Atit ujakkamut naleqquttut
Atit naleqquttut nassaarisat 1:M
| Ateq | ☼ | Qallunaatut | Allattaasitoqaq | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ateq | ☼ | Qallunaatut | Allattaasitoqaq | |||
| M | ||||||
| ▸ | Meqqusaaq | Avanersuarmiusut | Merĸusâĸ | |||
| Canadamit naggueqartoq Isumaa: Meqqusaaq isumaqarpoq 'meqqutut ittoq' imalt. 'meqqungasoq' imalt. 'meqqortaaq'. Naggueqatitta Canadamiut ujarak ukkusissaq tungujortoq qaamasaoq ipaasalik aqittoq meqqusaamik taasarpaat. Taamatuttaaq iganermut atortut, qulliit allallu marrarmik, qimmip amianik, ivikkanik puisillu orsuanik akullugit innermut manngersakkat tasamani taaneqartarput 'miqqusaaq'. Ateq Nunatsinnut eqqunneqarpoq Qillarsuakkut 1860-ikkut miss. Nunatsinnut ikaarmata. Qillarsuup najaata ernera ateqarpoq Meqqusaaq. Aamma Akilinermi Qallupilluit (immap inui mitit meqquinik annoraallit) pillugit oqaluttuami terianniat meqquinik annoraalik tasamanimiut ilaatigut meqqusaalimmik taasarpaat. Kalaallit oqaluttuaanni arlalinni Meqqusaalik imalt. Meqqisaalik ilaanni inuttatut pingaarnersaasarpoq imalt. pingaannginnerit ilagisarpaat. Qujaavaarsummi oqaluttuami 'meqqusaalissuaq' tassaavoq uumasorsuaq timmissat amiinnarsuinik atortoq angakkut naapissinnaasaat, "Taamaattorsuarninngooq alittuigaangamik kivingaaqalersarput" (nunamut nungusinnaanngornermik, morsussinnaanngornermik piginnaassuseqalersarput)." Aamma oqaluttuaatitta ilaanni angutip Meqqusaalimmik ateqartup umiamik Akiliniartunik naapitsilluni angalaqatigilerpai, anorersualermat immap iluanut aqqarput immallu iluatigut ingerlaqqillutik. Atit assingusinnaasut tassaapput: Ujarak, Suikkaq (ujaqqanut taaguutaasartoq. Isumaa alla: ninngusooq, ussissoq, peqqissoq)). Atisat: Kapitak (tuilik (saloqqut)), Tuilik (kapitak (saloqqut)), Kapiseq & Kapitseq (inalunik tuilik, saloqqut (masannartorsiut)), Qulitsaq (atigeq, angutip annoraava tuttup amia meqqui ilorlinngorlugit). | ||||||