Ateq ujaruk

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Atit ujakkamut naleqquttut

Atit naleqquttut nassaarisat 161:
A | E | I | K | M | N | P | Q | S | T | U
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
A
 AamaAvanersuarmiusut  KitaamiusutAuma
 AaruAvanersuarmiusut   Aero
 AarunaAvanersuarmiusut  KitaamiusutÂruna
 AarutAvanersuarmiusut   Aerut
 AatiitaaqAvanersuarmiusut   Âtîtâĸ
 AatitaaqAvanersuarmiusut   Âtitâĸ
AeruAvanersuarmiusut   Aero
 Avanersuarmit.
Oqaasitoqaq Inuktitut Iñupiatullu suli atorneqartoq airuq (angerlartoq) nagguigisinnaavaa, imalt. ateq Arruttaq naalisarlugu, Inuktitut: airujjaq.
 AerunaAvanersuarmiusut   Aeruna
 AerutAvanersuarmiusut   Aerut
 AimaAvanersuarmiusut   Aima
 AimannguaqAvanersuarmiusut   Aimánguaĸ
 AininaaqAvanersuarmiusut   Aininâĸ
 AisivakAvanersuarmiusut   Aisivak
AkitseqAvanersuarmiusut   Akitseĸ
 Isumaa: "Naliitsoq".

Assinga: Akitsinnguaq. Taanna aterineqartuni nalinginnaanerpaavoq.
 AkitsinnguaqAvanersuarmiusut   Akitsínguaĸ
 AkulukAvanersuarmiusut   Akuluk
 AlalaqAvanersuarmiusut   Alalaĸ
 AleqasinaAvanersuarmiusut   Aleĸasina
 AleqasinnguaqAvanersuarmiusut   Aleĸasínguaĸ
 AleqatsiaqAvanersuarmiusut   Aleĸatsiaĸ
 AlikaAvanersuarmiusut   Alika
 AlingnaluaqAvanersuarmiusut   Alingnaluaĸ
 AlingnalukAvanersuarmiusut   Alingnaluk
 AloqisaaqAvanersuarmiusut   Aloĸisâĸ
 AmaannalikAvanersuarmiusut   Amáunalik
 AmaunnalikAvanersuarmiusut   Amaúnalik
AminnguaqAvanersuarmiusut   Amínguaĸ
 Isumaa: Ameq. Kalaallit aqqini atitut nalinginnaapput aqqit amermik nagguillit. Tamannalumi aamma tupinnanngilaq, qanga ameq inuuniarnitsinnut iluaqussuuvoq pinngitsoorsinnaanngisarput. Taamaammat inunnut atsiutissallugu atorluarneqartarsimavoq. Atit makku amermik nagguillit Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni siumugassaapput: Ameq, Ameraq (ameq, qalipak imalt. qalipaat) aamma Amersaq (qaleruaq nungullarnikoq, piiagaq).

Amerlassusii: Aminnguaq 21. Amínguaĸ 15.
 AmmikAvanersuarmiusut   Ámik
 AnguaqAvanersuarmiusut   Anguaĸ
 AppaliapikAvanersuarmiusut   Agpaliapik
 AqattannguaqAvanersuarmiusut   Aĸátánguaĸ
 AqattaqAvanersuarmiusut   Aĸátaĸ
AqissiaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAĸigssiaĸ
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: Aqissip piaraa. Oqaluttuatoqaatitta ilisimalluarneqarnerpaat ilaata inuttaata pingaarnersaat ateqarpoq Aqissiaq. (Oqaluttuaq Tunersuarnit kingornussarisimagipput unnertarpaat naggueqatitta akornanni pigineqanngimmat, taamaallaat Canadap kitaata avannaani indianerit akornanni.)

Aqqit assingusut: Aqisseq aamma Aqissiarsuk.

Amerlassusii: Aqissiaq 29 (Nunatsinni), 21 (DK-mi), Aqigssiaq 8, Aĸigssiaĸ 12.
 AqissiarsukAvanersuarmiusut   Aĸigssiarssuk
 AqutakAvanersuarmiusut   Aĸutak
 ArnaalukAvanersuarmiusut   Arnâluk
 ArnaaraqAvanersuarmiusut  KitaamiusutArnâraĸ
 ArnaattoqAvanersuarmiusut   Arnáutoĸ
ArnajaaqAvanersuarmiusut   Arnajâĸ
 Isumaa: Arnajaraq. Atit ilaat taagorneqartuarnermikkut nipitigut nungullartarput, imalt. meeqqat akornaminni kutallutik taggerluisarnerannit pissuteqartumik, inersimasulluunniit aqassussillutik taaguisarnerannit allanngortarput.

Naqinneq r Arnajaraq-mi piugaluartoq ersiutit marluk akornanni “kivisimavoq” ersiutaa sivitsorluni Arnajaaq-nngorluni. Kalaallisut oqaatsini nipit ilaat aappersarissat “qitunnerusut” ersiutit marluk akornanniikkaangamik ilaanni “kivisarput” imalt. “ipisarput”, soorlu makkunani ujagaq -> ujaaq, ulimagaq -> ulimaaq, umiatsiaraq -> umiatsiaaq, uniagaq -> uniaaq il.il.

Atini nalunaarsugaatitsinni aamma Arnajaap pissuseqataanik peqarpugut, tassa Arnavaaq, uannga naggueqarsimanissaa ilimanarpoq: Arnavaraq.

Amerlassusii: Arnajaaq 6. Arnajâĸ 12.
 ArnakitsoqAvanersuarmiusut   Arnakitsoĸ
 ArnakitsorsuaqAvanersuarmiusut   Arnakitsorssuaĸ
 ArnakutsukAvanersuarmiusut   Arnakutsuk
 ArnaluannguaqAvanersuarmiusut   Arnaluánguaĸ
 ArnaluaqAvanersuarmiusut   Arnaluaĸ
 ArnannguaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutArnánguaĸ
 ArnannguarsuaqAvanersuarmiusut   Arnánguarssuaĸ
 ArnaraarsukAvanersuarmiusut   Arnarârssuk
 ArnarulukAvanersuarmiusut   Arnaruluk
 ArnarulunnguaqAvanersuarmiusut   Arnarulúnguaĸ
 ArnaruniaqAvanersuarmiusut   Arnaruniaĸ
 ArnatsiannguaqAvanersuarmiusut   Arnatsiánguaĸ
 ArnauttoqAvanersuarmiusut   Arnáutoĸ
AtanganaAvanersuarmiusut   Atangana
 Avanersuarmi atiunerusoq.

Isumaa: Ateq Atangana ilimanarpoq ima isumaqassasoq: 'qitornani kisinngoruttutuaq', tassa allanik qatannguteqartarsimagaluarluni taakku tamarmik toqusarlutik kisimi atalersutuaq.

Nunatta Kitaani meeqqat taamatut kisinngorussimasut ima taasarpaat "Atamertaq" (takuuk Samuel Kleinschmidt: "Den grønlandske Ordbog, 1871, q. 52.), kisianni atamertaq atiusutut sumiluunniit nalunaarsorsimanngilaq, taamaallaat "Pituaq" Kitaani atiusutut kisimi. Atanganap atiunera ersersinniarlugu uiggiuttagaq -na atorneqarpoq (Atangat+na).

Atiuneratut uiguutaanik uiguusernagit: Atangat 3.
 AtiiAvanersuarmiusut   Atê
 AtussukAvanersuarmiusut   Atugssuk
 AtussunnguaqAvanersuarmiusut   Atuvssúnguaĸ
 AtuvssunnguaqAvanersuarmiusut   Atuvssúnguaĸ
 AviakullukAvanersuarmiusut   Aviakutdluk
 AvianngorneqAvanersuarmiusut   Aviángorneĸ
AviaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutAviaĸ
 Nalitsinni niviarsiaqqanut atiulerpoq. Ilaqutariit iluanni taaguut (slægtskabsbetegnelse).

Isumaa: ilaqutaq. Nagguik 'aavik-' nagguigisimagunarlugu imalt. 'avik-' (affaq) "ilaqutariitsinniit nagguilik."

Amerlassusii: Aviaq 83. Aviaĸ: 18
 AvoortungiaqAvanersuarmiusut   Avôrtungiaĸ
E
 EqaasuaqAvanersuarmiusut   Eĸâsuaĸ
 EqariusaqAvanersuarmiusut   Eĸariussaĸ
 EqariusarsuaqAvanersuarmiusut   Eqariussarssuaĸ
 EqilanaAvanersuarmiusut   Eĸilana
 EqilatAvanersuarmiusut   Eĸilat
I
 IlaatsoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutIlaitsoĸ
 IlaatsukAvanersuarmiusut   Ilaitsuk
 IlaatsunnguaqAvanersuarmiusut   Ilaitsúnguaĸ
 IlaitsoqAvanersuarmiusut   Ilaitsoĸ
 IlaitsukAvanersuarmiusut   Ilaitsuk
 IlaitsunnguaqAvanersuarmiusut   Ilaitsúnguaĸ
 InalliaqAvanersuarmiusut   Inatdliaĸ
InalukAvanersuarmiusut   Inaluk
 Avanersuarmiit aallaaveqartoq.

Isumaa: Inalukkap amia. Siulivut piniakkanik inuussuteqartuugamik atit inuup nersutilluunniit timaata taaguutaannit aallaavillit atorneqartut nalinginnaasuupput, ingammik qangaanerusoq, soorlu makku: Iggiaq, Oqaq, Tulimaaq (najungasoq), Seeqquaq, Saneraq, Qalaseq, Qiteq, Qutuk, Taleroq, Tajaq, taassumalu pissuseqatai atitut uigunnilersukkat: Tajarana aamma Tajarina.

Aammattaaq Inalutut taaguutit timip iluani pisattanut taaguutit atitut atorneqartartut makku ingammik qanga atiupput Aqajaroq, Ivalu (Ujalu), Neqi, Puak, Puiaq (timmissap naavata ilaa), Saaneq, Tartu il.il. Atit taaneqartut taakku tamaasa akuerisatut nalunaarsukkaniittuutigaavut.

Amerlassusii: Inaluk 53 (amerlanerit 1989-ip kingorna inuusut).

Danmarkimi Inaluk: 26.
 InalunnguaqAvanersuarmiusut   Inalúnguaĸ
 InoqusiaqAvanersuarmiusut   Inoĸussiaĸ
 InugaarsukAvanersuarmiusut   Inugârssuk
 InuttaqAvanersuarmiusut   Inugtaĸ
 InuugukAvanersuarmiusut   Inûguk
 IsigaitsoqAvanersuarmiusut   Isigaitsoĸ
 IsinnguaqAvanersuarmiusut   Issínguaĸ
 IttussaarsuaqAvanersuarmiusut   Ítússaarsuaĸ
IvalorsuaqAvanersuarmiusut   Ivalorssuaĸ
 Avanersuarmiit nagguilik.

Isumaa: Ivalu: ‘ujaloq’.

Amerlassusii: (allassimanngilaq)
IvaluAvanersuarmiusut   Ivalo
 Isumaa: ‘ujaloq’.

Amerlassusii: Ivalu 128. Ivalo 103.

Atit pissuseqatai: Ivalorsuaq
IvikAvanersuarmiusut   Ivik
 Kinguliaq.

Isumaa: Ivigaq.

Amerlassusii: Ivik 77.

Pissuseqataa: Ivinnguaq 26. Ivínguaκ <4
IvinnguaqAvanersuarmiusut   Ivínguaĸ
 Isumaa: nagguia ivik.

Amerlassusii: Ivinnguaq 26. Ivíngua? <4. Pissuseqataa: Ivik 77
K
KajoqAvanersuarmiusut  KitaamiusutKajoκ
 Isumaa: Kajortoq. Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kaju, Kajuaq, Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaallluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (qasertoq kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
KajuAvanersuarmiusut  KitaamiusutKajo
 Naalisagaq

Isumaa: Uuminnga naalisagaq Kajoq (kajortoq). Aterusioqqaarsimasoq pineqartup immikkut isikkuanut pissusianulluunniit aallaaveqartumik.

Pissuseqatai: Kajoq, Kajuaq, Kajuinnaq.

Aamma takukkit: Aappalittoq, Aappalittuatsiaq, Qaalluallak, Qasaaq, Qasiaq, Singajik (kajussuttoq), Qernertoq aamma Qorsuk.
 KassaalukAvanersuarmiusut   Kavssâluk
 KassaalussuaqAvanersuarmiusut   Kavssâlugssuaĸ
M
 MaalaviaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutMâlaviaĸ
 MaaluguaqAvanersuarmiusut   Mâluguaĸ
MagserannguaqAvanersuarmiusut   Magseránguaĸ
 Avanersuarmiut atiat.

Isumaa: Nagguik 'massippoq' aallaavigalugu naasoq puttutilersoq. Atuakkiortup Karl Siegstadip nassuiaatigaa aqqup isumaa unaasoq: 'Naasoq seqerngup kissarsusianik kiassarneqarluni puttutilersoq sermitannguanik qaaqarluni.'
 MalugiaqAvanersuarmiusut   Malugiaĸ
ManuminaAvanersuarmiusut   Manumina
 Avanersuaq.

Kinguliaq.

Isumaa: "Manumineq", 'manu' tassaalluni ameq manoqutaasaq ilupaarutsip akornannut ilineqartartoq (meeqqani), taavalu -mineq,

Uiguut -mineq piffissap ingerlanerani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na atorlugu -mina-nngorsimasungavoq (Manumina), imalt. aqassussineq pissutigalugu.

Qanga inuup atisaasa taaguutaat aamma inummut atsiunneqartarput, soorlu: Nasaq, Teqqiaq, Pualut (aaqqatit), Kamik il.il.

Assingusut: Manu, Manunnguaq, Manuaraq, oqaluttuatoqqani ateq Manutooq.

Amerlassusii: Manumina 25. Kinguliatut 11.
 MassannguaqAvanersuarmiusut   Magssánguaĸ
 MassaraannguaqAvanersuarmiusut   Magssarãnguaĸ
 MassarannguaqAvanersuarmiusut   Magssarãnguaĸ
 MasserannguaqAvanersuarmiusut   Magsseránguaĸ
 MavsannguaqAvanersuarmiusut   Mavsánguaĸ
 MeqqupalukAvanersuarmiusut   Merĸupaluk
 MequAvanersuarmiusut   Meĸo
 MikissukAvanersuarmiusut   Mikivssuk
MinikAvanersuarmiusut   Minik
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Avanersuarmiut atiattut nalunaarsorsimavoq. Ukiuni kingullerni Kitaani aamma atitut atorneqarluarpoq.

Isumaa: Oqaaseq minik orbogêrk'ame Jonathan Petersenip ordbogiliaani 1951-imi saqqummersumi qupp. 101-imi ima nassuiarneqarsimavoq: 'orsup pujaa'.

Oqaatsillu tulliatut una ilanngussimavaa: 'minippaa' imalt. 'minitserpaa': umiap/qaannap amiata mersorneri imermik pitarneqarsinnaajunnaarlugit orsup pujaanik milissorpai.

Ilimanarpoq atip Miniup oqaatsit taakku aallaavigissagai. Kalaallit qanga atsiisarnerminni ulluinnarni inuunermut tunngassutillit atsiuttaramikkit, soorlu piniarnermut tunngasut, sakkut il.il. Taamaammat minik angallatinut ussiissaatitut atorneqarluartarmat iluaqutaaqalunilu ilimanarpoq tamanna pillugu atitut atorneqarsimassasoq.

Taamaattoq aamma ilimanarsinnaavoq aqaatitut uiguut -mineq (taannamineq, unamineq il.il) atorlugu atinnguussimasoq aappersariaq kingulleq q k-nngorlugu sakkukilliinnarlugu. Aqaataaqqaarsimasut arlalissuit taamaalisaramik, soorlu makku: -nguujuk, -nguaq, -kuluk, -natuk (unoqunartoq -> uukunattuk -> nattuk -> natuk) il.il.

Nalitsinni isumaa pivallaarnagu atitut taajuminartuunera naatsukullaaneralu pinerugunarlugu atsiunneqartarpoq. Aammalumi avaqqunneqarsinnaagunanngilaq Avanersuarmiut 1897-imi Amerikamut Robert Pearymit New Yorkiliaanneqartut nukappiarartaat ukiuni kingullerni 20-ni atuakkiatigut tusagassiutitigullu sammineqangaatsiartoq Minimmik atsiisarnermut sunniuteqaqataanngitsoorsimajunnanngitsoq.

Tassami 1950-ikkunni, 60-ikkunni 70-ikkunnilu qulit ataallugit Minimmik ateqariarlutik, Minik pillugu atuakkiat arlallit saqqummeralernerisa nalaani 1980-ikkunni 57-it Minimmik atserneqarput, 90-ikkunnilu 84-it taama atserneqarlutik.

Amerlassusii: Ateq Minik Nunatsinni 152-init aterineqarpoq, Qallunaat Nunaanni najugaqartut 72-iupput, katillugit 224-ullutik. Taakku akornanni arnat sisamaannapput.
N
 NaajarlakAvanersuarmiusut   Naujardlak
 NalikkatsiaqAvanersuarmiusut   Nalíkatsiaĸ
NatukAvanersuarmiusut  KitaamiusutNatuk
 Niviarsiaqqat atiat avanersuarmi kitaanilu.

Aqaat.

Isumaa: Aqaataaqqaarsimassasoq ilimanarpoq oqaaseq inequnartoq oqaaserluunniit alla nagguigalugu. Kalaallit ileqquattut meeraq aqassullugu kutattumik oqaluunneqartarpoq soorlu ima: 'unukunattuk', 'oqunattuk', 'ukunattuk', 'uukunattuk' il.il. Taamaasilluni 'nattuk' kisinngorussimariarluni piffissap ingerlanerani atit pisarnerattut 'natuk'-ngorluni annikilliartorsimagunarluni.

Aamma nagguigisinnaavaa atitoqaq oqaluttuatoqqaneersoq Arnatuk aqarpaluttunngorlugu annikillisillugu Natummut. Ateq Arnatuk uannga naggueqarpoq: arnattoq imalt. arnattartoq (anaanassarsiortoq), tassa ilutsinut uumasunullu assigiinngitsunut pulasaqattaariarluni arnamut pulariarluni inunngoqqittoq atinilu utertillugu.
 NaujarlakAvanersuarmiusut   Naujardlak
NavaranaAvanersuarmiusut Qavappiattut Navarana
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: "nooqattaartoq". Nagguik proto-eskimoiskiusoq aallaavigalugu: naverar-, nalitsinni Yupittut isumaqalersoq 'taartigiinneq' imalt. 'atorniarneq', taavalu atinut uiggiuttagaq -na naggatigalugu. Nagguiup taassuma nagguik alla 'niruver-' (niuver-) naggueqatigigunarpaa Kalaallisut nalitsinni isumaqalersoq ima 'niuerneq'.

Navarana oqaluttuatoqaavoq naggueqatigiit Inuit tamangajammik ilisimasaat, inuttaritinneqartorlu taamatut atserneqarsimavoq oqaluttuami pisoq aallaavigalugu.

Tassa inuk inuiaat assigiingitsut akornanni nooqattaarluni naggataatigut avissaartuutsitsisoq. Nunatsinni arnaavoq qallunaatsiaat kalaallillu akornanni taamatut pisoq, naggueqatittali akornanni Eqqillit Inuillu akornanni. Ateq ilaatigut piffissap ingerlanerani allanngorartalersimavoq Inuvialuttut Inuinnartullu ima: Avranna imalt. Aijanna, kisianni inuttaa angutaalluni, uffa Labradorimiutut eqqillip arnap aterigaa ima Javraganak.

Nagguik nava- aamma Navagiaq pillugu oqaluttuami atorneqarpoq, taannagooq uumasumiit uumasumut tarniulluni nooqattaarpoq naggataatigullu arnamut pulalluni inuit akornannut inunngoqqilluni. Uiguut -giaq uani angalanermut ingerlaarnermullu takutitsisuuvoq.

Aamma takuuk ateq Navagiaq.

Iñupiatuttaaq Alaskamiusut timmiaq sissariarsuit saarfaarsuillu ilaat (Strandsneppe - Calidris minutilla) ima ilaatigut taaguuteqarpoq 'navaluġauraq', sineriak sinerlugu uteqattaartuunini nikeqattaartuuninilu pissutigigunarlugu.

Assingusut: Navarat, Navarapaluk, Navaranaaq, aamma nalitsinni atiulersoq Navana.

Amerlassusii: Navarana 65 (Nunatsinni). 18 (DK-mi).
NavarapalukAvanersuarmiusut   Navarapaluk
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: 'Navarannguaq.' Navarat Navaranap naalisarneraa. Tak. Navarana.
NavaratAvanersuarmiusut   Navarat
 Ateq oqaluttuatoqqani atorneqartoq.

Isumaa: Navarana-p naalisarnera, Navarana takuuk.
 NialiannguaqAvanersuarmiusut   Nialiánguaĸ
 NingioqAvanersuarmiusut   Ningioĸ
NiviarsiaqAvanersuarmiusut   Niviarsiaĸ
 Avanersuarmi nalunaarsorneqaqqaarsimasoq.

Isumaa: 'arnaq inuusuttoq, inersimasunngulersoq, katissimanngitsoq'. Nagguigalugit ‘niviaq’ (arnaq) aamma ‘-siaq’ (pisaaq).

Niviarsiaq naalisarneqartarpoq ima: Nivi, Niviaq aamma Nivikka.

Nivip nagguia nagguitoqaq 'neve' isummanik makkuninnga attassivoq: 'attuumavoq', 'nipputeqqavoq' (niviarsiaraq immaqa anaanaminiit kaanngarusunngitsoq pillugu). Uagut kalaallit oqaaseq 'niviorpoq' 'qaninniarpoq'-mut oqaasiutigaarput (ordbogêrak' 1951, qup. 122).

Naggueqatitta internetimi ordbogianni (www.asuilaak.ca) oqaaseq 'niviuqpuq' ima nassuiaaserneqarsimavoq: 'inoqamminut isumaaluppoq; ungalluni qimagukkumanngilaq (1) anaanaq meeqqani napparsimammat (2) timmiaq (mannini piaqqani pillugit) ulluminiit qimagukkumanngitsoq'.

Jean Briggsip naggueqatitta qanga perorsaariaasiat pillugu atuakkiamini 'Never in Anger' 1970-imi saqqummersumi q. 376-imi oqaaseq 'niviuq' ima nassuiaserpaa: 'asannittumik attorusullugu kunikkusulluguluunniit'. Taamatuttaaq Nunavumi Qamanittuarmiut (Baker Lake) arnamut inuusuttuaqqamut taaguuteqarput ima: 'niviakkaq'.

Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit 14-iusut assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat ilaat makkuupput: Niviarsiaraq (mikisoq), Niviaaluk (aqarpaluttumik: mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq) il.il.

Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana. Uiguutit -na, -sina aamma -kkana allallu nalinginnaasumik atiuneranut takussutissaasarput.

Qangaanerusoq peqqissaasoq niviarsiamik aamma taaneqartarpoq (nalitsinni taaguutigaa: Peqqissaasoq).
NivikkaAvanersuarmiusut  KitaamiusutNivíka
 Isumaa: Nivikka oqaatsip niviarsiap naalisarnerata nivip atertullu uigunniliuttakkap –kana-p (Nivikkanap) naalisarnerissagaa ilimanarpoq. Nalitsinni niviarsiaq isumaqarpoq 'arnaq inuusuttoq, inersimasunngulersoq, katissimanngitsoq'.

Kalaallit aqqisa nalunaarsorsimaffianni aqqit nivimik nagguillit assigiinngitsunik inuttut pissusermut attuumassutilinnik uiguusersukkat makkuupput: Niviaaluk (mikisoq (aqarpaluttumik)), Niviarsiaraq (mikisoq), Niviatsiaq (kusanartoq), Nivinnguaq (asanartoq) aamma Niviaq (niviarsiatut pilersitaq?).

Taakkua saniatigut inuttut atiunera ersersinniarlugu uiguutaasartunik -na, -sina aamma –kana-mik uiguusersukkat nalunaarsukkani makkuupput: Niviana, Niviarsina aamma Nivikkana.
 NivikkanaAvanersuarmiusut   Nivíkana
 NivikkannguaqAvanersuarmiusut   Nivikánguaĸ
 NujaliannguaqAvanersuarmiusut   Nujaliánguaĸ
 NujaliaqAvanersuarmiusut   Nujaliaĸ
 NujalikAvanersuarmiusut   Nujalik
P
PalleqAvanersuarmiusut  KitaamiusutPatdleκ
 Isumaa: Orpikkat ilaata taaguutaa. Qallunaatut pil imalt. bjerg-æl (Alnus crispa). Timaaniunerusoq isugutasumi portoqalutik naasartut.

Pissuseqataa: Pallipaluk.

Amerlassusii: Palleq 11. Patdleκ <4.
 PallipalukAvanersuarmiusut   Patdlipaluk
 PalloqAvanersuarmiusut   Patdloĸ
 PallunnguaqAvanersuarmiusut   Patdlúnguaĸ
PipalukAvanersuarmiusut   Pipaluk
 Avanersuarmiut atiannit nagguilik.

Aqaat.

Isumaa: Nagguik ‘pi-‘ (pigisaq) nagguigalugu uiguut '-paluk' uiguullugu atiliaavoq ima nassuiarneqarsinnaasoq: 'pigisannguaq', inequnniutitut meeraq nuannaralugu.

Avanersuarmiut atiini uiguut '-paluk' uiguutigalugu atorneqarluartarpoq, soorlu makkunani Inukitsupaluk, Kaalipaluk, Ittupaluk, Qujanapaluk aamma Pallipaluk.

Aamma naggueqataa Kitaani taaguutitut atitullu 'Palu' siumugassaasarpoq. Nunap atiini aamma nalunngilarput 'Siorapaluk', isumaqartoq 'saannguaq' imlt. 'sioraaqqat'.

Nunatsinni naatsorsueqqissaartarfiup naqitigaasa ilaanni 2004-mi saqqummersumi ‘Atinik Kalaallit Nunaanni naatsorsuineq 2004’-mik qulequtserneqarsimasumi nalunaarutigineqarpoq ukioq 2000-imiit 2004-p tungaanut ateq Pipaluk niviarsiaqqanut atsiutissallugu Nunatsinni nuannarineqarnerpaajusimasoq.

Amerlassusii: Pipaluk 136. (Qallunaat Nunaanni Pipalummik ateqartut ilanngutissagaanni katillugit: 217. Qallunaat Nunaanni nuannarineqarnerujussua pissuteqarunarpoq Peter Freuchenip panini atsersimammagu Pipalummik (1918 - 1999)).
Q
 QaavigaqAvanersuarmiusut   K'âvigaĸ
 QajuutsiaqAvanersuarmiusut   K'ajûtsiaĸ
 QiajujunnguaqAvanersuarmiusut   K'iajúnguaĸ
 QiajukAvanersuarmiusut   K'iajuk
 QiajunnguaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'iajúnguaĸ
 QuliAvanersuarmiusut   K'ule
 QuliikAvanersuarmiusut  KitaamiusutK'ulîk
 QupalukAvanersuarmiusut  KitaamiusutK´upaluk
S
 SaamikAvanersuarmiusut  KitaamiusutSâmik
 SaffakAvanersuarmiusut   Savfak
 SaggakAvanersuarmiusut   Saggak
 SatoranaAvanersuarmiusut   Satorana
 SauneqAvanersuarmiusut   Sauneĸ
 SauninnguaqAvanersuarmiusut   Saunínguaĸ
 SaunipalukAvanersuarmiusut   Saunipaluk
 SerminnguaqAvanersuarmiusut   Sermínguaĸ
 SimigaqAvanersuarmiusut QavappiattutKitaamiusutSimigaĸ
 SinarajukAvanersuarmiusut   Sinarajuk
 SiuleqatukAvanersuarmiusut   Sujuleĸatuk
 SoqqaqAvanersuarmiusut   Sorĸaĸ
 SuakannguaqAvanersuarmiusut   Suakánguaĸ
 SujuleqatsiaqAvanersuarmiusut   Sujuleĸatsiaĸ
 SujuleqeqatsiaqAvanersuarmiusut   Sujuleĸatsiaĸ
T
 TaffinnguaqAvanersuarmiusut   Tavfínguaĸ
TaoranaAvanersuarmiusut   Taorana
 Niviarsiaqqat nukappiaqqallu atiat. Kinguliaq. Avanersuaq.

Isumaa: Nagguigaa Taorat. Ilimanarpoq Akilinermiut oqaasiat “taurannituq” imalt. “tauranniqtuq” isumaqartoq “takorannertoq” aamma “isigiuminartoq” naggueqatigissagai. Uani atiunera ersersinniarlugu uiggiunneqartartoq -na uiggiunneqarsimavoq Taorana-nngorluni.

Aamma tak.: Eri & Ulaajuk.

Amerlassusii: Taorana (Daorana) kinguliatut: 15, Taorana (Daorana) arnat angutillu atiattut 5.
 Taorana (Daorana)Avanersuarmiusut   Taorana
 TapaitsiaqAvanersuarmiusut   Tapaitsiaĸ
 TavfinnguaqAvanersuarmiusut   Tavfínguaĸ
 TorngiAvanersuarmiusut   Tornge
 TornginnguaqAvanersuarmiusut   Torngínguaĸ
TukummeqAvanersuarmiusut   Tukúmeĸ
 Niviarsiaqqat atiat. Avanersuarmi atorneqarnerusoq.

Isumaa: Samuel Kleinschmidtip ordbogia 1871-imeersoq naapertorlugu oqaaseq 'tukumavoq' ima nassuiaasersimavaa: 'aalassarissoq', 'qiilasoq'.

Michael Fortescuep allallu naggueqatigiit oqaasiisa nagguii pillugit ordbogiliaanni 'Comparative Eskimo Dictionary'-mi Alaskami Fairbanksimi 1994-imi saqqummersumi q. 348-mi, oqaaseq 'tukuma' ukuninnga marlussunnik naggueqatigiit akornanni ima isumaqaqaarsimasutut nassuiarneqarpoq: 'tukkortoq', tassagooq pisooq imalt. 'siuttoq', naalagaq.

Piffissap ingerlanerani isumaa makkununnga aamma nikikkiartorsimanerarneqarpoq: 'tukkuvoq', tassa angerlarsimaffini qimallugu allani sinippoq (taamaammat Kitaani atiuteqarpugut: Tukkujaq), aamma 'tukkorpoq', tassa pigisaminik tunioraajumatuvoq.

Nunatsinni aamma isuma una tassunga atatinneqarpoq: 'tukuma', toqqissiveqanngitsoq, itinngusoq, uniffeqanngitsoq aamma kajumissoq, qiimmattartoq sullerissorlu, taannalu aamma atiuvoq ima: Tukumaq.

Atitut pissuseqatai: Tukuma & Tukkujaq.

Amerlassusii: Tukummeq 33. Tukúmeĸ 29.
 TukumminnguaqAvanersuarmiusut   Tukúmínguaĸ
U
 UjarakAvanersuarmiusut  KitaamiusutUjarak
UlaajukAvanersuarmiusut  KitaamiusutUlâjuk
 Oqaluttuatoqqani atorneqartartoq.

Isumaa: Ulaajuk tassa inuk inuutsimigut iluserissoq takkajaajulluni sillakullaasoq. Atit Ulaajuup naggueqatai tassaapput angutit arnallu Tunumi atigisartagaat Ulannaq aammalu Qavappiaat arnanut atiutaat Ulartoq. Taamatuttaaq angut 1881-imi Alluitsumi kuisittoq kalaallisut ateqaqqaarsimagaluarpoq ima: Ulaasi.

Aamma tak.: Eri, Taorana (Daorana).
 UlulikAvanersuarmiusut   Ululik
 UngaaqAvanersuarmiusut  KitaamiusutUngâĸ

Aterni ujarlerneq

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit







Inuit aqqinut tunngasut

Atissamik qinnuteqarniarpit?
Aqqit akuerisat ujarpigit?
Atuakkiaq: Kalaallit aqqi
Kalaallisut atsiiniarpit?
inuit_aqqi
Inuit Aqqinik Akuersisartunit imaqarniliat (2008-2014)
Oqaasiliortut_ikon nutaaq
Oqaasiliortunit imaqarniliat