Ujarlerit

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut 2019 – 1

NAA.25.02.2019

 

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnerannit

ataasinngorneq februaarip 25-annit 2019 nal. 13.00 Oqaasileriffimmi Nuuk Centerimi ingerlanneqartumit imaqarniliaq

Peqataasut: Aviâja Rosing Jacobsen, Niels Lorentzen, Ono Fleischer, Eva Mätzler. Oqarasuaatikkut peqataasoq: Johannes Uju Rosing.

Allatsi: Arnaq B. Johansen

Oqaluuserisassat makkuupput:

  1. Oqaluuserisassat akuerineqarnerat
  2. Kingullermik ataatsimiinnermi imaqarniliap akuerineqarnera
    1. Imaqarniliap akuerisassanngorlugu saqqummiunneqarnera (novemberip 20-ani 2018-imi ataatsimiinnermit imaqarniliaq)
  3. Siulittaasumit allattoqarfimmillu ilisimatitsissutit
  4. Ilaasortat siunnersuutaasa suliarineqarnerat
    1. Kangersertuaq Gletsjer
  5. Suliat aalajangiiffigisassat suliarineqarnerat
    1. Kuuttartorsuasik (Eqalugaarsuit)
    2. Oqaatsortalik (& Taqqaa Nunaa) (Saarloq)
    3. Taqqaa Nunaa (Saarloq)
    4. Akunnaarmiut (Saarloq)
    5. Portusuatsiaq (Saarloq)
    6. Putulik (Saarloq)
    7. Sisussat (Arsuk/Ilorput)
    8. Natsiit Nuuat (Alanngorsuaq/Ilorleq)
  6. Suliat allat pillugit ilisimatitsissutit
    1. Ukiumoortumik naapittarnissamik kissaateqarneq – ataatsimiinnermit oktoberip 20-ani pisumi eqqartorneqarsimasup (5G) misissuiffigineranit inernerit
    2. Nunat aqqisa oqaluttuassartaannik nalunaarsuineq, filmiliorneq – ataatsimiinnermit oktoberip 20-ani pisumi eqqartorneqarsimasup (5G) misissuiffigineranit inernerit
    3. Imaqarniliatoqqanik digitaliseeriineq – suliamik paasititsineq – ataatsimiinnermit oktoberip 20-ani pisumi eqqartorneqarsimasup (5G) misissuiffigineranit inernerit
  7. Eqqaasassat allat

1 pillugu

Oqaluuserisassat akuerineqarput

2 aamma 3 pillugit

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut siulittaasuata siunnersuutigaa oqaluuserisassat 2 aamma 3 ullaaq siullermik ataatsimiinnerminni akuerereernikuugamikkit toqqaannaq oqaluuserisassani 4-mut ingerlaqqinnissaq. Ilaasortat akueraat.

4 pillugu

4a) Kangersertuaq Gletsjer eqqaaniittorlu nunap aqqa

Nunap aqqata ataatsimiinnermi oktoberip tallimaani 2018-imi taama ateqartussatut akuerineqartup kiisalu ataatsimiinnermi novemberip 20-ani 2018-imi misissugassatut siunnersuutigineqartup misissuiffiginerani paasisat allattoqarfimmit saqqummiunneqarput.

Nunap aqqa pineqartoq pillugu nunat aqqinik ilisimasallit kiisalu ukiut tamaasa Kangersertuarmut angalasartut paasiniaaffigineqartut tassaapput Taasilameersut Bianco Mikaelsen aamma Noah Maratse. Ittoqqortoormiininngaanneersoq Gaaba Abelsen paasiniaavigineqarpoq.

Tasiilameersut paasissutissaataat ataatsimiinnermi aallaavigineqarput Ittoqqortoormiiniit Kangersertuarmut Tasiilap Ittoqqortoormiillu akornanniittumut angalasoqarneq ajormat.

Nunap aqqa pineqartoq kalaallisut ateqartinneqanngilaq, taamaattorli Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangiinnginnerminni qallunaatut oqaaseq gletsjer tunumiusut qanoq taaneqartarnersoq paasiniagassanngortippaat pingaartillugu oqaatsip gletsjerip kalaallisuumik taarserneqarnissaa. Namminneerlutik siunnersuutigaat Kangersertuap Uukkaavia imaluunniit Kangersertuap Nakkaavia.

Kangersertuaq Gletsjerip eqqaaniittoq nunaq aqqa

Kangersertuup qinnguaniittoq kangerluk marlunnik iigartarluk aalajangiunneqarpoq Kangersertuup Qinngiva Kiatteq-mik ateqartinneqalerluni. Kangerluk marlunnik iigartartulik katersaatitsinni qallunaatut Nordfjordimik taamaallaat ateqartinneqarpoq.

5 pillugu

5a) Kuuttartorsuasik (Eqalugaarsuit)

Nunat aqqinik ilisimasalik Josva Petrussen ’Joorsuaat’ Eqalugaarsunni najugalik paasiniaavigineqarpoq.

Nunap aqqata pineqartup suussusaa (genstandsbetegnelse) nunat aqqisa allattorsimaffianni katersani kangerluuvoq (FJORD), paasiniaanermili paasisat aallaavigalugit suussusaa qoornuuvoq, taamaattumillu genstandsbetegnelsea SNÆVR (snævring)-imut allanngortittariaqarluni.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajanginnginnerminni kissaatigaat allattoqarfimmit misissuiffigeqqinneqassasoq siunnersuillutillu misissuinermi sapinngisamik inuit arlallit paasiniaaffigineqartassasut.

5b) Oqaatsortalik (Saarloq)

Nunat aqqinik ilisimasalik Frederik ’Aqqalu’ Josefsen Saarlumi najugalik paasiniaavigineqarpoq.

Nunap aqqa pineqartoq nunat aqqisa allattorsimaffianni katersani sumiiffigisimasaata nalaa qeqertaqanngilaq imaannaavoq. Aqqalup oqaluunnerani paasinarsivoq Oqaatsortalik tassaasoq qeqertaq Simiutap Nakungasullu akornanniittoq qeqertaq angilaartoq. Taanna qeqertaq pineqartoq katersaatitsinni Taqqaa Nunaa-nik nalunaarsugaavoq. Aqqalup Taqqaa Nunaa tusarsimanngilaa.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut pingaartippaat inuisa atuisut nunat aqqi atortagaat ataqqisariaqartut, taamaattumik Oqaatsortalik Frederip ’Aqqalu’ Josefsenip nassuiaanera naapertorlugu aalajangerpaat sumiiffippiaanut inissinneqarnera akuerivaat.

5c) Taqqaa Nunaa (Saarloq)

Nunat aqqinik ilisimasalik Frederik ’Aqqalu’ Josefsen Saarlumi najugalik paasiniaavigineqarpoq.

Nunap aqqa pineqartoq paasiniaavigineqartup tusarsimanngilaa, taamaammat ilisimaneeruttutut nalilerneqarsinnaalluni. Nunat aqqisa allattorsimaffianni katersani paasissutissat malillugit inissaanut inissinnikuuvoq, Nunat Aqqinik Aalajangiisartulli eqqarsarnartoqartippaat nuna pineqartoq taama atserneqassappat. Eqqarsarnartoqartitsinerat tunngaveqarpoq nuna pineqartoq angallannermi saneqquaffigineqartassammat, taamaattumillu inuit nunamik atuisut nunat aqqinik atuisarnerat aamma ataqqisassaammat.

Allattoqarfimmit sukumiinerusumik misissuiffigeqqinneqarnissaa Nunat Aqqinik Aalajangiisartut kissaatigaat.

5d) Akunnaarmiut (Saarloq)

Nunat aqqinik ilisimasalik Frederik ’Aqqalu’ Josefsen Saarlumi najugalik paasiniaavigineqarpoq.

Nunat aqqisa allattorsimaffiani katersani nunap aqqa pineqartoq qeqertami Qaarusuk-mi inissisimavoq. Paasiniaavigineqartorli Qaarusuk-mi Akunnaarmioqarneranik ilisimasaqanngilaq nunallu aqqa pineqartoq tusarsimanagu.

Allattoqarfimmit sukumiinerusumik misissuiffigeqqinneqarnissaa Nunat Aqqinik Aalajangiisartut kissaatigaat.

5e) Portusuatsiaq (Saarloq)

Nunat aqqinik ilisimasalik Frederik ’Aqqalu’ Josefsen Saarlumi najugalik paasiniaavigineqarpoq.

Nunat aqqisa allattorsimaffianni katersani qeqertaq ataaseq marlunnik ateqartinneqarpoq: Portusuatsiaq aamma Putulik. Paasiniaavigineqartup oqaluunnerani paasisat ima isikkoqarput: Portusuatsiaq tassaavoq qeqertaq napparutilik. Taanna qeqertaq Saarlumiit aallarluni Torsukattaaqqakkoorluni saneqqutassaavoq.

Allattoqarfimmit nunat aqqisa allattorsimaffianni sumiiffissavianut inissinneqarnikuuvoq, taamaattumik allattoqarfimmit siunnersuutigineqarpoq nunap aqqata pineqartup sumiiffianut eqqortumut inissinneqarnera akuerineqassasoq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut siunnersuut akuerivaat, taamaattumik nunap aqqa pineqartoq sumiiffissaminiilernera aalajangiunneqarpoq akuerineqarlunilu.

5f) Putulik (Saarloq)

Nunat aqqinik ilisimasalik Frederik ’Aqqalu’ Josefsen Saarlumi najugalik paasiniaavigineqarpoq.

Paasiniaavigineqartup nassuiaanera naapertorlugu nunap aqqa pineqartoq inissaminiippoq, taamaattumik allannguutissanik allattoqarfimmit siunnersuusiortoqanngilaq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut nunap aqqata sumiiffippiaa taamaatsiinnarneqassasoq aalajangerpaat.

5g) Sisussat (Arsuk)

Nunat aqqinik ilisimasalik Pavia E. Mikaelsen Arsummi najugalik paasiniaavigineqarpoq.

Nunap aqqa pineqartoq nunat aqqisa allattorsimaffianni inissavianut nuuppoq. Nuunneqarneranut nunat assitoqai allattoqarfimmit misissuiffigineqartut tunngaviupput. Taamaakkaluartoq nunap aqqata pineqartup paasiniaaffiginerani paasinarsivoq paasiniaaffigineqartup nunap aqqa pineqartoq pillugu tusagaqarsimanngitsoq. Paasiniaaffigineqartoq Ivittuut Kommuneqarallarmat Arsuup eqqaani nunat aqqinik katersillunilu nalunaarsuisimavoq Ivittuut Kommuneusimasup suliakkiisimanerata kingorna. Taamani nunat aqqi 100 missiliorlugit nalunaarsorsimavai.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut aalajangiinnginnerminni nunap aqqata pineqartup misissoqqinneqarnissaa aalajangiuppaat. Allattoqarfimmit misissoqqinneqarnissaanut tunngatillugu inuit nunat aqqinik ilisimasallit marluk taavaat attavigineqarsinnaasut.

5h) Natsiit Nuuat (Alanngorsuaq/Ilorleq)

Nunat aqqinik ilisimasalik Narsarmiu Ole Kristiansen paasiniaavigineqarpoq.

Nunat assitoqaani allattoqarfimmiittuni ilaasoq kisiannili nunat aqqisa allattorsimaffianni katersani digitaliusuni ilaanngitsoq allattoqarfimmit paasineqarpoq. Taamaattumik katersanut ilanngutinnginnerani ilumut nunap aqqa pineqartoq ilisimaneqarnersoq qulakkeerniarlugu allattoqarfimmit nunat aqqinik ilisimasalik qulaani taaneqartoq paasiniaavigineqarnikuuvoq.

Paasisat aallaafigalugit nunap aqqa pineqartoq nunat assitoqaanni sumiiffippaa eqqortuuvoq, taamaattumik Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit akuerineqarnissaa allattoqarfimmit siunnersuutigineqarpoq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartuni ilaasortat ilaata nuna tamanna angallavigisarsimavaa, taamaattumillu aamma qulakkeerinneqataalluni ilumut nunap aqqa pineqartoq nunap pineqartup nalaani atiusoq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut nunap aqqa pineqartoq katersanut digitaliusunut ikkunneqarnissaa akueraat.

6 pillugu

6a) Ukiumoortumik naapittarnissamik kissaateqarneq – misissuinerup inernera

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnerminni oktoberip tallimaani 2018-imi ingerlanneqartumi kissaatigivaat ukiumoortumik naapittarnissaq. Tamanna allattoqarfimmi Nunat Aqqinik Aalajangiisartunut sullissinermi akisussaasuusimasup Lisathe Møllerip maannakkullu sullissinermi akisussaasup allattoqarfiup pisortaanut anngunnikuuaat.

Paasisat kingulliit naapertorlugit allattoqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq ukioq manna Nunat Aqqinik Aalajangiisartut kissaataat piviusunngortinneqarsinnaanngitsoq allattoqarfiup 1 mio. kr. missaannik sipaarniarfigineqarnikuunerata kinguneranit.

Ukiup tullissaanimut allattoqarfiup aningaasartuutissanut missingersuusiornissaanut tunngatillugu suliaqartoqalerpat Nunat Aqqinik Aalajangiisartut kissaataat uterfigineqaqqikkumaartoq allattoqarfiup pisortaata neriorsuutigivaa.

6b) Nunat aqqisa oqaluttuassartaannik nalunaarsuineq, filmiliorneq – periarfissat

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnerannit oktoberip tallimaat 2018-imi ingerlanneqartumit imaqarniliameersoq pillugu allattoqarfimmit ilisimatitsissut.

Oktoberimi 2018-imi ataatsimiinnermi Nunat Aqqinik Aajalangiisartut Kalaallit Nunaata Radioa (KNR) suleqatigalugu filmiliornertalimmik suliaqarusunnermut tunngasunik assigiinngitsunik pingasunik imalinnik kissaateqarsimapput tassaasunik:

  1. KNR suleqatigalugu filmiliorneq
  2. Nunat aqqisa killinginik paasisassarsiorluni filmiliorneq
  3. Sumiiffik aalajangersimasoq ornillugu nalunaarsuineq oqaluttuartitsinerlu

Maannakkumuugallartoq allattoqarfik angalasitsinissaminut akissaqanngilaq, aamma aningaasanik qinnuteqarfiusinnaasut allattoqarfiup qinnuteqarfigisinnaasai killeqarput.

Taamaattumik Nunat Aqqinik Aalajangiisartut kissaataat qulaani taaneqartut piviusunngortinniarneri ajornarput. Taamaattumik allattoqarfimmit nunat aqqinik suliaqarnermi akisussaasuusimasoq KNR-mut sianersimavoq, kingornalu maanna nunat aqqinik suliaqarnermi akisussaasoq KNR-mut e-mailerluni aallakaatitassiornissamut isumassarsiorfissatut atorneqarsinnaasumik allakkiamik anngussinikuuvoq. Suli maannamut KNR akinngilaq.

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut siunnersuipput Tips og Lottomidler, kiisalu AP Møller Fonden allattoqarfimmit misissuiffigineqarsinnaasut. Periarfissat taaneqartut allattoqarfimmit misissorneqarumaarput.

6c) Imaqarniliatoqqanik digitaliseeriineq – suliamik ilisimatitsineq

Novemberimi 2018-imi allattoqarfik ilisimatusarnermi ikiortitaarpoq imaqarniliatoqqanik digitaliseeriinermik suliaqartartussamik. Taanna ikiorti februar 2019 aallartisimalersoq soraarpoq ilinniakkaminut tulluarnermik suliffimmik misileerusulluni. Taamaammat allamik nutaamik ilisimatusarnermi ikiortimik allattoqarfik pissarsinikuuvoq. Taassuma suliassai sapinngisamik assigiinngiiaartinnissai suliffimmilu misissueriaatsit periutsillu assigiinngitsut misiligartassagai anguniagaavoq, aamma tassani imaqarniliatoqqanik digitaliseeriineq suliassaqarfiisa ilagivaat.

7 pillugu

Nunat Aqqinik Aalajangiisartut ataatsimiinnissami oqaluuserisassat pillugit nassuiaatit ilaanniittartut nunat assingi iluaagivaat, taamaattumik ilaasortat ilaata siunnersuutigaa ataatsimiinnissaq sapaatit akunneri pingasut sioqqullugit nunat aqqi nunallu pineqartut ilaasortamut Eva Mätzlerimut nassiunneqartassasut. Taamaaliornikkut Evap ataatsimiinnissap tungaanut skærmikkut takutitsisarnissaq takorlooruminarsaasarnissarlu isumagisarsinnaammagit. Tamanna allattoqarfimmit tusaatissatut tiguneqarpoq tullissaanilu ataatsimiinnissamut tamanna anguniarneqassalluni.

Grønlænderfjeld tunumiittoq pillugu suliaq eqqartorneqarpoq. Grønlænderfjeld pillugu paasissutissat Schweizimi Nationalarkivimiittut ilaasortap schweizimiup Evap tulliani Schweizimukaruni misissussallugit piareeqqavoq.

Grønlænderfjeld iluamik toqqammavilimmik misissorneqarnissaa kissaataavoq, aamma tunumi nunaqartut naleqquttunik qaqqap kalaallisut atserneqarnissaanut siunnersuutinik arlalinnik nassiussisinnaanissaat periarfissaassasoq Nunat Aqqinik Aalajangiisartut kissaatigaat. Suliaq una ingerlateqqinneqassaaq paasissutissat Schweizimiittut paaseqqaariarlugit sunik imaqarnersut.