaniittuutigaavut.

Amerlassusii: Inaluk 53 (amerlanerit 1989-ip kingorna inuusut).

Danmarkimi Inaluk: 26.
 InalunnguaqAvanersuarmiusut   Inalúnguaĸ
 Inequ   KitaamiusutIneĸo
 Inequna    Ineĸuna
 Inequnaaluk   KitaamiusutIneĸunâluk
 Inequnaaraq    Ineĸunâraĸ
 Inka    IngaInka
 Inna    HenrietteÍna
 Innaalik Tunumiusut  Ivnâlik
 Innaliatta    HenrietteÍnaliáta
 Innariatta    HenrietteÍnariáta / Ingnariáta
 Inneruulaq   KitaamiusutIngnerûlaĸ
 Inngeri    IngerÍngere
 Inngi    IngerÍnge
 Inngi-Liisa    Inge-LiseÍnge-Lîsa
 Inngiliita    HenrietteÍngilîta
 Inngipooq    IngeborgÍngipôĸ
 Inniki    Eunike / EvnikeÍnike
 Inooraq   KitaamiusutInôraĸ
 InoqusiaqAvanersuarmiusut   Inoĸussiaĸ
 InugaarsukAvanersuarmiusut   Inugârssuk
 Inuina   KitaamiusutInuina
 Inuinnaq  QavappiattutKitaamiusutInuínaĸ
 Inuk   KitaamiusutInuk
 Inukkuluk   KitaamiusutInúkuluk
 Inukuaq  Qavappiattut Inukuaĸ
 Inumina    Inumina
 Inungasoq   KitaamiusutInungassoĸ
 Inunnguujuk  Qavappiattut Inúngûjuk
 Inuppaaq    Inugpâĸ
 Inuppaluk    Inugpaluk
Inutsiaq    Inutsiaĸ
 Aqaataaqqaarsimagunartoq.

Isumaa: Inuk pitsaasoq, kusanartoq (takorannersoq), iluatinnartoq, pissuserissoq, aakajaaq aamma paarlattuanik Nunatta avannaarpiaani naggueqatittalu akornanni isuma una attattarpaa: annikitsoq, mikisoq.

Amerlassusii: Inutsiaq 11. Inutsiannguaq 4.
 InuttaqAvanersuarmiusut   Inugtaĸ
 InuugukAvanersuarmiusut   Inûguk
 Inuujooq    Inûjôĸ
Inuula    Inûla
 Nutaaliorluni atsiussaq.
Inuuna    Inûna
 Aqaat.

Isumaa: Inuuna aqqit nutaanerit ilagaat ukiuni kingullerni aatsaat nalunaarsorneqarsimasoq. Ateq aqaatitut pissuseqarpoq aternut makkununnga eqqaanarluni: Unuuna, Unuunu, Inuunu (immaqa Nuunumiit) aamma Iluuna.

Amerlassusii: Inuuna 6 (tamarmik 80ikkunni inunngortut). Inuna 5 (tamarmik 70-ikkunni inunngortut). Ilimanarpoq Inuna allattaasitoqqamit unaassagaluartoq: Inûna.
 Ioquutsaaq Tunumiusut  Ioĸûtsâĸ
 Iparaq   KitaamiusutIparaĸ
 Ipeqqiaq  Qavappiattut Iperĸiaĸ
 Iperaq  Qavappiattut Iperaĸ
 Ippeqiaq   KitaamiusutÍpeĸiaĸ
 Isaagiak   KitaamiusutIsaugiak
 Isavioq   KitaamiusutIsavioĸ
 Iserpalik Tunumiusut  Iserpalik
 IsigaitsoqAvanersuarmiusut   Isigaitsoĸ
 Isigiak   KitaamiusutIssigiak
 IsinnguaqAvanersuarmiusut   Issínguaĸ
 Isiutaq   KitaamiusutIssiutaĸ
 Isortaq   KitaamiusutIsortaĸ
 Istaali    Istâle
 Isuluaq   KitaamiusutIsuluaĸ
 Itaara  Qavappiattut Itâra
 Itajaraq   KitaamiusutItajaraĸ
 Itsiaq  Qavappiattut Itsiaĸ
 Itsiikkaat Tunumiusut  Itsĩkât
 Itta   KitaamiusutÍta
 Ittimanngiiuk Tunumiusut  Ivtimángîjuk
 IttussaarsuaqAvanersuarmiusut   Ítússaarsuaĸ
Ivaana    Ivâna
 Isumaa: Ivaanap oqaaseq 'ivaaq' nagguigaa, tassa ivasaq. Timmissat manniliaminnik ivasarput. Ivaaq ilaanni inunnut atorneqartarpoq kissasserlugu asattuulluguluunniit ivasimasamut.

Atip kingullequtaa -na tassaavoq atiuneranik ersersitsisoq. Tamanna naggueqatigiit tamarmik akornanni atini nalinginnaavoq. Aviaq + na = Aviana. Amajut + na = Amajuna. Navarat + na = Navarana. Aqarti + na = Aqartina il.il. Taamaalilluni Ivaaq+na = Ivaana.

Pissuseqatai: Ivaaq, Ivaneq (ivasimasoq/ivaneqarsimasoq), Ivaaraq. Aqqit oqaluttuatoqqani atorneqartut suli nalunaarsugaatitsinnut ilanngunneqarsimanngitsut: Ivaasaq, ilaatigut angakkup arnap 1700-kkunni Qeqertarsuup eqqaani najugaqarsimasup aqqa, aamma Tunumiut oqaluttuatoqaanni inuttaasimasut: Ivalimaaq (ivallaqqissoq) aamma Ivaniisaq (Ivaneq-mut assingusoq).

Amerlassusii: Ivaana 7, Ivana 6.
Ivaaq   KitaamiusutIvâĸ
 Isumaa: Ivaaq isumaqarpoq ivasaq. Timmissat manniliaminnik ivasarput. Ivaaq ilaanni inunnut atorneqartarpoq kissasserlugu asattuulluguluunniit ivanninnermut.

Pissuseqatai: Ivaneq, Ivaaraq aamma atiunera ersersinniarlugu -na-mik kingulleqqiusigaq Ivaana.

Aqqit oqaluttuatoqqani atorneqartut suli nalunaarsugaatitsinnut ilanngunneqarsimanngitsut: Ivaasaq, ilaatigut angakkup arnap 1700-kkunni Qeqertarsuup eqqaani najugaqarsimasup aqqa. Aamma Tunumiut oqaluttuatoqaanni inuttaasimasut: Ivalimaaq (ivallaqqissoq) aamma Ivaniisaq (Ivaneq-mut assingusoq).

Amerlassusii: Ivaaq 9. Ivâĸ <4.
Ivaaraq  QavappiattutKitaamiusutIvâraĸ
 Isumaa: Ivaaqqap oqaaseq 'ivaaq' nagguigaa, tassa ivasaq. Timmissat manniliaminnik ivasarput. Ilaanni Ivaaq inunnut atorneqartarpoq kissasserlugu asattuulluguluunniit ivanninnermut. Uani uiguut mikisorsiut -araq uiguusiullugu.

Pissuseqatai: Ivaaq, Ivaneq aamma Ivaana. Aqqit oqaluttuatoqqani atorneqartut suli nalunaarsugaatitsinnut ilanngunneqarsimanngitsut: Ivaasaq, ilaatigut angakkup arnap 1700-kkunni Qeqertarsuup eqqaani najugaqarsimasup aqqa. Aamma Tunumiut oqaluttuatoqaanni inuttaasimasut: Ivalimaaq (ivallaqqissoq) aamma Ivaniisaq (Ivaneq-mut assingusoq).
IvalorsuaqAvanersuarmiusut   Ivalorssuaĸ
 Avanersuarmiit nagguilik.

Isumaa: Ivalu: ‘ujaloq’.

Amerlassusii: (allassimanngilaq)
IvaluAvanersuarmiusut   Ivalo
 Isumaa: ‘ujaloq’.

Amerlassusii: Ivalu 128. Ivalo 103.

Atit pissuseqatai: Ivalorsuaq
 Ivernaajik Tunumiusut  Ivernâjik
 Ivi    Ive
 Iviana    Iviana
IvikAvanersuarmiusut   Ivik
 Kinguliaq.

Isumaa: Ivigaq.

Amerlassusii: Ivik 77.

Pissuseqataa: Ivinnguaq 26. Ivínguaκ <4
 Ivikku   KitaamiusutIvíko
IvinnguaqAvanersuarmiusut   Ivínguaĸ
 Isumaa: nagguia ivik.

Amerlassusii: Ivinnguaq 26. Ivíngua? <4. Pissuseqataa: Ivik 77
 Ivorni    YvonneIvorne
 Ivvii    Ívê
J
 Jaakupiina    JakobineJâkupîna
 Jaani    JanneJâne
 Jaaraq    Jâraĸ
 Jaati    Jâte
 Jakku    JakobineJáko
 Jarti    GertrudJarte
 Jartinnguaq    GertrudJartínguaĸ
 Jatsi    JetteJatse
 Jerti    GertrudJerte
 Jertinnguaq    GertrudJertínguaĸ
 Jitsi    JetteJitse
Joora    Jôra
 Angajooraq naalisarlugu.
 Jooriina    JørgineJôrîna
 Jorngu    Jorngo
 Juaanna    JohanneJuãna
 Juliaanna    JulianeJuliãna
 Jundo    JundoJundo
 Justiina    JustineJustîna
 Jutsi    JytteJutse
 Jutsiina    JustineJutsîna
 Juuli    JulianeJûle
 Juulia    JulieJûlia
 Juuliaanna    JulianeJûliãna
 Juustiina    JustineJûstîna
 Juusut    JustineJûsut
 Juutitta    JuditheJûtíta
 Juutu    JuthoJûto
K
 Kaajammat Tunumiusut  Kâjangmat
 Kaaka Tunumiusut KitaamiusutKâka
 Kaakaaq Tunumiusut  Kâkâĸ
 Kaakajik Tunumiusut  Kâkajik
 Kaala    Kaila
 Kaalat    KarenKâlat
 Kaaliina    KarlineKâlîna
 Kaanaq  Qavappiattut Kânaĸ
 Kaannisaat Tunumiusut  Káunisaut
 Kaaralutsuk Tunumiusut  Kâralutsuk
 Kaarat    KarenKârat
 Kaarnu    KarnoKârno
 Kaartaaq Tunumiusut  Kârtâĸ
 Kaasuarnaat Tunumiusut  Kâsuarnât
 Kaatiuut    Katje/KatjaKâtiût
 Kaatsaannaq Tunumiusut  Kâtsáinaĸ
 Kaatsaaq   KitaamiusutKâtsaoĸ
 Kaatsiaaja    Kâtsiâja
 Kaatsiaajik Tunumiusut  Kâtsiâjik
 Kaatsuarnaat Tunumiusut  Kâtsuarnât
 Kaattuarpaasi Tunumiusut  Kãtuarpâse
 Kaavinnguaq   KitaamiusutKâvínguaĸ
 Kajaaraq   KitaamiusutKajâraĸ
 Kajaatsilik Tunumiusut  Kajaitsilik
KajoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutKajoκ
 Isumaa: Kajortoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
KajuAvanersuarmiusut  KitaamiusutKajo
 Naalisagaq

Isumaa: Uuminnga naalisagaq Kajoq (kajortoq). Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kajoq, Kajuaq, Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaalluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
Kajuaq   KitaamiusutKajuaκ
 Isumaa: Kajuartoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kaju, Kajoq, Kajuinna & Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
Kajuina   KitaamiusutKajuina
 Isumaa: Kajortuuginnartoq. Uani Kajuinna-p aappersariartaasa sivikillinera aamma pissuteqarsinnaavoq atinut uiggiuttagaq -na atorneqarmat. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kaju, Kajoq, Kajuaq, Kajuinna (naalisarneri).

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
Kajuinna   KitaamiusutKajuína
 Isumaa: Kajuinnartoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq & Kajuina.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
 Kaka    Kaka
 Kakalik   KitaamiusutKakalik
 Kakasaq   KitaamiusutKakassaĸ
 Kakatsak Tunumiusut  Kakatsak
 Kalistiaana    KristianeKalistiâna
 Kalistiaanna    KristianeKalistiãna
 Kalistiina    KristineKalistîna
 Kaluliit    KarolineKalulît
 Kamiila    KamillaKamîla
 Kamikkaq   KitaamiusutKamíkaĸ
 Kammammi   KitaamiusutKámáme
 Kammammii   KitaamiusutKámámê
 Kannuaq  Qavappiattut Kánuaĸ
 Karala    Karla / CarlaKarala
 Kariita    Grete /GretheKarîta
 Kariitarsi    KaretasKarîtarse
 Karistiaanna    KristianeKaristiãna
 Karistiina    KristineKaristîna
 Karla    Karla / CarlaKarla
 Karnana   KitaamiusutKarnana
 Kartaat    Kartât
 Kartaja  Qavappiattut Kartaja
 Karu    KarolineKaro
 Karuliina    KarolineKarulîna
 KassaalukAvanersuarmiusut   Kavssâluk
 KassaalussuaqAvanersuarmiusut   Kavssâlugssuaĸ
 Kassoq   KitaamiusutKagssoĸ
 Kassorluna   KitaamiusutKagssordluna
 Kasuartik Tunumiusut  Kasuartik
 Katinnguaq    KatiKatínguaĸ
 Katri    Katrine / KathrineKatre
 Katriina    Katrine / KathrineKatrîna
 Katsi    KattieKatse
 Katsingaaq Tunumiusut  Katsingâĸ
 Katta    Katrine / KathrineKáta
 Kattak    Katrine / KathrineKátak
 Kattaliina    Katrine / KathrineKátalîna
 Kattaliit    Katrine / KathrineKátalît
 Kattariina    Katrine / KathrineKátarîna
 Kattariit    Katrine / KathrineKátarît
 Keernaki Tunumiusut  Kêrnake
 Keersangaq Tunumiusut  Kêrsangaĸ
 Keerta    Gerda / GerthaKêrta
 Kerstinni    KirstenKerstíne
 Kiattuluk    GertrudKiátuluk
 Kigiuna   KitaamiusutKigiuna
Kigutaarnaq   KitaamiusutKigutârnaĸ
 Isumaa: Naasut pilunik imalt. kigutaarnat nagguiinik taaneqartartut paarnartaat taaneqartarput kigutaarnanik. Qallunaatut mosebølle-p (Vaccinium uliginosum) paarnartai taaniarneqartarput "blåbær."
 Kiiannguaq    Kîánguaĸ
 Kiiki    Kîke
 Kiimi    KimiKîme
 Kiissi    KirstineKĩse
 Kiista    KirstenKîsta
 Kiistat    KirstenKîstat
 Kiistiina    KirstineKîstîna
 Kilaala    KlaraKilâla
Kimmernaq   KitaamiusutKingmernaĸ
 Isumaa: Naasup Kimmernaqutinik taaneqartartup (Tyttebær - Vaccinium vitis-idaea) paarnai taaneqartarput Kimmernat. Ataasersiutinngorlugu Kimmernaq.
 Kimmeruaq   KitaamiusutKingmeruaĸ
 Kinguliaq   KitaamiusutKinguliaĸ
 Kinngatsak Tunumiusut  Kíngatsak
 Kirstiina    KirstineKirstîna
 Kista    KirstenKista
 Kitana    Kitana
 Kitannguaq    Kitánguaĸ
 Kitsaak  Qavappiattut Kitsâk
 Kitsi    KitteKitse
 Kittermi Tunumiusut  Kíterme
 Kitti    KitteKíte
 Kivikkaarnaat Tunumiusut  Kivíkârnât
 Kongkortia    KonkordieKongkortia
 Konkordia    KonkordieKonkordia
 Konkortia    KonkordieKonkortia
 Koorinnguaq    Kôrínguaĸ
 Korngkoortia    KonkordieKorngkôrtia
 Korni    Conny / KorneliusKorne
 Kriita    GreteKrîta
 Kristiina    KristineKristîna
 Kuali    GurliKuale
 Kuannia TunumiusutQavappiattut Kuánia
 Kuka   KitaamiusutKuka
 Kukka   KitaamiusutKúka
 Kukku Tunumiusut KitaamiusutKúko
 Kulu   KitaamiusutKulo
Kuluk   KitaamiusutKuluk
 Aqaat.

Naalisagaq.

Isumaa: Aqaatip aakkuluup iikkuluulluunniit uiguutaanit –kuluk. Aqarneq pissutigalugu meeqqalluunniit oqqarliorsimanera aallaavigalugu kippakunik atsiisarneq Kalaallit akornatsinni nalinginnaaqaaq, soorlu: Uka (Nuka), Kartaava (Nukartaava), Qunaaq (Inequnaaq) il.il.

Taamatuttaaq atip Kulu aallaavigaa uiguut aqaataasoq Kuluk aqaatit uku aallaavigalugit: aakkuluk imalt. iikkuluk imalt. unakkuluk.

Kalaallit aqqini aqaatit uiguutaannaagaluarlutik atinnguussimasut arlaqarput, soorlu makku: Mineq (unamineq/inumineq), Nguujuk (iinnguujuk), Natuk (unukunattuk), Palu (Pipaluk allaluunniit –palummik uiguutilik aallaavigalugu), Taaraq (itaaraq) allallu. Siorna aamma akuerisanut ilannguppoq Rulo (Rulu), aqaat Kulummut eqqaanartoq –ruluk aallaavigalugu atsiussaq.

Taaguutaannaat ilaqutariit iluanni atorneqartut aamma siumugassaasarput: Tsiakasik, Kasik, Kulooq (taannakulooq) Nguaq il.il.

Amerlassusii: Naak Kuluk niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiattut atorneqartaraluartoq, malunnartumik Kulunnguaq arnanut ateritissallugu tulluutsinneqartarsimavoq. Atinik nalunaarsuivimmi inuit ima amerlatigisut Kulummik Kulunnguarmillu ateqartuupput:

Kulummik atillit 59 (atitut siullertut 39 (angutit 31, arnat 8), sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu).

Kulunnguaq: 35 (atitut siullertut 26, tassani angutit 0, arnat 26, sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu), Kulúnguaĸ 24, angutit 0 arnat 15 sinneri atit aappaattut pingajuattut sisamaattullu ateralugu).
 Kulunnguaq   KitaamiusutKulúnguaĸ
 Kuluuna    
 Kummineq  Qavappiattut Kungmineĸ
 Kunnak Tunumiusut  Kúnak
 Kunnalik   KitaamiusutKúnalik
 Kunnana   KitaamiusutKúnana
 Kunngu    KonkordieKúngo
 Kunulik   KitaamiusutKunulik
 Kussaasaq   KitaamiusutKugsaussaĸ
 Kusuartik Tunumiusut  Kusuvartik
 Kutsornaq  Qavappiattut Kutsornaĸ
 Kutsunnguaq  Qavappiattut Kutsúnguaĸ
 Kuttaq   KitaamiusutKútaĸ
 Kutuk    Kutuk
 Kuuka   KitaamiusutKûka
Kuuna   KitaamiusutKûna
 Niviarsiaqqat (ilaannikkullu nukappiaqqat) atiat.

Isumaa: Arnaq imalt. nuliaq. Qallunaatsianiit oqaasersiatta ilaat, taaguut kona aallaavigalugu (985-1470). Kingusinnerusukkut europamiut arfanniat oqaloqatigisarnerini oqaaseq nalinginnarmik aamma atugaalersimasoq.

Oqaaseq 1654-imi qallunaap oqaluttuarisaanermik ilisimatuup Peder Hansen Resen-ip tyskisut kalaallisullu oqaatsinik katersaanni allanneqaqqaarpoq Kona (agnak). Ateq kujataani nalinginnaasumik atorneqaqqaarsinnarluni kitaanut avannaanullu siaruariartorsimagunarpoq.

Salomon von Hauen-ip Bergenimi 1654-imi qalipagaani kalaallit sisamat ilaat arnaq ‘Gunnelle’-mik ateqartinneqartoq tassaasimagunarpoq ‘Kuunalik’ qallunaap siutaanit tusaallugu taamatut allataq. Aammattaaq Nuup eqqaani 1743-mi arnap atia ‘Konnane’ (Kunnana) tassannga naggueqarsimasussatut ilimanarpoq.

Kuuna ilaannikkut angutit atiattut aamma siumugassaasarpoq (angutit aqqanillit ataallugit amerlassusillit taamatut ateqarput).

Amerlassusii: Kuuna 9. Kûna 25.
 Kuunngaaq Tunumiusut  Kũngâĸ
 Kuunstaansi    KonstanceKûnstânse
 Kuunu    Gudny/KunoKûno
 Kuutsak  Qavappiattut Kûtsak
L
 Laakki    RakelLãke
 Laali    Lâle
 Laannguaq    RahabLãnguaĸ
 Laarsiina    LarsineLârsîna
 Laatsiaq    RahabLãtsiaĸ
 Laava    LavraLâva
 Laavara    LauraLâvara
 Laila    Laila
 Liia    LeaLîa
 Liikkiit    RegineLĩkît
 Liili    LillianLîle
 Liilianni    LillianLîliáne
 Liina    LenaLîna
 Liisa    LisaLîsa
 Liisatti    LisetteLîsáte
 Liisitta    LisetteLîsíta
 Lîle    
 Lippikka    RebekkaLípíka
 Lispitsi    LisbethLispitse
 Lissi    LisLíse
 Luiisa    LouiseLuîsa
 Lutia    LydieLutia
 Luui    Ludvig / Louis / LouiseLûe / Lûve
 Luuiisa    LouiseLûvîsa
 Luuni    LoneLûne
 Luusa    RosaLûsa
 Luusiia    LucieLûsîa
 Luutsia    LydieLũtsia
 Luutsiia    LydieLũtsîa
M
 Maalat    MarenMâlat
 MaalaviaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutMâlaviaĸ
 Maalia    MarieMâlia
 Maalia-Kattaliit    Marie-KathrineMâlia-Kátalît
 Maaliaanna    MarianneMâliãna
 MaaluguaqAvanersuarmiusut   Mâluguaĸ
Maannguaq   KitaamiusutMãnguaĸ
 Aqaat.

Isumaa: Aqaat “maalatuunnguaq.” Atitut pissuseqatai: Ungaaq, Ngaanga (meeqqap ungaartornerata nipaa issuarlugu aqaatit).
 Maaraq   KitaamiusutMâraĸ
 Maaria    MarieMâria
 Maaritsi    MaritMâritse
 Maarnaki  Qavappiattut Mârnake
 Maaseraq  Qavappiattut Mâsseraĸ
 Maatu    Mâto
MagserannguaqAvanersuarmiusut   Magseránguaĸ
 Avanersuarmiut atiat.

Isumaa: Nagguik 'massippoq' aallaavigalugu naasoq puttutilersoq. Atuakkiortup Karl Siegstadip nassuiaatigaa aqqup isumaa unaasoq: 'Naasoq seqerngup kissarsusianik kiassarneqarluni puttutilersoq sermitannguanik qaaqarluni.'
 Maibritt    Maibritt
 Majuutaq   KitaamiusutMajûtaĸ
 Makaja  Qavappiattut Makaja
 Makiuarneq  Qavappiattut Makiuarneĸ
 Makka    MargretheMáka
 Makkak    MargretheMákak
 Makkalitta    MargretheMákalíta
 Makkaritta    MargretheMákaríta
 Makki    Máke
 Makkorsiina    Markusi(g)neMákorsîna
Maliina   KitaamiusutMalîna
 Oqaluttuatoqqani seqerngup aqqisa ilaat.
Kalaallit aqqini Maliina kitaaneersuuvoq.
Europamiut aqqat Malene kalaallisuunngorsarlugu aamma Maliinamik taasarpaat.
 Maliinannguaq    Malînánguaĸ
 Maliit    Malina / MalineMalît
 Maliviina Tunumiusut  Malivîna
 Malliina    MalinaMatdlîna
 Malu   KitaamiusutMalo
 MalugiaqAvanersuarmiusut   Malugiaĸ
 Maluna    Maluna
 Mameq   KitaamiusutMameĸ
 Manilik   KitaamiusutManilik
 Mannaatseq Tunumiusut  Mánaitseĸ
 Mannaatteq Tunumiusut  Mánáiteĸ
 Manngilik   KitaamiusutMángilik
ManuminaAvanersuarmiusut   Manumina
 Avanersuaq.

Kinguliaq.

Isumaa: "Manumineq", 'manu' tassaalluni ameq manoqutaasaq ilupaarutsip akornannut ilineqartartoq (meeqqani), taavalu -mineq,

Uiguut -mineq piffissap ingerlanerani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na atorlugu -mina-nngorsimasungavoq (Manumina), imalt. aqassussineq pissutigalugu.

Qanga inuup atisaasa taaguutaat aamma inummut atsiunneqartarput, soorlu: Nasaq, Teqqiaq, Pualut (aaqqatit), Kamik il.il.

Assingusut: Manu, Manunnguaq, Manuaraq, oqaluttuatoqqani ateq Manutooq.

Amerlassusii: Manumina 25. Kinguliatut 11.
 Mari    MarieMare
 Mariaanna    Marianne / MarianeMariãna
 Mariia    MarieMarîa
 Mariina    MarinaMarîna
 Markitsi    MargitMarkitse
 Marloq  Qavappiattut Mardloĸ
 Marlu  Qavappiattut Mardlo
 Marta    MarthaMarta
Masaani   KitaamiusutMasaune
 Isumaa: takuuk Masaana (Masauna)

Pissuseqatai: Masaanna (Masáuna), Masaannaaq (Masaúnâκ), Masaitsiaq, Masautsiaq.
Masaanna   KitaamiusutMasáuna
 Isumaa: takuuk Masaana (Masauna).

Pissuseqatai: Masaani (Masáune), Masaannaaq (Masaúnâκ), Masaitsiaq, Masautsiaq.
Masaannaaq   KitaamiusutMasaúnâκ
 Isumaa: takuuk Masaana (Masauna).

Pissuseqatai: Masaani (Masaune), Masaanna (Masáuna), Masaitsiaq, Masautsiaq.
Masik   KitaamiusutMasik
 Isumaa: Kalaallit aqqi arlalissuit ulluinnarni inuunermi angerlarsimaffimmut attuumassutilinnut tunngassuteqartarput. Taamatuttaaq piniarnermut saaqqutinut assigisaannullu atasarlutik. Masik tamakkunani kingullernut akuuvoq.

Masik tassa qaannap paavata saavani ikaarut qisuk silittoq. Samuel Kleinschmidtip ordbogiliaani "Den Grønlandske Ordbog"-imi 1871-imeersumi (q. 204), ima allassimasoqarpoq:

"Masik 1) En Gjælle (i en Fisk eller Krabbe eller andet levende, som aander ved Gjæller) ... 2) Det buede Tværtræ foran ringen i en Kajak (saaledes benævnt ved Sammenligning med en Fisks Gjællebue)."

"Masik 1) Aalisakkap, assagiarsuup allalluunniit anersaartuutaa ... 2) Qaannap paavata saavani ikaarut qisuk silittoq (aalisakkap masiata ilusaanut assingummat taamatut taaguusigaq)."

Masik aalisakkap masianut qaannallu qisuttaatut taaguutitut naggueqatigiit Inuit amerlanerit akornanni atorneqarpoq.

Amerlassusii: Masik 5. Tamarmik 1990-ikkunni inunngortut.
 MassannguaqAvanersuarmiusut   Magssánguaĸ
 MassaraannguaqAvanersuarmiusut   Magssarãnguaĸ
 MassarannguaqAvanersuarmiusut   Magssarãnguaĸ
 MasserannguaqAvanersuarmiusut   Magsseránguaĸ
 Massora    Magssora
 Mataagaaq  Qavappiattut Mataugâĸ
 Matiilta    MathildeMatĩlta
 Matilta    MathildeMatilta
Matta   KitaamiusutMagdalene / MarthaMáta
 Kalaallisut arnat aqqat kitaaneersoq.
Aamma europamiusut atip Magdalenep kalaallisuunngorsarnerisa ilaat.
Europamiusullu aqqup Marthap kalaallisuunngorsarnera.
 Mattaliina    MagdaleneMátalîna
 Mattaliit    MagdaleneMagtalît
 MavsannguaqAvanersuarmiusut   Mavsánguaĸ
 May-Britt    May-Britt
 Meera    Mêra
 Meeraq   KitaamiusutMêraĸ
 MeqqupalukAvanersuarmiusut   Merĸupaluk
 MequAvanersuarmiusut   Meĸo
 Mii    Mine
 Miiannguaq   KitaamiusutMîánguaĸ
 Miiaq    Mîaĸ
 Miiku    MikolMîko
 Miikuuli    MikolMîkûle
 Miila    Mîla
 Miilla    MehrabMîtdla
 Miimi    MimiMîme
 Miina    Mina / MineMîna
 Miiti    MetteMîte
 Mikertik Tunumiusut  Mikertik
 Miki   KitaamiusutMike
 Mikileraq Tunumiusut  Mikileraĸ
 Mikisoq   KitaamiusutMikissoĸ
 MikissukAvanersuarmiusut   Mikivssuk
 Milatteeq Tunumiusut  Milagtêĸ
 Miliisa    MelisaMilîsa
 Mineq   KitaamiusutMineĸ
MinikAvanersuarmiusut   Minik
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Avanersuarmiut atiattut nalunaarsorsimavoq. Ukiuni kingullerni Kitaani aamma atitut atorneqarluarpoq.

Isumaa: Oqaaseq minik orbogêrk'ame Jonathan Petersenip ordbogiliaani 1951-imi saqqummersumi qupp. 101-imi ima nassuiarneqarsimavoq: 'orsup pujaa'.

Oqaatsillu tulliatut una ilanngussimavaa: 'minippaa' imalt. 'minitserpaa': umiap/qaannap amiata mersorneri imermik pitarneqarsinnaajunnaarlugit orsup pujaanik milissorpai.

Ilimanarpoq atip Miniup oqaatsit taakku aallaavigissagai. Kalaallit qanga atsiisarnerminni ulluinnarni inuunermut tunngassutillit atsiuttaramikkit, soorlu piniarnermut tunngasut, sakkut il.il. Taamaammat minik angallatinut ussiissaatitut atorneqarluartarmat iluaqutaaqalunilu ilimanarpoq tamanna pillugu atitut atorneqarsimassasoq.

Taamaattoq aamma ilimanarsinnaavoq aqaatitut uiguut -mineq (taannamineq, unamineq il.il) atorlugu atinnguussimasoq aappersariaq kingulleq q k-nngorlugu sakkukilliinnarlugu. Aqaataaqqaarsimasut arlalissuit taamaalisaramik, soorlu makku: -nguujuk, -nguaq, -kuluk, -natuk (unoqunartoq -> uukunattuk -> nattuk -> natuk) il.il.

Nalitsinni isumaa pivallaarnagu atitut taajuminartuunera naatsukullaaneralu pinerugunarlugu atsiunneqartarpoq. Aammalumi avaqqunneqarsinnaagunanngilaq Avanersuarmiut 1897-imi Amerikamut Robert Pearymit New Yorkiliaanneqartut nukappiarartaat ukiuni kingullerni 20-ni atuakkiatigut tusagassiutitigullu sammineqangaatsiartoq Minimmik atsiisarnermut sunniuteqaqataanngitsoorsimajunnanngitsoq.

Tassami 1950-ikkunni, 60-ikkunni 70-ikkunnilu qulit ataallugit Minimmik ateqariarlutik, Minik pillugu atuakkiat arlallit saqqummeralernerisa nalaani 1980-ikkunni 57-it Minimmik atserneqarput, 90-ikkunnilu 84-it taama atserneqarlutik.

Amerlassusii: Ateq Minik Nunatsinni 152-init aterineqarpoq, Qallunaat Nunaanni najugaqartut 72-iupput, katillugit 224-ullutik. Taakku akornanni arnat sisamaannapput.
 Minikka    Miníka
 Minneq    Mingneĸ
 Misu    Miso
 Miteraq   KitaamiusutMiteraĸ
 Mitsikka Tunumiusut  Mitsíka
 Mitti    MetteMíte
 Mukusunnguaq    Mukusúnguaĸ
 Munu    Muno
 Musaasaq   KitaamiusutMussaussaĸ
 Mutsi    MotzfeldtMutse / Múte
 Muukkaaq Tunumiusut  Mũkâĸ
 Muuna    MonaMûna
 Myrna    Myrna
N
 Naaja   KitaamiusutNauja
 Naajannguaq   KitaamiusutNaujánguaĸ
 NaajarlakAvanersuarmiusut   Naujardlak
 Naajarluk   KitaamiusutNaujardluk
 Naala    Nâla
 Naalu    Nâlo
 Naaluk    Nâluk
 Naalungiarsuk    Nâlungiarssuk
 Naammak  Qavappiattut Nãmak
 Naammatteq Tunumiusut  Nãmagteĸ
 Naanngu    Nãngo
Naasoq   KitaamiusutNaussoĸ
 Isumaa: Naasoq.
Naasu    Nausso
 Isumaa: uannga naalisagaq: naasoq.
Naasunnguaq   KitaamiusutNaussúnguaĸ
 Isumaa: Naasunnguaq.

Amerlassusii: Naasunnguaq 75. Naussúnguaκ 22.
 Naatsoq   KitaamiusutNaitsoĸ
 Naattaaq Tunumiusut  Nãtâĸ
Naja   KitaamiusutNaja
 Ilaqutariinni taaguut.

Isumaa: Naja ilaqutariit iluanni taaguutaavoq isumaqartoq nukappiaqqap qatanngutaa arnaq nukarleq. Naggueqatigiit iluanni sumiorpaluutsit amerlanersaanni isuma taanna attanneqarpoq, taamaattoq Yupiit oqaasiini aaamma isumaqartarpoq 'arnaq inuusuttoq suli uinissimanngitsoq.'

Naja Nunatsinni taaguutitut kuissutitullu nalinginnaanerpaat ilagaat. Afdeling for Navneforskningip databaseani Nunatsinni Danmarkimilu niviarsiaqqat 2201-it atitut atorpaat, taakkunani 533-it Nunatsinneersuullutik. Tassa imaappoq amerlanerit Danmarkimi aterilersimavaat, annerusumik Københavnimi eqqaanilu (453) Østjyllandimilu (402).

Atitut Danmarkimi nuannarineqarnera nassuiaatissaqarpoq. 1842-mi qallunaat taalliortuisa ilaat, B.S. Ingemann, atuagaaraliorpoq ima qulequtalimmik : "Kunnuk og Naja" ima aamma qulequtalersimasumik "Grønlænderne". Atuakkiap saqqummernerata kingorna Naja Danmarkimi atitut nalinginnaajartulerpoq ullorlu mannalu tikillugu suli atitut amerlanerujartuinnartunit atorneqarluni, ingammik 1980-ikkut kingornanit.

Nunatsinnni Naatsorsueqqissaartarfiup kalaallit aqqi nuannarineqarnerpaat pillugit naqitaasa nutaanerpaap 2004-meersup takutippaa Naja niviarsiaqqanut atitut nuannarineqarnerpaasoq Paninnguaq malitsigalugu.

Naja uiguuserlugu atitut nuannarineqarluartut ilaat aamma makkuupput: Najannguaq, Najaaraq aamma Najattaaq.

Aamma tak.: Inge Kleivan: "Digteren B.S. Ingemann i Grønland", Tidsskriftet Grønland 1961 - 7, q. 241-269. (www.tidsskriftetgronland.dk)

Amerlassusii: Naja 533. (DK-mi 1668)
Najaaja    Najâja
 Ilaqutariinni taaguut.

Isumaa: Naja nagguigeriarlugu meerarpaluttumik taagueriaaseq -aaja uiggiullugu. Najaaja akuerisat nutaat akornanniippoq qatanngutigiit iluanni taaguutaaqqaarsimasoq.

Atit taaguutillu taamaattut nalinginnaasuupput, soorlu avannaani ilaqutariinni taaguut Aja aamma taamatut uiguuserneqartartoq: Ajaaja aammalumi Aataa Aanaalu avannaamiut ilaannikkut ima taneqartarput: Aataajaa aamma Aanaajaa. Uiguut immini atitut aamma atorneqartarpoq: Aaja. Inuttut atit allat taamatut pissusillit tassaapput: Tikaajaat, Tipaaja, Iaajannguaq, Kaatsiaaja aamma Aviaaja.
 Najaaka    Najâka
 Najaana    Najauna
 Najaaqqa    Najârĸa
 Najaaraq   KitaamiusutNajâraĸ
 Najaati    Najaute
 Najakkuluk   KitaamiusutNajákuluk
 Najannguaq   KitaamiusutNajánguaĸ
 Najassi    Najagsse
 Najattaa    Najagtâ
 Najattaajaraq    Najagtâjaraĸ
 Najattaannguaq   KitaamiusutNajagtãnguaĸ
 Najattaaq   KitaamiusutNajagtâĸ
 Najattaava    Najagtâva
Nakatsileq Tunumiusut  Nakatsileĸ
 Isumaa: Inuk toraajusooqqullugu, nakersooqqullugu serratitut atsiussaasimanissaa ilimanarpoq. Naggueqatigai makku: nakatarpoq: ujaqqanik milloorluni eqquiniaavoq. Nakatseq (Avanersuarmiutut): aallaasip kiggaa (nalunaaqutaa), aamma taavanimiutut: nakatseraa: naleralerlugit nalunaaqutserpai (qimatuliviit).

Aamma takukkit: Angusinnaaq, Angusuatsiaq & Neqissannooq
Nakatsili Tunumiusut  Nakatsile
 Isumaa: takuuk Nakatsileq
 Nakinngitsoq  Qavappiattut Nakíngitsoĸ
 Nakivat Tunumiusut  Nakivat
 NalikkatsiaqAvanersuarmiusut   Nalíkatsiaĸ
 Naloqqat  Qavappiattut Nalorĸat
 Nanna    Nanna
 Nannavina   KitaamiusutNánavina
 Nannga    Nánga
 Napa Tunumiusut  Napa
Napaartoq   KitaamiusutNapârtoĸ
 Isumaa: Orpiup napaartup kujataani naasartup taaguutaa (napaarpoq). Qallunaatut ‘grønlandsk røn’ (Latinerisut: Sorbus Groenlandica). Naggueqatitta Canadamiut Alaskamiullu orpik taasarpaat napaartoq.

Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Amerlassusii: Napaartoq 12. Napârtoĸ 5.
 Nappajakuttak Tunumiusut  Nápajakútak
 Napu   KitaamiusutNapo
 Naqiikka Tunumiusut  Naĸĩka
 Naqiit  Qavappiattut Naĸît
 Narsingaleq  Qavappiattut Narsingaleĸ
 Narsinngattak Tunumiusut  Narsíngátak
 Nasaanna   KitaamiusutNasáuna
 Nasaasaq  QavappiattutKitaamiusutNasaussaĸ
 Nassiaq   KitaamiusutNássiaĸ
 Nassinaaq Tunumiusut  Nássinâĸ
 Nassuaq  Qavappiattut Nássuaĸ
 Nassuina  Qavappiattut Nássuina
 Nasugaq  Qavappiattut Nasugaĸ
 Nata    Nata
 Nataaq  QavappiattutKitaamiusutNatâĸ
 Nattaraq  Qavappiattut Nagtaraĸ
NatukAvanersuarmiusut  KitaamiusutNatuk
 Niviarsiaqqat atiat avanersuarmi kitaanilu.

Aqaat.

Isumaa: Aqaataaqqaarsimassasoq ilimanarpoq oqaaseq inequnartoq oqaaserluunniit alla nagguigalugu. Kalaallit ileqquattut meeraq aqassullugu kutattumik oqaluunneqartarpoq soorlu ima: 'unukunattuk', 'oqunattuk', 'ukunattuk', 'uukunattuk' il.il. Taamaasilluni 'nattuk' kisinngorussimariarluni piffissap ingerlanerani atit pisarnerattut 'natuk'-ngorluni annikilliartorsimagunarluni.

Aamma nagguigisinnaavaa atitoqaq oqaluttuatoqqaneersoq Arnatuk aqarpaluttunngorlugu annikillisillugu Natummut. Ateq Arnatuk uannga naggueqarpoq: arnattoq imalt. arnattartoq (anaanassarsiortoq), tassa ilutsinut uumasunullu assigiinngitsunut pulasaqattaariarluni arnamut pulariarluni inunngoqqittoq atinilu utertillugu.
 NaujarlakAvanersuarmiusut   Naujardlak
 Naujarluk   KitaamiusutNaujardluk
 Nava    Nava
Navana    Navana
 Isumaa: Ateq nutaaliaq oqaluttuatoqqani atitut atorneqartartoq Navarana aallaavigalugu. Navarana takuuk.
NavaranaAvanersuarmiusut Qavappiattut Navarana
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: "nooqattaartoq". Nagguik proto-eskimoiskiusoq aallaavigalugu: naverar-, nalitsinni Yupittut isumaqalersoq 'taartigiinneq' imalt. 'atorniarneq', taavalu atinut uiggiuttagaq -na naggatigalugu. Nagguiup taassuma nagguik alla 'niruver-' (niuver-) naggueqatigigunarpaa Kalaallisut nalitsinni isumaqalersoq ima 'niuerneq'.

Navarana oqaluttuatoqaavoq naggueqatigiit Inuit tamangajammik ilisimasaat, inuttaritinneqartorlu taamatut atserneqarsimavoq oqaluttuami pisoq aallaavigalugu.

Tassa inuk inuiaat assigiingitsut akornanni nooqattaarluni naggataatigut avissaartuutsitsisoq. Nunatsinni arnaavoq qallunaatsiaat kalaallillu akornanni taamatut pisoq, naggueqatittali akornanni Eqqillit Inuillu akornanni. Ateq ilaatigut piffissap ingerlanerani allanngorartalersimavoq Inuvialuttut Inuinnartullu ima: Avranna imalt. Aijanna, kisianni inuttaa angutaalluni, uffa Labradorimiutut eqqillip arnap aterigaa ima Javraganak.

Nagguik nava- aamma Navagiaq pillugu oqaluttuami atorneqarpoq, taannagooq uumasumiit uumasumut tarniulluni nooqattaarpoq naggataatigullu arnamut pulalluni inuit akornannut inunngoqqilluni. Uiguut -giaq uani angalanermut ingerlaarnermullu takutitsisuuvoq.

Aamma takuuk ateq Navagiaq.

Iñupiatuttaaq Alaskamiusut timmiaq sissariarsuit saarfaarsuillu ilaat (Strandsneppe - Calidris minutilla) ima ilaatigut taaguuteqarpoq 'navaluġauraq', sineriak sinerlugu uteqattaartuunini nikeqattaartuuninilu pissutigigunarlugu.

Assingusut: Navarat, Navarapaluk, Navaranaaq, aamma nalitsinni atiulersoq Navana.

Amerlassusii: Navarana 65 (Nunatsinni). 18 (DK-mi).
Navaranaaq   KitaamiusutNavaranâĸ
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: takuuk Navarana
NavarapalukAvanersuarmiusut   Navarapaluk
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: 'Navarannguaq.' Navarat Navaranap naalisarneraa. Tak. Navarana.
NavaratAvanersuarmiusut   Navarat
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: Navarana-p naalisarnera, Navarana takuuk.
 Navaruna    Navaruna
 Naviaaja   KitaamiusutNaviâja
 Neriusaaq    Neriussâĸ
 Ngaanga    Ngânga
 Ngannga   Kitaamiusut
 Nguaq    Nguaĸ
 Nguju    Ngujo
 Nguujuk    Ngûjuk
 NialiannguaqAvanersuarmiusut   Nialiánguaĸ
 Niattaaq Tunumiusut  Niagtâĸ
 Nigaq   KitaamiusutNigaĸ
 Niia    NeaNîa
 Niini    Nîne
 Niininnguaq    Nînínguaĸ
 Niinu    Nîno
 Niitsa    NeetsaNîtsa
 Nikisa    NekisaNikisa
 Nikku    Nikoline/NikolajNíko
 Nikkuliina    NikolineNíkolîna
 Nikkuliinnguaq    NikolineNíkulinguaĸ
 Nikkuliit    NikolineNíkulît
 NingioqAvanersuarmiusut   Ningioĸ
 Ningiu   KitaamiusutNingio
 Ninni   KitaamiusutNíne
 Nipinnguaq   KitaamiusutNipínguaĸ
 Nivi   KitaamiusutNive
 Niviaaja    Niviâja
 Niviaaluk   KitaamiusutNiviâluk
 Niviaana    
Niviana   KitaamiusutNiviana
 Ateq Niviana matuminnga naggueqarpoq:

Niviaq (allattaasitoqqami Nivia?), niviarsiaqqat atiat.

Isumaa: Niviaq tassaavoq naalisagaq uuminnga: niviarsiaq. Niviaq isumaqassagunarpoq ima: 'nivissatut pilersitaq.' Niviaq suli naalisarneqartarpoq ima: Nivi.

Ateq Niviana tassaavoq Niviaq qanga Kalaallit atiunera ersersinniarlugu uiggiuttagaannik –na-mik uigusaq Niviana-nngorluni. Kalaalit aqqisa akuerisat akornanni aqqit nivi-mik nagguillit katillutik 14-iupput, ilaat makkuupput: Niviaaluk (mikisoq (aqarpaluttumik)), Niviarsiaraq (mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq), Nivikka il.il.

Aammattaaq uiggiuttakkap –na-p saniatigut atitut uiguusiunneqartartut (-sina aamma -kkana) atorlugit nivi ima aterineqartarpoq: Niviarsina aamma Nivikkana.

Aamma uku alakkakkit: Niviaq & Nivikka.
Niviaq   KitaamiusutNiviaĸ
 Niviaq (Niviaĸ)

Isumaa: Niviaq oqaatsip niviarsiap naalisarneraa, Niviaq imaassinnaavoq isumaqartoq 'nivissatut pilersitaq.'

Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat makkuupput: Niviaaluk (mikisoq (aqarpaluttumik)), Niviarsiaraq (mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq).

Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik -na, -sina aamma –kana-mik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana.

Amerlassusii: Niviaq 29. Niviaĸ 6.
NiviarsiaqAvanersuarmiusut   Niviarsiaĸ
 Avanersuarmi nalunaarsorneqaqqaarsimasoq.

Isumaa: 'arnaq inuusuttoq, inersimasunngulersoq, katissimanngitsoq'. Nagguigalugit ‘niviaq’ (arnaq) aamma ‘-siaq’ (pisaaq).

Niviarsiaq naalisarneqartarpoq ima: Nivi, Niviaq aamma Nivikka.

Nivip nagguia nagguitoqaq 'neve' isummanik makkuninnga attassivoq: 'attuumavoq', 'nipputeqqavoq' (niviarsiaraq immaqa anaanaminiit kaanngarusunngitsoq pillugu). Uagut kalaallit oqaaseq 'niviorpoq' 'qaninniarpoq'-mut oqaasiutigaarput (ordbogêrak' 1951, qup. 122).

Naggueqatitta internetimi ordbogianni (www.asuilaak.ca) oqaaseq 'niviuqpuq' ima nassuiaaserneqarsimavoq: 'inoqamminut isumaaluppoq; ungalluni qimagukkumanngilaq (1) anaanaq meeqqani napparsimammat (2) timmiaq (mannini piaqqani pillugit) ulluminiit qimagukkumanngitsoq'.

Jean Briggsip naggueqatitta qanga perorsaariaasiat pillugu atuakkiamini 'Never in Anger' 1970-imi saqqummersumi q. 376-imi oqaaseq 'niviuq' ima nassuiaserpaa: 'asannittumik attorusullugu kunikkusulluguluunniit'. Taamatuttaaq Nunavumi Qamanittuarmiut (Baker Lake) arnamut inuusuttuaqqamut taaguuteqarput ima: 'niviakkaq'.

Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit 14-iusut assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat ilaat makkuupput: Niviarsiaraq (mikisoq), Niviaaluk (aqarpaluttumik: mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq) il.il.

Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana. Uiguutit -na, -sina aamma -kkana allallu nalinginnaasumik atiuneranut takussutissaasarput.

Qangaanerusoq peqqissaasoq niviarsiamik aamma taaneqartarpoq (nalitsinni taaguutigaa: Peqqissaasoq).
 Niviarsiaraq   KitaamiusutNiviarsiaraĸ
 Niviarsina   KitaamiusutNiviarsina
 Niviatsiaq    Niviatsiaĸ
NivikkaAvanersuarmiusut  KitaamiusutNivíka
 Isumaa: Nivikka oqaatsip niviarsiap naalisarnerata nivip atertullu uigunniliuttakkap –kana-p (Nivikkanap) naalisarnerissagaa ilimanarpoq. Nalitsinni niviarsiaq isumaqarpoq 'arnaq inuusuttoq, inersimasunngulersoq, katissimanngitsoq'.

Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat makkuupput: Niviaaluk (mikisoq (aqarpaluttumik)), Niviarsiaraq (mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq) aamma Niviaq (niviarsiatut pilersitaq?).

Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik -na, -sina aamma –kana-mik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana.
 NivikkanaAvanersuarmiusut   Nivíkana
 NivikkannguaqAvanersuarmiusut   Nivikánguaĸ
 Nivikkuluk    Nivíkuluk
 Nivinnguaq    Nivínguaĸ
 Norlu   KitaamiusutNordlo
 Nortu Tunumiusut  Norto
Nuiana   KitaamiusutNuiana
 Isumaa: Oqaaseq 'nuiaq' (sky) nagguigisimasinnaavaa atiuneranut ilisarnaataasartoq '-na' naggasiullugu. Aterpassuit -na nagguigikkajuttarpaat, soorlu makku: Aviaq + na = Aviana. Amajut + na = Amajuna. Navarat + na = Navarana. Aqarti + na = Aqartina. Imiit + na = Imiina. Maliit + na = Maliina il.il.

Naak aternik misissuisartut ilaasa oqaatigisaraluaraat kalaallit atsiisarnerminni ulluinnarni sulinermit il.il. aallaavilimmik kalaallit atsiigajuttuunngitsut, (Takuuk: Alf Berthelsen: Navngivning i Grønland, Meddelelser om Grønland nr. 56, 1918, q. 283) taamaattoq aamma arnat aterimmassuk mersorluni nuisinermit atitut tunngaveqarsinnaasoq ilimanarsinnaavoq.
 Nuila    Nuila
 Nuilaq   KitaamiusutNuilaĸ
 Nujakina   KitaamiusutNujakina
 NujaliannguaqAvanersuarmiusut   Nujaliánguaĸ
 NujaliaqAvanersuarmiusut   Nujaliaĸ
 NujalikAvanersuarmiusut   Nujalik
 Nujalina   KitaamiusutNujalina
 Nujartina    Nujartina
Nuka   KitaamiusutNuka
 Ilaqutariit iluanni taaguut.

Isumaa: Nuka tassa arnap nukaa niviarsiaraq imalt. angutip nukaa nukappiaraq. Ateq Nuka nalinginnaasorujussuuvoq (01.01 2005 sioqqullugu inuit Naalagaaffiup iluani najugallit 899-it Nuka-mik ateqarsimapput, taakkunani 694-it Nunatsinni najugaqartuullutik.

Ateq Nuka atermik allamik kalaallisuumik qallunaatuumilluunniit aappissalugu aamma nalinginnaasuuvoq, soorlu makkunani: Nuka Aqqalu, Nuka Marie, Nuka Peter, Nuka Anders, Nuka Pavia il.il. Inuit katillugit 86-it Nuka atermik allamik aapperlugu ateqartutut nalunaarsorsimapput. Taamatuttaaq akuerisani nalunaarsorneqarsimapput Nuka nagguigalugu assigiinngitsunik uiguusersukkat atit 25-it.
Nukaaka   KitaamiusutNukâka
 Ilaqutariit iluanni taaguut.

Isumaa: ateq Nuka nagguigaa. Nukaaka kalaalit aqqini immikkoortut aqaatitut qulequtalikkat iluanniippoq, taakkulu amerlaqaat. Tassa qatanngutigiit akornaminni kutallutik taaguisarnerannit, imalt. inersimasut aqassussillutik taaguisarnerannit pinngorsimavoq nalinginnartullu kingorna atinngorsimalluni.

Aqqit akuerisat akornanniipput taaguutit atinngorsimasut Nukaaka-p naaneratut assingusunik naanillit, tassa Atsaaka (atsa-mit) aamma Akkaaka (akka-mit) taamatuttaaq Najaaka (naja-mit), aamma Kaaka (immaqa Nukaakamit pinngortoq nipi siulleq kipiinnarlugu. tamanna kalaallit aqqanni nalinginnaavoq).

Aammattaaq qallunaat aqqannit kalaallit taaguinerannut tulluussakkamik ateqarpoq imaattumik Juaaka (ateq Johan (Juaat) aallaavigalugu). Aqqit kutappaluttut Aka aamma Kaka Nuka-mit pinngorput.

Ateq Nuka nalinginnaasorujussuuvoq (01.01 2005 sioqqullugu inuit Naalagaaffiup iluani najugallit 899-it Nuka-mik ateqarsimapput, taakkunani 694-it Nunatsinni najugaqartuullutik.

Ateq Nuka atermik allamik kalaallisuumik qallunaatuumilluunniit aappissalugu aamma nalinginnaasuuvoq, soorlu makkunani: Nuka Aqqalu, Nuka Marie, Nuka Peter, Nuka Anders, Nuka Pavia il.il. Inuit katillugit 86-it Nuka atermik allamik aapperlugu ateqartutut nalunaarsorsimapput. Taamatuttaaq akuerisani nalunaarsorneqarsimapput Nuka nagguigalugu assigiinngitsunik uiguusersukkat 25-it.

Nukaaka aqassusserpalulluni kutalluniluunniit Nuka Nuka-mik imalt. Nuka Aka-mik oqarniarnermit aallaaveqarpoq. Ateq taamatut eqikkagaq alla tassaavoq Nukanu.

Ateq Nukaaka Namminersornerulernerup kingorna nalinginnaalerpoq. Nukaakamik ateqarlutik kuisittut siulliit 1980-ikkunni nalunaarsorneqarsimapput. Allattaasitoqaq atorlugu Nukâka aatsaat 1970-ikkunni nalunaarsorneqarpoq, kisianni tamanna isumaqanngilaq ukiut taakku sioqqullugit atorneqarsimanngitsoq.

Amerlassusii: Nukaaka niviarsiaqqat atiattut atorneqarneruvoq, inuit 48-t Nukaakamik ateqartutut nalunaarsorsimapput, taakkunani 44-t arnaapput. Angutit sisamat Nukaaka atimittut siullertut atorpaat, uffa arnat 27-t atimittut siullertut Nukaaka aterigaat. Nukâkamik atillit nalunaarsorneqarsimasut sisamat ataappaat.
 Nukaaluk    Nukâluk
Nukaana    Nukauna
 Nuka-una (unaana nuka).
 Nukaaneq    Nukauneĸ
 Nukaarannguaq   KitaamiusutNukâránguaĸ
 Nukaaraq   KitaamiusutNukâraĸ
 Nukaati    Nukaute
 Nukakkuluk    Nukákuluk
 Nukalaat Tunumiusut  Nukalât
 Nukalloq   KitaamiusutNukagdloĸ
 Nukannguaq   KitaamiusutNukánguaĸ
 Nukanu    Nukano
 Nukanunnguaq   KitaamiusutNukanúnguaĸ
 Nukarlana   KitaamiusutNukardlana
 Nukarleq   KitaamiusutNukardleĸ
 Nukarliaq   KitaamiusutNukardliaĸ
 Nukartaa   KitaamiusutNukartâ
 Nukartaaq   KitaamiusutNukartâĸ
 Nukartaavarannguaq    Nukartâvaránguaĸ
 Nukata    Nukata
 Nukatsaaq   KitaamiusutNukatsâĸ
 Nukatsiaq    Nukatsiaĸ
 Nukavik    Nukavik
 Nukkiaq    Núkiaĸ
 Nuku    Nuko
 Nukuna    Nukuna
 Nuliakkaaq    Nuliákâĸ
 Nuliarpak Tunumiusut  Nuliarpak
 Nunak Tunumiusut  Nunak
 Nungu   KitaamiusutNungo
 Nungunu   KitaamiusutNunguno
 Nunni   KitaamiusutNúne
 Nunnu   KitaamiusutNúno
 Nusaasaq   KitaamiusutNusaussaĸ
 Nutaannguaq    Nutãnguaĸ
 Nutaaq    Nutâĸ
 Nutaqqak Tunumiusut  Nutarĸak
 Nuuku TunumiusutQavappiattut Nûko
 Nuuna    Nûna
 Nuunaaq    Nûnâĸ
 Nuuni    Nûne
 Nuunni    Nũne
 Nuunnooq Tunumiusut  Nũnôĸ
 Nuunnu    Nũno
 Nuunnunngii Tunumiusut  Nũnúngî
 Nuunoq    Nûnoĸ
 Nuunu   KitaamiusutNûno
 Nuunukkuluk    Nûnúkuluk
 Nuunuku    Nûnuko
 Nuunuuta   KitaamiusutNûnûta
 Nuunuutaa Tunumiusut  Nûnûtâ
 Nuusa    Nûsa
O
Ooquna    Ôĸuna
 Aqaat.

Isumaa: Oqaaseq 'inequnaq' aallaavigalugu aqaataasartoq taaguutaasartorlu.

Isumaqatai: Oquna, Uno, Unuuti, Unuuna, Inequ, Inequnaaluk, Inequnaaraq.
 Oorsi Tunumiusut  Ôrse
 Oqersernaalaq Tunumiusut  Oĸersernaulaĸ
 Oqitsoq   KitaamiusutOĸitsoĸ
 Oqooqummaaq Tunumiusut  Oĸôrĸúmâĸ
 Oqqapia Tunumiusut KitaamiusutOrĸapia
 Oqqisaat Tunumiusut  Orĸissaut
 Orliina   KitaamiusutOrdlîna
 Orpa  Qavappiattut Orpa
 Orsiaq  Qavappiattut Orsiaĸ
 Orsiina  Qavappiattut Orssîna
 Orunnguaq  Qavappiattut Orúnguaĸ
 Oruusiit    RosineOrûsît
P
 Paajivartik Tunumiusut  Pâjivartik
 Paajoq  Qavappiattut Pâjoĸ
 Paaliit    PaulinePâlît
 Paana    Pâna
Paannaaq   KitaamiusutPângnâĸ
 Naasup atia.

Isumaa: Naasup Niviarsiap (Chamaenerion latifolium) avannaamiutut taaguutaa.

Nunatta naasua.

Naasup pilutaasa naasortaasalu ilusaat pillugu nagguigissaqqoorpaa oqaasitoqaq 'pangerun + nar': paatingasut. (Fortescue et. al. 1994:250+143f).

Amerlassusii: Paannaaq <4. Pângnâĸ <4.
 Paapi    BaabiPâpe
 Paapik   KitaamiusutPâpik
 Paara  Qavappiattut Pâra
Paarma   KitaamiusutPaorma
 Isumaa: Kujataamiusut paarnaq. (impetrum nigrum)

Amerlassusii: Paarma 12.
Paarnannguaq   KitaamiusutPaornánguaĸ
 Isumaa: Paarnannguaq. (Paarnaqutit paarnartaat: empetrum nigrum.)

Amerlassusii: Paarnannguaq 49. Paornánguaĸ 44.
Paarnaq   KitaamiusutPaornaĸ
 Isumaa: Paarnaq (paarnaqutit paarnartaat: empetrum nigrum)

Paarnaq 19. Paorna 6. Allat: Paarma 5 (Kujataa), Paarngaq. Paorngaq (Qeqqa).
 Pajunngua  Qavappiattut Pajúngua
 Pajunnguaq    Pajúnguaĸ
 Pakkaatseq Tunumiusut  Pákaitseĸ
 Pakkak   KitaamiusutPákak
 Pakkutaq   KitaamiusutPákutaĸ
 Palana   KitaamiusutPalana
 Palapalaat    BarbaraPalapalât
 Palikka    FrederikkePalíka
 Pallannguaq   KitaamiusutPatdlánguaĸ
PalleqAvanersuarmiusut  KitaamiusutPatdleκ
 Isumaa: Orpikkat ilaata taaguutaa. Qallunaatut pil imalt. bjerg-æl (Alnus crispa). Timaaniunerusoq isugutasumi portoqalutik naasartut.

Pissuseqataa: Pallipaluk.

Amerlassusii: Palleq 11. Patdleκ <4.
 PallipalukAvanersuarmiusut   Patdlipaluk
 PalloqAvanersuarmiusut   Patdloĸ
 PallunnguaqAvanersuarmiusut   Patdlúnguaĸ
 Pamiaq   KitaamiusutPamiaĸ
Pamiila    Pamîla
 Qaannap amiliartornera.
Kalaallit qanga atsiisarnerminni ulluinnarni atortut inuunermut tunngassutillit atsiuttarpaat, soorlu piniarnermut tunngasut, sakkut il.il.
 Paneeraq   KitaamiusutPanêraĸ
 Pangaalik Tunumiusut  Pangâlik
 Pani    Pane
 Paniaq   KitaamiusutPaniaĸ
 Paniaraq    Paniaraĸ
 Paniiti   KitaamiusutPanîte
 Panik   KitaamiusutPanik
 Panikkuluk    Paníkuluk
 Paninnguaq   KitaamiusutPanínguaĸ
 Panissaq   KitaamiusutPanigssaĸ
 Panissuaq   KitaamiusutPanigssuaĸ
 Panisuaq   KitaamiusutPanisuaĸ
 Panisuiaq  Qavappiattut Panisuiaĸ
 Paniukkaq   KitaamiusutPaniúkaĸ
Paniula    Paniula
 Paniliaq. 1799-imi Avannaani nalunaarsorneqarpoq aqqup tamatuma pissuseqataa: Paniutleq (Paniulleq): Paniulluaq.
(Berthelsen 1918:272).
 Panni Tunumiusut  Pangne
 Pannikajik Tunumiusut  Pangnikajik
 Panooraq   KitaamiusutPanôraĸ
 Panoriaq   KitaamiusutPanoriaĸ
 Panu    Pano
 Panuinnaq  Qavappiattut Panuínaĸ
 Paora    Paula
 Papittalik  Qavappiattut Papigtalik
 Pappi Tunumiusut  Pápe
 Paqqi    Parĸe
 Parapara    BarbaraParapara
 Parna  Qavappiattut Parna
 Parniina  Qavappiattut Parnîna
Parnuuna   KitaamiusutParnûna
 Aqaataaqqaarsimasoq.

Isumaa: Parnuuna meeraaqqamut paanngortumut aqaatitut taaguutaaqqaarsimassasoq ilimanarpoq oqaaseq ‘paanngorpoq’ nagguigalugu. Kirkebogitoqqani ajoqersuiartortitat qallunaat siutiminnik tusaasartik naapertorlugu ateq taanna allanngorartumik ima allattarsimavaat: “Pernguna” (Nuuk 1743), “Painguna” (Qeqertarsuaq 1778 & 1793), Paurnina (Narsarmiut 1824), “Paorvnguna” (Uummannaq 1883 & 1915).

Aqaataaqqaarsimallutik nalinginnarmik atinngorsimasut Kalaallit atiutaanni arlaqaqisut siumugassaasarput, soorlu: Aqartina (”aqartikkajooq”), Avaaq/Avaaraq (”avaarluni orlugajooq”), Maannguaq (“maalatuunnguaq”), Maaqujuk/Maqujuk (“maalagajuttoq”) Qiaajuk/Qiajuk (”qiagajooq”), Ungaaq (”ungaartortoq”), Viivi/Vivi (nagguigalugu “viiveeraq” - meeraaqqat oqaasiinit: “viiverpoq; sinippoq”)

Amerlassusii: Parnuuna 31. Parnûna 28.
 Passi    BatsebaPáse
 Patsi    BatsebaPatse
 Paula    Paula
 Pauliit    PaulinePaulît
 Peerajik Tunumiusut  Pêrajik
 Peernaat    Pêrnât
 Peqila Tunumiusut  Peĸila
 Peqinganeq  Qavappiattut Peĸinganeĸ
 Peqisorpik Tunumiusut  Peĸissorpik
 Peqqi Tunumiusut  Perĸe
 Peqqilaaq Tunumiusut  Perĸilâĸ
 Peqqitsunngualik    Perĸitsúngualik
 Perti    BirtePerte
 Pertiliina    BertelinePertilîna
 Pertiliit    BertelinePertilît
 Piaati    BeatePiâte
 Piia    Beate/PiaPîa
 Piiaati    BeatePîâte
 Piilannaat Tunumiusut  Pîlangnât
 Piilla    BilhaPîtdla
 Piillaat    PriscillaPîtdlât
 Piininna    BenignePîningna
 Piinti    Bent / Bendt /BentePĩnte
 Piintitta    BenediktePîntigta
 Piinu    Pîno
 Piipa Tunumiusut  Pîpa
 Piipaajik Tunumiusut  Pîpâjik
 Piipi    Bibi /FøbePîpe
 Piipiaat    BebianePîpiât
 Piitalaat    PetraPîtalât
 Piitannaat Tunumiusut  Pîtánât
 Pikeera    Pikêra
 Pikinnguaq   KitaamiusutPikínguaĸ
 Pikiti    Birgitte / BirgithePikite
 Pikkinaq Tunumiusut  Píkinaĸ
 Pikkitta    Birgitte / BirgithePíkíta
 Pikkuluk    Píkuluk
 Pilaavia    FlaviaPilâvia
 Pilangaq Tunumiusut  Pilangaĸ
 Piloqutinnguaq   KitaamiusutPiloĸutínguaĸ
Pilu   KitaamiusutPilo
 Naasunut taaguut.

Isumaa: Kigutaarnat nagguii pilunik taaneqartarput. Qallunaatut mosebølle, latinerisut vaccinium uliginosum. Pilu imaassinnaavoq aamma pilutap naalisarnerigaa.

Naggueqatai: Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43. Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Pilutannguaq 9. Pilutánguaĸ 4.

Amerlassusii: Pilu 33. Pilo 11.
Pilunnguaq   KitaamiusutPilúnguaĸ
 Naasunut taaguut.

Isumaa: Pilu aallaavigaa, kigutaarnat nagguii pilunik taaneqartarput. Qallunaatut mosebølle, latinerisut vaccinium uliginosum. Pilu imaassinnaavoq aamma pilutap naalisarnerigaa. Uani uiguut -nnguaq uiggiunneqarsimavoq.

Naggueqatai: Pilu 33. Pilo 11.Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Pilutannguaq 9. Pilutánguaĸ 4.

Amerlassusii: Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43.
Pilutaq   KitaamiusutPilutaĸ
 Naasunut taaguut.

Orpiup naasulluunniit pilutaa.

Amerlassusii: Pilutaq 35. Pilutaĸ 11. Naggueqatai: Pilutannguaq 9 . Pilutánguaĸ 4. Pilunnguaq 91. Pilúnguaĸ 43
 Pimmak   KitaamiusutPímak
 Piniari Tunumiusut  Piniare
 Pinili    PernillePinile
 Pininna    BenignePiningna
Pinnaluk   KitaamiusutPínaluk
 “Kajumernartoq, pinnersoq” aamma “peqannaaq”, “ikinngut”. Nagguik “pinnar(naq)-“ qanga marloqiusanik isumaqaqqaarsimavoq, tassa “pitsaasoq” imalt. “nuannarisaq” taavalu
“pinnersoq”. (Fortecsue allallu 1994:262.). ordbogeraĸ 1951-imi ima allassimasoqarpoq: pinarnarpoĸ: pinitsũngilaĸ (Jonathan Petersen: ordbogeraĸ, q. 143). Uiguut -luk aterni atugaalluarpoq (Pipaluk, Inequnaaluk, Aakkuluk, Aqqaluk, Kuluk, Mikisuluk) inummut mikisumut inequgalugu suarsuttut isigisutut pillugu aqassussilluni taaguinermit aallaaveqaqqaarsimasoq.
Naggueqatigiit akornanni oqaaseq pinnarnaq aamma atorneqarpoq.
Alaskami Inupiatut “pinnaqnaqtuq” kalaallisulli isumaqarpoq
inequnartoq aamma pinnersoq. Canadamilu Inuttitut Quebecip avannaamiusut “pinnaarinaqtuq” isumaqarpoq kajumernartoq, kusaginartoq.
 Pinngisaartoq  Qavappiattut Píngissârtoĸ
 Pinnili    PernillePínile
 Pipa    Pipa
 Pipalu    Pipalo
PipalukAvanersuarmiusut   Pipaluk
 Avanersuarmiut atiannit nagguilik.

Aqaat.

Isumaa: Nagguik ‘pi-‘ (pigisaq) nagguigalugu uiguut '-paluk' uiguullugu atiliaavoq ima nassuiarneqarsinnaasoq: 'pigisannguaq', inequnniutitut meeraq nuannaralugu.

Avanersuarmiut atiini uiguut '-paluk' uiguutigalugu atorneqarluartarpoq, soorlu makkunani Inukitsupaluk, Kaalipaluk, Ittupaluk, Qujanapaluk aamma Pallipaluk.

Aamma naggueqataa Kitaani taaguutitut atitullu 'Palu' siumugassaasarpoq. Nunap atiini aamma nalunngilarput 'Siorapaluk', isumaqartoq 'saannguaq' imlt. 'sioraaqqat'.

Nunatsinni naatsorsueqqissaartarfiup naqitigaasa ilaanni 2004-mi saqqummersumi ‘Atinik Kalaallit Nunaanni naatsorsuineq 2004’-mik qulequtserneqarsimasumi nalunaarutigineqarpoq ukioq 2000-imiit 2004-p tungaanut ateq Pipaluk niviarsiaqqanut atsiutissallugu Nunatsinni nuannarineqarnerpaajusimasoq.

Amerlassusii: Pipaluk 136. (Qallunaat Nunaanni Pipalummik ateqartut ilanngutissagaanni katillugit: 217. Qallunaat Nunaanni nuannarineqarnerujussua pissuteqarunarpoq Peter Freuchenip panini atsersimammagu Pipalummik (1918 - 1999)).
 Pippi   KitaamiusutPípe
 Piseerajik Tunumiusut  Pisêrajik
 Piseq   KitaamiusutPiseĸ
 Pitaqqinak Tunumiusut  Pitarĸinak
 Pitsa    BithaPitsa
 Pitsi    Bitten/PetrinePitse
 Pitsialik    Pitsialik
 Pituaq   KitaamiusutPituaĸ
 Pivik    Pivik
 Pivinnguaq    Pivínguaĸ
 Portusooq   KitaamiusutPortusôĸ
 Pualakiuk Tunumiusut  Pualakiuk
 Puatta Tunumiusut  Puáta
 Puia  Qavappiattut Puia
 Puiaq    Puiaĸ
 Pujunnguaq  Qavappiattut Pujúnguaĸ
 Pula    BolethePula
 Pulatta    BolethePuláta
Pununa    Pununa
 Aqaatimiit
 Pupik   KitaamiusutPupik
 Putsi Tunumiusut  Putse
 Puujuk  Qavappiattut BoyePûjuk
 Puukkaalik Tunumiusut  Púkâlik
 Puuli    BodilPûle
 Puupi    Pûpe
 Puuti    BodilPûte
 Puutili    BodilPûtile
Q
 Qaajak  Qavappiattut K'aujak
 Qaajarsuk  Qavappiattut K'aujarssuk
 Qaajunnguaq    K´âjúnguaĸ
 Qaamaq   KitaamiusutK'aumaĸ
 Qaamiisaq  Qavappiattut K'âmîsaĸ
 Qaammaasaq   KitaamiusutK'áumaissaĸ
 Qaannaq   KitaamiusutK'áunaĸ
 Qaaraliit    KarolineK'âralît
 Qaartuat Tunumiusut  K'aortuvat
 QaavigaqAvanersuarmiusut   K'âvigaĸ
 Qajaasaq   KitaamiusutK'ajaussaĸ
 QajuutsiaqAvanersuarmiusut   K'ajûtsiaĸ
 Qanak   KitaamiusutK'anak
 Qananngiiuk Tunumiusut  K´anángîuk
 Qannik    K'ánik
 Qaqalitsuk Tunumiusut  K'aĸalitsuk
 Qarsaaq   KitaamiusutK'arssâĸ
 Qarsoq  Qavappiattut K'arssoĸ
 Qartuat Tunumiusut  K'artuvat
 Qasaloq   KitaamiusutK'asaloĸ
 Qattaajik Tunumiusut  K'átâjik
 Qattanneq Tunumiusut  K'ágtangneĸ
 Qavak  Qavappiattut K'avak
 Qeqqeq  Qavappiattut K'erĸeĸ
 QiajujunnguaqAvanersuarmiusut   K'iajúnguaĸ
 QiajukAvanersuarmiusut   K'iajuk
 QiajunnguaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'iajúnguaĸ
 Qiinnianngaaq Tunumiusut  K'ĩniángâĸ
 Qilaappali Tunumiusut  K´ilaúpale
 Qillalaannguaq    K'ivdlalãnguaĸ
 Qillalaaq    K'ivdlalâĸ
 Qingajik  Qavappiattut K'ingajik
 Qipinngi    K’ipínge
 Qissersaaq   KitaamiusutK'ivssersâĸ
 Qissisaq   KitaamiusutK'íssissaĸ
 Qitornaq    K'itornaĸ
 Qittakiak Tunumiusut  K'itakiak
 Qittakiaq Tunumiusut  K'ítakiaĸ
 Qittoora    GertrudK'ítôra
 Qittuula    GertrudK'ítûla
 Qitu    K'ito
 Qitura    GertrudK'itura
 Qivi   KitaamiusutK'ive
 Qivingalaaq Tunumiusut  K'ivingalâĸ
Qivioq   KitaamiusutK'ivioĸ
 Isumaa: Qivioq tassa timmissap meqquisa ataaniittut meqquaqqat qituttut oqorsaatigiuminartut. Taamatuttaaq nersutit meqquisa ataaniittut naasulluunniit qiviui taamak taagorneqartarput. Atit Qiviumut assingusut: Meqqoq, Meqqunnguaq, Meqqupaluk aamma immaqa Meqqusaaq (atip meqqusaap ataani takuuk).
 Qooqa    K'ôĸa
 Qooqqa   KitaamiusutK'ôrĸa
 Quaa    K'uâ
 Quanaq    K’uanaĸ
 Quanna Tunumiusut  K'uána
 Quatsaatsilik Tunumiusut  K´uatsâtsilik
 Qujaaraq Tunumiusut  K'ujâraĸ
 Qujanaqi Tunumiusut  K'ujanaĸe
 Quleq   KitaamiusutK'uleĸ
 QuliAvanersuarmiusut   K'ule
 QuliikAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'ulîk
Quneq  Qavappiattut K'uneκ
 Qavappiaat atiat.

Isumaa: inequnartoq, pinnersoq. Nagguigalugu: (ine)qunaaq. Naggueqatigai angutit atiat Qunaaq aamma ateq Tunumeersoq Qunerseeq (Qunersooq) isumaqartoq pinnersoq. Aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa.

Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna. Oqaaseq taassuma paarlattuanik isumalik suli atugaasarpoq, tassa quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Taamatut isumalik tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi, aqaatitut atsiussimasaq.

Amerlassusii: nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq.
Qunerna   KitaamiusutK'unerna
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat

Isumaa: inequgisaq, pinnarisaq. Nagguia: quneq (uuminnga (ine)qunaaq). Naggueqatigai: Qunaaq aamma Qunerseeq (pinnersoq, inequnartoq) aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa naggueqatigaa.

Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna kujataanilu arnap atia Quneq.

Oqaaseq taassuma paarlattuanik isumalik suli atugaasarpoq, tassa quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Taamatut isumalik tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi aqaatitut atsiussimasaq.

Amerlassusii: nalitsinni atigineqanngilaq.
Qunerseeq Tunumiusut  K'unersêκ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat

Isumaa: inequnartoq, pinnersoq. Nagguia: qunersooq (uuminnga (ine)qunaaq imalt. Quneq). Aamma Quneqitooq isumaqartoq pinnersorujussuaq 1880-ikkunni arnap Uummannap eqqaaniit Upernaviup avannaanut nuussimasup aterisimasaa naggueqatigaa. Atit tassannga nagguillit aamma tassaapput kitaani angutit arnallu atiat Qunerna aamma kitaani arnat atiat Quniganna kujataanilu arnap atia Quneq.

Oqaaseq taassuma paarlattuanik isumalik suli atugaasarpoq, tassa quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Taamatut isumalik tunumiut arnat angutillu atiutigaat ima: Quninngi aqaatitut atsiussimasaq.

Amerlassusii: Qunerseeq 8. K’unersêκ 4.
 Qunguju   KitaamiusutK'ungujo
 Qunguleq   KitaamiusutK'unguleĸ
 Quniganna   KitaamiusutK'unigána
Quniik Tunumiusut  K'unîk
 Aqaat.

Tunumiusut.

Isumaa: Quniitsoq isumaqartoq pinniitsoq, amannaatsoq (toriitsoq/pualasoq). Kalaallit pisarnerattut aqassussilluni meeraq inequgalugu piuminaralugulu paarlattuanik isumalerlugu taaguisarnermit pisoq. Taaguutaasimagaluaraluni aqaataasimagaluarlunilu atinngorsimasoq.

Pissuseqatai: Quninngi.
 QupalukAvanersuarmiusut  KitaamiusutK´upaluk
Qupaluna    K'upaluna
 Isumaa: Timmissap aqqisa ilaata qupaloraarsuup taaneqartarnerat "qupaluk" aallaavigalugu aternut uiggiunneqartartoq -na uiggiullugu.
 Qupanuaq    K'upanuaĸ
Qupanuk   KitaamiusutK'upanuk
 Isumaa: Qupanuk tassa timmiaaqqap qupaloraarsuup taaguutaasa ilaat (plectrophinax nivalis). Sinerissami qupaloraarsuk assigiinngitsunik taaneqartarpoq; qupannaaq, qupanavaarsuk, qupanorarsuk aamma qupaluarsuk. Naggueqatitta Canadamiut qupaloraarsuk taasarpaat qupanuaq, tamatumalu naalisarnerigunarpaa ateq Qupanuk.

Taamaammat ilimanarpoq ateq pisoqaangaatsiartoq. Ilimanarpoq quppani ujaqqat akornanni ineqartarmat qupaloraarsuk tamannak taaguuteqalersimassasoq.

Pissuseqatai: Qupaluna, Qulutak, Qulutat, Qulutana, Qulutannguaq, Qulutapaluk, Qulutarsuaq.

Amerlassusii: Qupanuk 8. Affaasa missaat atimittut siullertut Qupanuk atorpaat.
 Qutsuluk Tunumiusut  K'utsuluk
 Quuik  Qavappiattut K'ûik
R
 Raakiilli    RakelRâgîtdle
 Raakili    RakelRâkile
 Raakkili    RakelRãkile
 Raara    Râra
 Riikki    RegineRĩke
 Riikkiina    RegineRĩkîna
 Riita    RitaRîta
 Rikiina    RegineRikîna
 Rikki    RegineRíke
 Rippi    RebekkaRípe
 Rippikka    RebekkaRípíka
 Rulu    Rulo
 Rusaalia    RosalieRusâlia
 Russiina    RosineRússîna
 Rutsi    RuthRútse
 Ruusa    RosaRûsa
 Ruusiina    RosineRûsîna
S
 Saala    SaraSâla
 Saalamiit    SaramineSâlamît
 Saalaq   KitaamiusutSâlaĸ
 Saalat    SaraSâlat
 Saamaq   KitaamiusutSaimaĸ
 SaamikAvanersuarmiusut  KitaamiusutSâmik
 Saamuk  Qavappiattut Sâmuk
 Saapiina    SabineSâpîna
 Saapiit    SabineSâpît
 Saara    SaraSâra
 Saarannguaq    SaraSâránguaĸ
 Saaraq    SaraSâraĸ
 Saarivaat Tunumiusut  Sârivât
 SaffakAvanersuarmiusut   Savfak
 Saffiina    SabineSavfîna
 Saffiit    SabineSavfît
 SaggakAvanersuarmiusut   Saggak
 Sakkataq   KitaamiusutSákataĸ
 Salak   KitaamiusutSalak
 Salaq   KitaamiusutSalaĸ
 Sanninga  Qavappiattut Sáninga
 Sapangaaraq   KitaamiusutSapangâraĸ
 Sapangaq  Qavappiattut Sapangaĸ
 Sapiina    SabineSapîna
 Sapu   KitaamiusutSapo
 Saqqa  Qavappiattut Sarĸa
 Saqqilaarteq Tunumiusut  Sarĸilârteĸ
 Sarlik   KitaamiusutSardlik
 Sarmoq  Qavappiattut Sarmoĸ
 SatoranaAvanersuarmiusut   Satorana
 Satorina   KitaamiusutSatorina
 Satu    Sato
 Satuk    Satuk
 SauneqAvanersuarmiusut   Sauneĸ
 SauninnguaqAvanersuarmiusut   Saunínguaĸ
 SaunipalukAvanersuarmiusut   Saunipaluk
 Savittuarnaat Tunumiusut  Savítuarnât
Seeri    SigridSêre
 Kalaallisut kitaani arnanut ateq.
Europamiusut aqqup Sigrid-ip kalaallisuunngorsarnera.
 Seeria    SigridSêria
 Seernaq   KitaamiusutSêrnaĸ
 Seqineq   KitaamiusutSeĸineĸ
 Seqininnguaq   KitaamiusutSeĸinínguaĸ
 Sêre    
 SerminnguaqAvanersuarmiusut   Sermínguaĸ
 Serseq    Serseĸ
 Sersigaq   KitaamiusutSerssigaĸ
 Sialitsuk Tunumiusut  Sialitsuk
 Sialoorta    CharlotteSialôrta
 Sialuk    Sialuk
 Sialunnguaq    Sialúnguaκ
 Siilia    SerieSîlia
 Siilma    SelmaSîlma
 Siina    SigneSîna
 Siisi    CecilieSîse
 Siissi    Cecilie / CiceSĩse
 Sika    CharlotteSika
 Sikaalutta    CharlotteSikâlúta
 Sikak    CharlotteSikak
 Sikallutta    CharlotteSikatdlúta
 Sikitaq  Qavappiattut Sikitaĸ
Sikkerneq    Sivkerneĸ
 Isumaa: naasup sikkernera.

Amerlassusii: Sikkerneq 10. Sivkerneĸ 1.
Sikkerninnguaq   KitaamiusutSivkernínguaĸ
 Isumaa: naasup sikkerninngua.

Amerlassusii: Sikkerninnguaq 30. Sivkernínguaĸ 7.
Sikkersoq   KitaamiusutSivkersoĸ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: (Naasoq) sikkersoq. Oqaaseq sikkersoq aamma isumaqarpoq: illariarpoq.

Amerlassusii: Sikkersoq 59. Sivkersoĸ 21.
 Sikki   KitaamiusutSivke
 Sileqaavat Tunumiusut  Sileĸauvat
 Simiaq Tunumiusut  Simiaĸ
 SimigaqAvanersuarmiusut QavappiattutKitaamiusutSimigaĸ
 Sinaq   KitaamiusutSinaĸ
 SinarajukAvanersuarmiusut   Sinarajuk
Sinni    Sivne
 Sinniisoq naalisarlugu.
 Sinnii   KitaamiusutSivnê
 Sinniisoorakkuluk    Sivnîssôrákuluk
 Sinniisoq   KitaamiusutSivnîssoĸ
 Siorakitsoq  Qavappiattut Siorakitsoĸ
 Siorpaaluk    Siorpâluk
 Sisi   KitaamiusutSise
 Sissi    CecilieSíse
 Sissigaq   KitaamiusutSivssigaĸ
 Sissii    CecilieSísê
 Sissiilia    CecilieSísîlia
 Sissik   KitaamiusutSigssik
Siuana   KitaamiusutSujuana
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: Siuanap nagguigaa siu-, siorlermut imalt. siuttuunissamik attuumassuteqarsinnaasoq. Allattaasitoqqami allassimavoq ima: Sujuana. Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit siu-mik aallartinnillit pingasuupput: Siuleqatuk (Hiuleqatuk) Avanersuarmiut arnat atiattut nalunaarsorsimasoq, aamma Avanersuarmiut arnat atiat Sujuleqatsiaq. Taamatuttaaq angutit Kitaamiut atiat Siukiaq.

Tamatuma saniatigut Alfred Berthelsenip kalaallit aqqi pillugit allaatigisaani 1918-imeersumi (Navngivning i Grønland, Meddelelser om Grønland 56, q. 274) aqqit siu-mik naggueqartut makku ilaapput: Sujortoq (Sujugtoq, tassa siuttoq) angutip avannaani 1799-imi atia

, isumaqartoq arfernik upattuni (malersortuni) naalitsisartoq (harpunér), aammattaaq arnap atia 1799-imi nalunaarsorsimasoq: Sujotona (Sujutuna = siutuna), tassa siutooq, immaqa qingartooq. Taavalu 1867-imi aamma Avannaani angutip atia imaattoq: Sujoraq (Sioraq), tassagooq qingakkaajunini pissutigalugu.

Uiguut -na Siuanami aamma Siutunami atorneqartoq Kalaallit aqqini uiguutaavoq nalinginnaasoq atiunera ersersinniarlugu atorneqartartoq.

Amerlassusii: Nalitsinni Siuana aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq.
 SiuleqatukAvanersuarmiusut   Sujuleĸatuk
 SoqqaqAvanersuarmiusut   Sorĸaĸ
 Soralu    Soralo
 Sorannguaq    Soránguaκ
 Sori    SørineSore
 Soriina    SørineSorîna
 Sorlak   KitaamiusutSordlak
 Sorlannguaq   KitaamiusutSordlánguaĸ
 Stiina    StinaStîna
 SuakannguaqAvanersuarmiusut   Suakánguaĸ
 Suanngaaq Tunumiusut  Suángâĸ
 Suffi    SofieSuvfe
 Suffia    SofieSuvfia
 Suiaq  Qavappiattut Suiaĸ
 Suitsi Tunumiusut  Suvitse
 Suitti Tunumiusut  Suvitse
 SujuleqatsiaqAvanersuarmiusut   Sujuleĸatsiaĸ
 SujuleqeqatsiaqAvanersuarmiusut   Sujuleĸatsiaĸ
 Suka    Suka
 Sulluitsoq   KitaamiusutSuvdluitsoĸ
 Suloraq   KitaamiusutSuloraĸ
 Sumaanaaq Tunumiusut  Sumânâĸ
 Sumaannaaq Tunumiusut  Sumângnâĸ
 Sunavana   KitaamiusutSunavana
 Sunavina    Sunavina
 Sungusaq  Qavappiattut Sungussaĸ
 Susanni    SusanneSusáne
 Sustu    Sustu
 Sutsiaq  Qavappiattut Sutsiaĸ
 Suttuitseq Tunumiusut  Suvtuitseĸ
 Suusaat    SusanneSûsât
 Suusanni    SusanneSûsáne
 Suustu    SøsterSûsto
 Søsta    Søster
T
 Taajannguaq    TaijaTaijánguaĸ
 Taala    ThalaTâla
 Taannguaq   KitaamiusutTãnguaĸ
 Taavannguaq    Tauvánguaĸ
 TaffinnguaqAvanersuarmiusut   Tavfínguaĸ
 Taja    Taja
 Tajaq   KitaamiusutTajaĸ
 Tajarana   KitaamiusutTajarana
 Tajarina   KitaamiusutTajarina
 Takkarsi  Qavappiattut Tákarsse
 Taliisia    TereseTalîsia
 Tannooq Tunumiusut  Tánôĸ
TaoranaAvanersuarmiusut   Taorana
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Kinguliaq. Avanersuaq.

Isumaa: Nagguigaa Taorat. Ilimanarpoq Akilinermiut oqaasiat “taurannituq” imalt. “tauranniqtuq” isumaqartoq “takorannertoq” aamma “isigiuminartoq” naggueqatigissagai. Uani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na uiggiunneqarsimavoq Taorana-nngorluni.

Aamma tak.: Eri & Ulaajuk.

Amerlassusii: Taorana (Daorana) kinguliatut: 15, Taorana (Daorana) arnat angutillu atiattut 5.
 Taorana (Daorana)Avanersuarmiusut   Taorana
 Tapa    Tapa
 Tapai  Qavappiattut Tapai
 TapaitsiaqAvanersuarmiusut   Tapaitsiaĸ
 Tapi    Tape
 Tapinngua  Qavappiattut Tapínguva
 Tappiia    TabiaTápîa
 Tappinngua  Qavappiattut Tápínguva
 Taqqina  Qavappiattut Tarĸina
 Taqqisima(t) Tunumiusut  Tarĸisima(t)
 Taratsi Tunumiusut  Taratse
 Tariina    TrineTarîna
 Tariisia    TereseTarîsia
 Tarpaakki Tunumiusut  Tarpáuke
 Tarti  Qavappiattut Tarte
 Tasioq   KitaamiusutTasioĸ
 Tassuana   KitaamiusutTássuana
 TavfinnguaqAvanersuarmiusut   Tavfínguaĸ
 Teriina    TrineTerîna
 Teriisia    TereseTerîsia
 Tersa Tunumiusut  Tersa
 Tertu    Terto
 Tiaraneq  Qavappiattut Tiaraneĸ
 Tiaraq  Qavappiattut Tiaraĸ
 Tiartikku Tunumiusut  Tiartíko
 Tigumiaq   KitaamiusutTigumiaĸ
 Tiiannguaq    Thea / TeaTîánguaĸ
 Tiilla    TeklaTîgdla
 Tiillak    TeklaTîgdlak
 Tiillat    TeklaTîgdlat
 Tiimiartissaq Tunumiusut  Tîmiartigssaĸ
 Tiina    Dina / DineTîna
 Tiita    Tîta
 Tiiti Tunumiusut KitaamiusutTîte
 Tiiu    Theodora / TeodoraTîo
 Tiiutoora    TheodoraTîutôra
 Tikaajaat Tunumiusut  Tikâjât
 Tikiusaaq    Tikiussâĸ
 Tikkalaatsiaq Tunumiusut  Tíkalâtsiaĸ
 Tikkineq  Qavappiattut Tíkineĸ
Tilioq    Tilioĸ
 Isumaa: (nalitsinni) ikinngut, peqat. Tilioq Nunatta kujasinnerusortaani aamma ima allatut taaneqartarpoq 'Tiliaq'. Oqaluutitaa pisoqaanerorpasissoq 'tilivaa' isumaqarpoq: 'pisassippaa' imalt. 'oqqersorfigaa'.

Tunngaviatigut isuma una aallaavigisimassagaa ilimanarpoq: 'tatigalugu peqqusimasaq' (arlaannik aalleqqullugu pajoqqulluguluunniit inassimasaq peqqusimasarluunniit).

Atitut nalunaarsukkani ateq alla tassunga eqqaanartoq siumugassaavoq, tassa Arpaarti (illumiit illumut arpalluni oqariartortoq).

Amerlassusii: nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq.
Tiliunnguaq    Tiliúnguaĸ
 Nukappiaqqat niviarsiaqqallu atiat.

Isumaa: (nalitsinni) ikinngutinnguaq, peqatinnguaq. Tilioq Nunatta kujasinnerusortaani aamma ima allatut taaneqartarpoq 'Tiliaq'. Oqaluutitaa pisoqaanerorpasissoq 'tilivaa' isumaqarpoq: 'pisassippaa' aamma 'oqqersorfigaa'.

Tunngaviatigut isuma una aallaavigisimassagaa ilimanarpoq: 'tatigalugu peqqusimasaq' (arlaannik aalleqqullugu pajoqqulluguluunniit inassimasaq peqqusimasarluunniit).

Atitut nalunaarsukkani ateq alla tassunga eqqaanartoq siumugassaavoq, tassa Arpaarti (illumiit illumut arpalluni oqariartortoq).

Amerlassusii: nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq.
 Timmi   KitaamiusutTingme
 Timmiaq Tunumiusut  Tingmiaĸ
 Tinka Tunumiusut  Tinka
 Tipaaja   KitaamiusutTipâja
 Tipaaqu Tunumiusut  Tipâĸo
 Tippoora    DeboraTípôra
 Tippu    DeboraTípo
 Tiutoora    Theodora / TeodoraTiutôra
 Tooq  Qavappiattut Tôĸ
 Toora    DoraTôra
 Toorti    DortheTôrte
 Toortia    DortheaTôrtia
 Toortiia    DorthieTôrtîa
 Toortinnguaq    DortheTôrtínguaĸ
 TorngiAvanersuarmiusut   Tornge
 TornginnguaqAvanersuarmiusut   Torngínguaĸ
 Trutsi    TrudyTrutse
 Tuapak   KitaamiusutTuapak
Tuarana   KitaamiusutTuarana
 Niviarsiaqqat atiat. Aqaat.

Isumaa: Ilimanarpoq aqaataasoq makku nagguigalugit: (aat)tuaruna! (aarsuaruna!). Kalaallit pisarnerattut meeqqamit aqaasoqaraangat inequginermut kutappaluttumik aqaataaqqaarsimasut atinnguuttartut arlaqartiterput. Soorlu makku: 'Nguujuk', aallaavigalugit: 'iinnguujuk' imalt. 'aannguujuk'. 'Taaraq', aallaavigalugu 'Itaaraq' (pinniitsuaraq), aamma 'Oquna', aallaavigalugu 'inequna.'

Tuarana naalisarneqartarpoq 'Tua' taannalu aqqit akuerisat aamma akornanniippoq, ilaannikkullu allatulaaq taallugu atorneqartarpoq ima: 'Tuaruna', taannattaaq aamma aqqit akuerisat akornanni siumugassaavoq.

Aterineqartutut amerlassusii: Nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq
Tuaruna   KitaamiusutTuaruna
 Niviarsiaqqat atiat. Aqaat.

Isumaa: Ilimanarpoq aqaataasoq makku nagguigalugit: (aat)tuaruna! (aarsuaruna!). Kalaallit pisarnerattut meeqqamit aqaasoqaraangat inequginermut kutappaluttumik aqaataaqqaarsimasut atinnguuttartut arlaqartiterput. Soorlu makku: 'Nguujuk', aallaavigalugit: 'iinnguujuk' imalt. 'aannguujuk'. 'Taaraq', aallaavigalugu 'Itaaraq' (pinniitsuaraq), aamma 'Oquna', aallaavigalugu 'inequna.'

Tuaruna naalisarneqartarpoq 'Tua' taannalu aqqit akuerisat aamma akornanniippoq, ilaannikkullu allatulaaq taallugu atorneqartarpoq ima: 'Tuarana', taannattaaq aamma aqqit akuerisat akornanni siumugassaavoq.

Aterineqartutut amerlassusii: Nalitsinni aterineqartutut nalunaarsorsimanngilaq
 Tuinnguaq    Tuínguaĸ
Tuka    Tuka
 Kutalluni nukamut taaguut.
 Tukkujaq   KitaamiusutTúkujaĸ
 Tukuma   Kitaamiusut
Tukumaq   KitaamiusutTukumaĸ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: 'aalassarissoq', 'qiilasoq', kajumissoq, qiimmattartoq', 'sullerissoq' ilaatigut 'ulapittoq' oqaluut ’tukumavoq’ aallaavigalugu. Ulluinnarni taaguutitut: Tukuma.

Aqqit tassunga assingusut tassaapput 'Qiimaaraq' ateq Kitaaneersoq, aamma 'Oqila' (oqilasooq), naalisarneralu Oqi.

Aamma takuuk niviarsiaqqat atiat Tukummeq.

Amerlassusii: Tukuma, pingasut ataallugit (niviarsiaqqat 01.01 2005 sioqqullugu DK-mi najugallit). Tukumaq, sisamat ataallugit (nukappiaqqat 01.01 2005 sioqqullugu nunani allani najugallit).
TukummeqAvanersuarmiusut   Tukúmeĸ
 Niviarsiaqqat atiat. Avanersuarmi atorneqarnerusoq.

Isumaa: Samuel Kleinschmidtip ordbogia 1871-imeersoq naapertorlugu oqaaseq 'tukumavoq' ima nassuiaasersimavaa: 'aalassarissoq', 'qiilasoq'.

Michael Fortescuep allallu naggueqatigiit oqaasiisa nagguii pillugit ordbogiliaanni 'Comparative Eskimo Dictionary'-mi Alaskami Fairbanksimi 1994-imi saqqummersumi q. 348-mi, oqaaseq 'tukuma' ukuninnga marlussunnik naggueqatigiit akornanni ima isumaqaqaarsimasutut nassuiarneqarpoq: 'tukkortoq', tassagooq pisooq imalt. 'siuttoq', naalagaq.

Piffissap ingerlanerani isumaa makkununnga aamma nikikkiartorsimanerarneqarpoq: 'tukkuvoq', tassa angerlarsimaffini qimallugu allani sinippoq (taamaammat Kitaani atiuteqarpugut: Tukkujaq), aamma 'tukkorpoq', tassa pigisaminik tunioraajumatuvoq.

Nunatsinni aamma isuma una tassunga atatinneqarpoq: 'tukuma', toqqissiveqanngitsoq, itinngusoq, uniffeqanngitsoq aamma kajumissoq, qiimmattartoq sullerissorlu, taannalu aamma atiuvoq ima: Tukumaq.

Atitut pissuseqatai: Tukuma & Tukkujaq.

Amerlassusii: Tukummeq 33. Tukúmeĸ 29.
 TukumminnguaqAvanersuarmiusut   Tukúmínguaĸ
 Tullerunnaq   KitaamiusutTugdlerúnaĸ
Tulliaq    Tugdliaĸ
 Isumaa:
Angajulliup tullia.
 Tulugaq    Tulugaĸ
 Tulussi    DruscillaTulússe
 Tuminnguaq   KitaamiusutTumínguaĸ
 Tuneraq   KitaamiusutTuneraĸ
 Tungu   KitaamiusutTungo
 Tungutsiiannguaq   KitaamiusutTungutsîánguaĸ
 Tungutsiiaq   KitaamiusutTungutsîaĸ
 Tupaarna    Tupârna
Tupaarnaq   KitaamiusutTupârnaĸ
 Niviarsiaqqat atiat. Naasup taaguutaa.

Isumaa: Kleinschmidtip 1871-imi ordbogiliamini Tupaarnaq ima allaaserisimavaa: "vild timian, hvorledes dette navn er kommet til denne urt er ikke klart - (vild timian, qanoq ililluni ateq taanna naasumut atiutinneqarnersoq ersarinngilaq.)” (q. 381). Tupaarnaq qallunaatut taasarpaat skotsk timian, latinerisut: thymus praecox arcticus.

Naasoq taanna nuattoqartillugulu nakorsaatissatut tiiliarineqartartoq aammalumi neqini, suppini kaaginilu akussatut manna tikillugu atorneqartarluni. Tupaarnaq isumaqarunarpoq ‘inuummarissaat’ oqaaseq ’tupaarpoq’ (eqiiallappoq) nagguigalugu. Siullermik naasup atereqqaariarlugu niviarsiaqqamut atiutinneqalersimanissaa ilimanarpoq.
 Tuperna   KitaamiusutTuperna
 Tupernaq  Qavappiattut Tupernaĸ
 Tupernina   KitaamiusutTupernina
 Tuujuk   KitaamiusutTûjuk
 Tuuka    Tûka
 Tuukkaq   KitaamiusutTũkaĸ
 Tuukula Tunumiusut  Tûkula
 Tuula    ThoraTûla
 Tuullik   KitaamiusutTûgdlik
 Tuut    DortheTût
 Tuuta Tunumiusut  Tûta
U
 Uerana   KitaamiusutUverana
 Uiffaq   KitaamiusutUivfaĸ
 Uiloq   KitaamiusutUiloĸ
 Uilu   KitaamiusutUilo
 Uilulaq   KitaamiusutUilulaĸ
 Uinnaq Tunumiusut  Uínaĸ
 Uisorila    Uisorila
 Uitsalikitseq Tunumiusut  Uitsalikitseĸ
 Uitsarissoq  Qavappiattut Uitsarigssoĸ
 Ujamik  Qavappiattut Ujamik
 Ujammiugaq   KitaamiusutUjangmiugaĸ
 UjarakAvanersuarmiusut  KitaamiusutUjarak
 Ujarneq Tunumiusut KitaamiusutUjarneĸ
 Ujoqqua  Qavappiattut Ujorĸua
 Ujorna   KitaamiusutUjorna
 Ujoru   KitaamiusutUjoro
 Ujuaanna    JohanneUjuãna
 Uka    Uka
 Ukaaka    Ukâka
 Ukaleq   KitaamiusutUkaleĸ
 Ukaliina  Qavappiattut Ukalîna
 Ukalina    Ukalina
 Ukaliusaq   KitaamiusutUkaliussaĸ
 Ukaliusi   KitaamiusutUkaliuse
 Ukamaq   KitaamiusutUkamaĸ
 Ukkaq TunumiusutQavappiattut Uvkaĸ
 Ukuutsiaaq Tunumiusut  Ukũtsiâĸ
 Ulaaju   KitaamiusutUlâjo
UlaajukAvanersuarmiusut  KitaamiusutUlâjuk
 Oqaluttuatoqqani atorneqartartoq.

Isumaa: Ulaajuk tassa inuk inuutsimigut iluserissoq takkajaajulluni sillakullaasoq. Atit Ulaajuup naggueqatai tassaapput angutit arnallu Tunumi atigisartagaat Ulannaq aammalu Qavappiaat arnanut atiutaat Ulartoq. Taamatuttaaq angut 1881-imi Alluitsumi kuisittoq kalaallisut ateqaqqaarsimagaluarpoq ima: Ulaasi.

Aamma tak.: Eri, Taorana (Daorana).
Ulannaq Tunumiusut  Ulavnaκ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: takuuk Ulaajuk.

Pissuseqataa: Ulanna.
Ulartoq  Qavappiattut Ulartoκ
 Niviarsiaqqat atiat.

Isumaa: takuu Ulaajuk.
 Uliuk  Qavappiattut Uliuk
 Ullorikka    UlrikkeUtdloríka
 Ulorna    Ulorna
 Uloruu Tunumiusut  Ulorô
 Ulu  Qavappiattut Ulo
 Ulualina  Qavappiattut Ulualina
 Uluiisa    LouiseUluîsa
 UlulikAvanersuarmiusut   Ululik
 Ululina    Ululina
 Ululinannguaq    Ululinánguaĸ
 Ulunnguaq    Ulúnguaĸ
 Uluuiisa    LouiseUlûîsa
 Uluusiit    RosineUlûsît
 Uluutannguaq   KitaamiusutUlûtánguaĸ
 Uluutsiia    LydieUlûtsîa
 Uma    Uma
Umaamaaq    Umâmâκ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Aqaat.

Isumaa: Upernavimmi eqqaanilu meeraaqqanut aqaataallunilu taaguut.

Amerlassusii: Umaamaaq: <4. Pissuseqatai: Umaamii.
Umaamii    Umâmê
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Aqaat.

Isumaa: Upernavimmi eqqaanilu meeraaqqanut aqaat.

Amerlassusii: Umaamii: <4. Pissuseqatai: Umaamaaq.
 Umeerinneq Tunumiusut  Umêríneĸ
 Umiitsuk Tunumiusut  Umîtsuk
 Unaliina   KitaamiusutUnalîna
 Unalina   KitaamiusutUnalina
 Unaranaq  Qavappiattut Unaranaĸ
 Unassaq  Qavappiattut Unagssaĸ
 Unatsiaq    Unatsiaĸ
 Ungaaja    Ungâja
 UngaaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutUngâĸ
 Ungiuk   KitaamiusutUngiuk
 Unnga    Únga
 Unuuna    Unûna
 Unuunu    Unûno
Upaluk    Upaluk
 Niviarsiaqqat atiat.

Isumaa: Upaluk isumaqartinniarneqartarpoq 'tupaallannartoq'. Oqaatsit 'upalorpoq', 'upalungavoq' aamma 'upaluivaa' naggueqatigai.

Upalorpoq aamma upalungavoq isumaqarput 'piareersimanngilaq' oqaaserlu 'upaluivaa' isumaqarluni 'tupaallatsippaa', 'uissuummisippaa', 'tassanngaannaq tikippaa'. Paarlattuanik isumalik 'upalungaarsarpoq' isumaqarpoq '(tupaallatsinneqannginnissaq piniarlugu) piareersarpoq'.

Naggueqatitta ilaasa Alaskamiut Canadamiullu oqaaseq 'upaluq' ilaatigut 'tuaviortumut' aamma 'piareersimanngisamut' oqaasiutigaat.

Aqqup isumaa aqaterpalaartumik akullugu unaassagunarpoq: 'ilimagisimanagu qitornartaaq.'

Upaluk atitut kujataani nalunaarsorneqaqqaarpoq Qatanngutigiinniat akornanni arnaq 1822-mi taamani (allassimanera maliinnarlugu) 'Opalluk'-mik atilik kuisittussanngormat.

Amerlassusii: Upaluk 4.
 Upaluna    Upaluna
 Upanuk    Upanuk
 Uperna    Uperna
 Upilleq  Qavappiattut Upitdleĸ
 Usaaq  Qavappiattut Ussâĸ
 Usinna   KitaamiusutUsivna
 Usornaq Tunumiusut  Usornaĸ
 Utaat   KitaamiusutUtât
 Uteeraq    Utêraĸ
Uteq    Uteκ
 Isumaa:
Utertoq-mit naalisagaavoq.
Utertoq   KitaamiusutUtertoĸ
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat.

Isumaa: Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq. Paqumisunneq pissutigalugu qanga atermik nalinginnaq taaguinissaq utersigineqarneq ajorpoq, taamaammat ativia taanagu utersimanera pillugu taaguineq atinnguussimavoq ima: Utertoq.

Utertup pissuseqatigai atit makku: Angerla, Sinniisoq, aamma immaqa Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput.

Amerlassusii: Utertoq 15. Utertoκ 5 Allat: Utertunnguaq 11. Utertúnguaκ 4.
Uti   KitaamiusutUte
 Utertoq naalisarlugu. Toqukkut qimagussimasoqartillugu atsiussisoqaraangat toqusimasoq utertutut isigalugu angerlartoqutigineqartarpoq. Paqumisunneq pissutigalugu qanga atermik nalinginnaq taaguinissaq ornigineqarneq ajorpoq, taamaammat ativia taanagu utersimanera pillugu taaguineq atinnguussimavoq ima: Utertoq. Utip pissuseqatigai atit makku: Utertoq, Angerla, Sinniisoq immaqalu Qaaqqutsiaq aamma Taatsiaq. Qanigisaasut paqumiginnillutik taaguiumanatik atsiussamut taaguusiuttagaat tamakku piffissap ingerlanerani inuttut atinnguussimapput.
 Uttiilia    OttilieUttîlia
 Uuka    Ûka
 Uukkaaq    Ũkâĸ
 Uukooq    Ûkôĸ
 Uularikka    UlrikkeÛlaríka
 Uuliina    OlineÛlîna
 Uullat    OlgaÛtdlat
 Uulorikka    UlrikkeÛloríka
 Uunnguunia Tunumiusut  Ũngûnia
 Uuttuanngi Tunumiusut  Ũtuánge
V
 Vaala    VarlaVâla
 Varannguaq    Varánguaĸ
 Viannguaq   KitaamiusutVia/VieViánguaĸ
 Viiannguaq    Via/VieVîánguaĸ
 Viiliimmiina    WilhelmineVîlĩmîna
 Viini    WinnieVîne
 Viinii    WinnieVînê
 Viiveeraq    Vîvêraĸ
 Viivi    ViviVîve
 Vilimmiina    WilhelmineVilímîna
 Vinuuna    WinonaVinûna
 Vitta    VitaVíta

Aterni ujarlerneq

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Inuit aqqinut tunngasut

Atissamik qinnuteqarniarpit?
Aqqit akuerisat ujarpigit?
Atuakkiaq: Kalaallit aqqi
Kalaallisut atsiiniarpit?
inuit_aqqi
Inuit Aqqinik Akuersisartunit imaqarniliat (2008-2014)
Oqaasiliortut_ikon nutaaq
Oqaasiliortunit imaqarniliat