Atit ujakkamut naleqquttut
Atit naleqquttut nassaarisat 1:K
Ateq | ☼ | Qallunaatut | Allattaasitoqaq | |||
---|---|---|---|---|---|---|
Ateq | ☼ | Qallunaatut | Allattaasitoqaq | |||
K | ||||||
▸ | Kigutikkaq | Avanersuarmiusut | Kigutíka? | |||
Kalaallit atiini allanneqaqqaartut ilaat (1605-imi). Ateq oqaluttuatoqqani atugaasoq. Isumaa: Kigutikkaaq. Aqqit pisarnerattut taagortuarneqartarnerminnik imal. atiunera ersersinniarlugu nipitigut sivikillisoqartarlunilu annikillisoqartarpoq. Uani ersiutaa kingulleq sivikilillugu ima: Kigutikkaq. (allani aamma nipitigut sivikillisoqartarpoq s.i.: Arnattoq = Arnatuk, Ilaatsoq = Ilaatsuk, Uumiitsoq = Umiitsuk il.il.) Atip Kigutikkap soqutiginaqutigaa kalaallit atiini siulliit ilaattut allanneqarsimasuni siumugassaammat 1605-imili. Taamani kalaallit pingasut Danmarkimut pinngitsaalillugit avalaanneqarput imatut ateqartutut allanneqarsimasut: Judecha, Omeg aamma Oke. Tassagooq Kigutikkaq, Umik aamma Oqaq. (Tak.: J. Kisbye Møller: ‘Jens Bielkes Grønlandsberetning 1605.’ Tidsskriftet Grønland 1985-5, q. 141) Oqaluttuatoqaatitsinni Kigutikkaq avalassimasoq Aasiaat eqqaani 1820-kkut aallartinneranni suli eqqaamaneqarpoq uanilu atuarneqarsinnaavoq 'Taama allattunga', Aron, I: 272 -276: Kigutikkaaq. (Atuakkiorfik 1999) Tunumiusut Kigutikkaq aamma ilisimaneqarpoq ima: 'Kiilikka'. Amerlassusii: Kigutíka? 9. |