Ujarlernermi immikkut tunngaviit








Atit ujakkamut naleqquttut

Atit naleqquttut nassaarisat 1:
K
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
  Ateq Qallunaatut Allattaasitoqaq
K
KigutikkaqAvanersuarmiusut   Kigutíka?
 Kalaallit atiini allanneqaqqaartut ilaat (1605-imi).

Ateq oqaluttuatoqqani atugaasoq.

Isumaa: Kigutikkaaq. Aqqit pisarnerattut taagortuarneqartarnerminnik imal. atiunera ersersinniarlugu nipitigut sivikillisoqartarlunilu annikillisoqartarpoq. Uani ersiutaa kingulleq sivikilillugu ima: Kigutikkaq. (allani aamma nipitigut sivikillisoqartarpoq s.i.: Arnattoq = Arnatuk, Ilaatsoq = Ilaatsuk, Uumiitsoq = Umiitsuk il.il.)

Atip Kigutikkap soqutiginaqutigaa kalaallit atiini siulliit ilaattut allanneqarsimasuni siumugassaammat 1605-imili. Taamani kalaallit pingasut Danmarkimut pinngitsaalillugit avalaanneqarput imatut ateqartutut allanneqarsimasut: Judecha, Omeg aamma Oke. Tassagooq Kigutikkaq, Umik aamma Oqaq. (Tak.: J. Kisbye Møller: ‘Jens Bielkes Grønlandsberetning 1605.’ Tidsskriftet Grønland 1985-5, q. 141)

Oqaluttuatoqaatitsinni Kigutikkaq avalassimasoq Aasiaat eqqaani 1820-kkut aallartinneranni suli eqqaamaneqarpoq uanilu atuarneqarsinnaavoq 'Taama allattunga', Aron, I: 272 -276: Kigutikkaaq. (Atuakkiorfik 1999)

Tunumiusut Kigutikkaq aamma ilisimaneqarpoq ima: 'Kiilikka'.

Amerlassusii: Kigutíka? 9.

Aterni ujarlerneq

 
Ujarlernermi immikkut tunngaviit